Categories
Pulssi Kestävää hyvinvointia

Tie onnel­liseen vanhuuteen käy luonnon kautta – luonto­me­ne­tel­mä­osaa­mista ikäih­misten perhehoitoon

Tervey­den­hoitaja (YAMK) Sanna Kososen ikäosaa­misen kehit­tä­misen ja johta­misen opinnäy­tetyö Luonto­me­ne­tel­mä­osaa­misen kehit­tä­minen ikäih­misten perhe­hoi­dossa on valittu Karelian vuoden 2021 ylemmän ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon parhaaksi opinnäy­te­työksi. Tässä artik­ke­lissa Kosonen kertoo opinnäyt­teensä taustasta ja tulok­sista sekä perhe­hoidon ja luonnon tärkey­destä ikäih­misten hyvinvoinnille.

Opinnäy­te­työstä koulu­tus­ko­ko­nai­suu­deksi – parhaat ideat syntyvät metsässä

Opinnäy­te­työ­pro­sessi sai alkunsa kahden minulle tärkeän asian yhdistymisestä.

Tehtäväni ikäih­misten perhe­hoidon kehit­täjänä ja koulut­tajana on ollut elämäni tärkein ja merki­tyk­sel­lisin työtehtävä kohta 12 vuoden ajan. Kaiken uuden ja erilaisen eteenpäin vieminen isoissa soterat­taissa on ajoittain raskasta ja vaativaa. Noina hetkinä hakeuduin yhä vahvemmin luontoon purkamaan jännit­teitä ja voimaan­tumaan. Ideoita syntyy metsässä, jossa ajattelu on aina helpompaa ja luovempaa.

Opinnäy­te­työni toimek­sian­tajana toimi työnan­tajani Kiteen Evanke­linen Kansan­opisto, jossa olen saanut tehdä perhe­hoidon kehit­tämis- ja koulut­ta­mis­työtä kohta 12 vuotta. Työllä on ollut suuri vaikutus ikäih­misten perhe­hoidon kehit­ty­miseen niin Pohjois-Karja­lassa kuin myös kansallisesti.

Tämän opinnäy­tetyön pohjalta käynnis­tämme parhaillaan koulu­tus­ko­ko­nai­suutta. Opinnäy­tetyön tuloksia hyödyn­netään kokonai­suuden suunnit­te­lussa. Koulu­tus­ko­ko­nai­suu­della halutaan tarjota uusia luontoon pohjau­tuvia menetelmiä, joilla voidaan turvata ikäih­misten hyvin­vointia kohtaa­malla ikäih­minen kokonais­val­tai­semmin. Koulu­tus­ko­ko­nai­suu­dessa huomioidaan myös hoitajien omaa hyvin­vointia ylläpi­täviä elementtejä, ja se on sovel­let­ta­vissa kaikkeen hoiva- ja hoitotyöhön.

”Ihan taval­lista touhua” – perhe­hoi­tajien luonto­me­ne­telmät lisäävät hyvinvointia

Olen perhe­kotien valmen­tajana saanut olla mukana kotien synty­pro­ses­seissa. Nähdessäni kuinka luonte­vasti perheissä hyödyn­nettiin erilaisia luontoon liittyviä menetelmiä ikäih­misten hyvin­voinnin ja elämän­laadun paran­tajana, kiinnostuin valta­vasti! Olinhan itsekin koko elämäni ajan hakenut luonnosta iloa, kauneutta, liikuntaa, lohtua ja metsän antimia.

Perhe­hoi­tajat pitivät menetelmiä ”ihan taval­lisina touhuina”. Halusin saattaa heidän taita­vasti käyttä­mänsä luonto­me­ne­telmät näkyviin niille kuulu­valla arvolla. Olen saanut todistaa ikäih­misten kokonais­val­taista kuntou­tu­mista perhe­hoi­dossa monella tapaa; luonto­yh­teyden tuominen näkymiin on ollut yksi tavoit­teistani. Luonto ympäristönä auttaa ikäih­mistä luomaan yhteyttä niin muihin ihmisiin kuin oman elämän muistoihin, vaikka taustalla olisikin vahvasti muistiin vaikut­tavia tekijöitä.

Lähes kaikilla perhe­hoidon asukkailla on jonki­nas­teinen muisti­sairaus. Luonto ja koti asuinym­pä­ristönä auttavat saavut­tamaan myös lääkkeet­tömiä hoito­muotoja. Kun päivät touhutaan ja ulkoillaan, maistuu itse tehty ruoka ja unikin. Vuoro­kausi­rytmi pysyy säännöl­lisenä ja niin sanottu levot­tomuus purkautuu luonnol­li­sesti päivän touhuissa. Luonnon ja perhe­hoidon yhdis­tä­mi­sellä voidaan purkaa vahvo­jakin unilää­ki­tyksiä ja levot­to­muuteen määrättyjä lääki­tyksiä, jotka jo sinänsä voivat aiheuttaa jalat­to­muutta ja halut­to­muutta osallistua.

