Categories
Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Tekoäly tunnistaa työelämän vahvis­tuvat osaamis­tarpeet ja niihin vastaavat koulutukset

Miten tuemme pohjois­kar­ja­laisia oman osaamisen ja työllis­ty­mis­mah­dol­li­suuksien kehit­tä­mi­sessä? Miten osaisimme tuottaa koulu­tusta, jota alueen työelämä kipeimmin kaipaa? Miten voimme koulu­tusor­ga­ni­saa­tioina helpottaa myös tulevien osaamis­tar­peiden tunnis­ta­mista? Vauhtia uralle -hanke on lähtenyt etsimään näihin osaamisen kehit­tä­misen avain­ky­sy­myksiin tukea tekoälystä.

Suoma­lainen yhteis­kunta ja viran­omais­ko­neisto tuottaa vuosittain runsaasti laadu­kasta ennakoin­tiai­neistoa erilaisten yhteis­kun­nal­listen, talou­del­listen tai omaa urava­lintaa tukevien päätösten tueksi. Arvokas tieto eri toimia­lojen ja ammattien uusista osaamis­tar­peista tai tulevai­suu­den­nä­ky­mistä hukkuu kuitenkin helposti infor­maa­tio­tulvan keskelle.

Itä-Suomen yliopiston, Karelian ja Riverian Vauhtia uralle -yhteistyön tavoit­teena on ollut kehittää tekoäly, joka kokoaa tietoa eri tehtävien nykyi­sistä ja kysyntää kasvat­ta­vista osaamis­vaa­ti­muk­sista ja niiden kehityk­sestä suomen kielellä. Osaamis­vaa­ti­mukset yhdis­tetään kolmen organi­saation koulu­tus­tar­jontaan eli verkko­si­vuihin ja opinto­hal­linnon järjes­telmiin. Tällöin yrityksen tai oppijan on helpompi löytää tähän tarpeeseen koulu­tusta kaikilta koulutusasteilta.

Hankkeen tavoit­teena on saada tekoäly hankkeen loppuun mennessä niin valmiiksi, että se olisi jatkossa kaikkien työelämän osaamis­tar­peista ja niihin vastaa­vasta koulu­tus­tar­jon­nasta kiinnos­tu­neiden käytössä.

Ennakoin­ti­tietoa verkkoaineistoista

Vauhtia uralle -hankkeen tekoä­ly­so­vellus muodostuu kolmesta osasta. Tekoä­ly­malli eli ennustaja, web-crawler eli robotti ja web-sivu eli käyttö­liittymä, joka on käyttä­jälle näkyvä osa. Käyttö­liit­ty­mässä käyttäjä määrit­telee, minkä tehtä­vä­ni­mikkeen tai ammatin osaamis­vaa­ti­muk­sista tai koulu­tuk­sista halutaan tietoa.

Kun hakutermi on valittu, web-crawler seuloo verkosta tehtävän osaamis­vaa­ti­muksia koskevaa aineistoa, kuten työpaik­kail­moi­tuksia.  Tekoäly tunnistaa suomen­kie­li­sistä teksteistä osaamis­vaa­ti­mukset sekä osaamis­tar­peita kuvaavat nousevat trendit, jotka voidaan esittää esimer­kiksi sanalis­toina, sanapilvinä tai graafeina.

Pelkkä tieto osaamis­tar­peista ei riitä, vaan tekoäly seuloo tämän jälkeen oppilai­tosten järjes­tel­mistä ne koulu­tukset, joiden olettaa vastaavan ko. osaamis­tar­peisiin. Järjes­telmä tuottaa suoran linkin kyseisiin koulu­tuksiin. Ammat­ti­ni­mi­kettä voi hyödyntää myös suoraan koulu­tus­tar­jonnan kartoit­ta­miseen. Jos koulu­tus­haussa ilmenee selkeitä aukkoja, voimme kehittää näihin tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Miten tekoälyä on rakennettu?

Päävastuu tekoälyn tekni­sestä toteu­tuk­sesta on ollut UEF tieto­jen­kä­sit­te­ly­tieteen laitok­sella. Siellä hanketta on vetänyt tekoä­ly­tutkija Tapani Toivonen. Hänen apunaan on ollut matkan varrella useita opiske­li­joita ja tutki­joita. Tällä hetkellä algoritmien parissa työsken­telee projek­tias­sis­tentti, maiste­rioh­jelman opiskelija Mikal Kidane.

Kolmen organi­saation hanke­hen­ki­löstö on yhdessä asettanut tekoälyn toimin­nalle tavoit­teita, määri­tellyt ammatti- ja tehtä­vä­listoja, kartoit­tanut osaamista koskevan ennakoin­ti­tiedon lähteitä, etsinyt vastauksia oman organi­saation tieto­hal­lin­nosta koituviin teknisiin haasteisiin sekä testannut tekoälyn käyttö­liit­tymää ja sen tuottamia tuloksia.

Vihreäsävyinen piirros aivoista.

Missä mennään nyt?

Haasteena on ollut mm. opettaa tekoäly ymmär­tämään suomea ja tunnis­tamaan lähde­teks­teistä juuri osaamista kuvaavat tekstit. Tällä hetkellä tekoäly tunnistaa osaamista kuvaavat termit aiempaa suurem­malla varmuu­della. Myös lähde­ai­neis­tojen määrää on kasva­tettu. Ensim­mäisen tekoälyn rinnalle on kehitetty algoritmi, jonka tehtävänä on korjata tuloksia ja parantaa aineiston laatua.

Keskeisin lähde ovat edelleen verkon eri kanavista löytyvät työpaik­kail­moi­tukset. Niistä koottu infor­maatio kuvastaa tämän­het­kisiä osaamis­vaa­ti­muksia, mutta ennakoi myös nousevia trendejä. Pohdimme parhaillaan mm. sitä, miten osaamis­vaa­ti­musten nousevat trendit kannattaa kuvata, jotta ne olisi helpompi hahmottaa.

Palvelu löytää ja listaa kolmen organi­saation tarjon­nasta tarpeeseen sopivat koulu­tukset – mutta tarjoaa edelleen rinnalle paljon sellais­takin koulu­tusta, jonka yhteys asiaan on ensisil­mäyk­sellä vaikea ymmärtää.  Kesän ja syksyn aikana testau­tamme käyttö­liit­tymää ohjausalan ammat­ti­lai­silla. Korjauksia ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan.

Tekoäly prosessoi valtavia infor­maa­tio­määriä, mutta sen tuottaman tiedon analy­sointiin tarvitaan edelleen myös tulkintaa eli ns. luomuälyä. Tämän havait­se­minen on ollut hanke­hen­ki­lös­tölle jopa lohdul­lista. Toistai­seksi emme ole korvat­ta­vissa – mutta entäpä tulevaisuudessa?

Jos tekoäly ja oppiminen kiinnostaa, tule kysymään aiheesta lisää. Tapani Toivonen on vieraana UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen Smart­for­goodLIVE-aamukah­veilla 25.5. klo 8.30-9.15. Ilmoit­tau­tu­minen aamukah­veille: https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/smartforgoodlive-tekoaly-oppimisessa

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulu­tus­pal­veluja opiske­li­joille ja yrityk­sille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaa­li­ra­hasto ja sitä toteut­tavat yhteis­työssä Riveria, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoit­teessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/


Kirjoittaja:

Heli Kaarniemi, suunnit­telija, projek­ti­asian­tuntija, Itä-Suomen yliopisto