Perhe­hoi­dossa ikäih­minen opitaan tuntemaan yksilönä, jolla on omanlainen elämän­ta­ri­nansa ja yksilöl­lisiä tarpeita. Perhe­hoi­dossa syntyy pysyviä ihmis­suh­teita, joissa luotta­muk­sel­linen suhde pääsee luontai­sesti muodos­tumaan. Tämä myös helpottaa yhdessä tekemistä.

Oman näköinen elämä parantaa ikäih­misten elämänlaatua

Kun mieli­hyvän, elämä­nilon, kävely­kyvyn sekä sanatkin menet­tänyt ikäih­minen saa oman näköisen elämän takaisin, alkaa tapahtumaan:

Kun on syy alkaa kommu­ni­koimaan tai kävelemään, kuntoutuu.

Kun on mahdol­lisuus saada vielä olla osallisena yhtei­sössä, voimistuu.

Kun on halu kertoa kuunte­le­valle kuka minä olen ja millainen elämän­tarina minulla on, palaavat sanat.

Kun joku näkee minut kokonaisena ihmisenä, ihmisarvo alkaa eheytymään.

Kun saa olla taas tarpeel­linen ja merki­tyk­sel­linen, elämänilo löytyy uudelleen.

Kun pääsen koske­tuksiin luonnon kanssa, palaavat tunteet ja muistot.

Kun saa ihastella luonnon kauneutta, mieliala nousee.

Metsässä ei muisti­sai­rauskaan vie arvok­kuutta; siellä muistot auttavat olemaan osaava ja taitava.

Opinnäy­tetyön tulokset puhuvat vahvasti luonnon suuresta merki­tyk­sestä ikäih­misten hyvin­voinnin ja elämän­laadun mahdol­lis­tajina. Jopa itsetu­hoi­suutta ja masen­nusta on saatu poistettua luonnon tarjoamien mahdol­li­suuksien avulla. Kun entinen kova kalamies ei ole päässyt vesille vuosi­kym­meniin tai puutar­han­hoitaja ei ole päässyt vuosi­kausiin ulos, vaikutus mielialaan on väistä­mätön. Perhe­hoito voi mahdol­listaa tämän­kal­taisen tilanteen parane­misen ja paljon enemmänkin.

Luonto­me­ne­telmien hyödyn­tä­misen tutki­mus­tu­loksia voidaan soveltaa kaikissa ikäih­misten palve­luissa monipuo­lisena, kuntout­tavana ja toimin­ta­kykyä lisäävänä toimin­ta­mallina. Perhe­hoidon toimin­taym­pä­ris­töstä voidaan ammentaa myös muuta sisältöä. Perhe­hoidon eri toimin­ta­muodot mahdol­lis­tavat ikäih­misen tukemisen joko hänen kotonaan tai tarjoa­malla kodin omais­hoi­tajan vapaiden ajaksi – jopa pysyvästi. Myös yksinäisyys ja turvat­tomuus ovat perhe­hoidon myöntämisperusteita.

Luonnon ja perhe­hoidon merki­tystä onnel­li­selle vanhuu­delle ei sovi unohtaa

Luonto­me­ne­telmien ja perhe­hoidon yhdis­tä­minen tuottaa ikäih­mi­sille laadu­kasta elämää ja hoivaa pienem­millä kustan­nuk­silla kuin ns. tehos­te­tussa hoivassa. Toki tehos­te­tulle hoival­lekin on paikkansa ja aikansa, mutta ei liian varhain. Olisikin tarpeen kehittää kevyempiä välimuo­toisia palveluja niin, että tehos­tetun hoivan tarve siirtyy, tai joidenkin kohdalla jopa poistuu. Kun ikäih­minen pääsee oikea-aikai­sesti kevyemmän hoivan piiriin, mahdol­listuu toimin­ta­kyvyn säily­minen kauemmin. Hän ehtii sopeutua uuteen kotiin ennen muisti­sai­rauden etene­mistä liian pitkälle, jolloin sopeu­tu­minen ei enää ehkä onnistuisi.

Kun puhumme ikäih­mi­sistä, puhumme myös oman maamme histo­riasta ja yhteis­kun­tamme raken­ta­jista yksilöinä. Heille luonnolla ja suoma­lai­sella metsällä on valtava merkitys. Toivon todella, että omalta osaltaan tämä opinnäyte antaa ajatte­le­misen aihetta ja kuvaa ikäih­miset arvok­kaana yhteis­kun­tamme voima­varana, jolla on vielä paljon opetet­tavaa ja kerrot­tavaa nuorem­mille sukupol­ville. Harras toiveeni onkin, että luonnon ja perhe­hoidon merkitys nähtäisiin niin suurena kuin se oikeasti on myös kansallisesti.

Ikäih­mi­sillä on oikeus elää vanhuus rikkaana ja onnel­lisena elämän­vai­heena niin, että päivät täyttyvät elämällä, ja kosketus omaan elämän­ta­rinaan säilyy. Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on löytää keinot mahdol­listaa heille yhteys muihin ihmisiin, omaan elämän­ta­rinaan, muistoihin ja luontoon.


Kirjoittaja

Sanna Kosonen, tervey­den­hoitaja (YAMK)


Artik­ke­likuva: Kuvaaja Centre for Ageing Better palve­lusta Pexels