Categories
Pulssi Muut

Uudis­tunut yhteis­toi­min­talaki sisältää vuoro­pu­helua ja muutosneuvotteluja

Uusi yhteis­toi­min­talaki (1333/2021) tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Laki muutti yhteis­toi­mintaa periaat­teel­li­sesti merkit­tä­vällä tavalla, kun laissa yhteis­toi­minta jaettiin vuoro­pu­heluun ja muutos­neu­vot­te­luihin. Vanhassa laissa kaikissa yhteis­toi­min­talain mukai­sista asioista käytiin yhteis­toi­min­ta­neu­vot­teluja. Mediassa eniten huomiota saivat yleensä sellaiset yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telut, joiden tarkoi­tuksena oli työvoiman käytön vähen­tä­minen joko lomaut­ta­malla tai irtisa­no­malla. Tämä lienee yksi syy sille, miksi yhteis­toi­minta monesti on mielletty negatii­vi­seksi asiaksi, vaikka se sisältää paljon muutakin kuin työvoiman käytön vähen­tä­mi­sestä neuvottelua.

Tässä artik­ke­lissa tarkas­tellaan lyhyesti uuden yhteis­toi­min­talain mukaisia yhteis­toi­minnan muotoja ja sitä, miten yhteis­toi­mintaa toteu­tetaan Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Vuoro­puhelu on jatkuvaa ja säännöllistä

Yhteis­toi­min­talain mukaan työnan­ta­jalla on velvol­lisuus käydä säännöl­listä vuoro­pu­helua henki­löstön edustajien kanssa. Vuoro­pu­helua käydään erilli­sissä kokouk­sissa. Käsitel­täviä aiheita ovat esimer­kiksi yrityksen talous­ti­lanne ja kehitys­nä­kymät, työpaikan toimin­ta­pe­ri­aatteet ja säännöt, henki­löstön osaamisen kehit­tä­minen ja työhy­vin­voinnin edistä­minen. Vuoro­pu­helun toteut­ta­mista varten työnan­tajan on annettava henki­löstön edusta­jille kirjal­li­sesti kaikki sellainen tieto, jota vuoro­pu­helun käyminen edellyttää. Vuoro­pu­he­lussa henki­löstön edusta­jilla on mahdol­lisuus esittää asioihin liittyviä kysymyksiä ja tuoda esille henki­löstön näkökulmia. Lain mukaan vuoro­pu­he­lusta on pyydet­täessä laadittava pöytäkirja.

Työvoiman käytön vähen­tä­minen ja yritys­toi­minnan muutokset

Muutos­neu­vot­telut käydään silloin, kun työnantaja harkitsee irtisa­no­mista, osa-aikais­ta­mista tai lomaut­ta­mista talou­del­li­sella tai tuotan­nol­li­sella perus­teella tai työnte­kijän olennaisen työso­pi­muksen ehdon muutta­mista. Lisäksi muutos­neu­vot­telut on käytävä, jos työnantaja harkitsee sellaisia yritys­toi­minnan muutoksia, joilla on olennaisia vaiku­tuksia työnte­ki­jöiden työteh­täviin, työme­ne­telmiin tai töiden järjestelyihin.

Muutos­neu­vot­te­luihin liittyy varsin tarkkoja lakisää­teisiä muoto­vaa­ti­muksia kuten määrä­muo­toinen neuvot­te­lue­sitys, neuvot­te­lujen sisäl­tö­vaa­ti­mukset ja neuvot­te­luaika. Muutos­neu­vot­te­luissa on tarkoitus esimer­kiksi etsiä vaihtoehtoja työnan­tajan suunnit­te­le­mille henki­löstön vähen­tä­miseen liitty­ville toimen­pi­teille. Uudessa laissa työnte­ki­jöiden edustajien asemaa on hieman paran­nettu. Neuvot­te­luissa henki­löstön edusta­jilla on nyt mahdol­lisuus tehdä työnan­ta­jalle kirjal­lisia esityksiä vaihtoeh­toi­sista toimen­pi­teistä. Työnan­ta­jalla on velvol­lisuus vastata työnte­ki­jöiden edustajan tekemään esitykseen. Neuvot­te­luista laaditaan pöytä­kirjat ja neuvot­te­lujen päätty­misen jälkeen työnantaja tekee päätökset neuvo­tel­luista asioista.

Vuoro­puhelu Karelia-ammattikorkeakoulussa

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa lain mukaista yhteis­toi­mintaa toteu­tetaan yhteistyö- ja työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nassa. Toimi­kun­nassa työnan­tajaa edustaa ylin johto ja henki­löstö- ja työsuo­je­lu­pääl­likkö. Työnte­ki­jöiden edustajina ovat työsuo­je­lu­val­tuu­tetut ja pääluot­ta­mus­miehet. Yhdessä sovit­tujen periaat­teiden mukai­sesti työnan­tajan edustaja toimii toimi­kunnan puheenjohtajana.

Vuoden 2022 aikana toimi­kunta kokoontuu 12 kertaa. Jokai­selle kokouk­selle on ennakkoon määri­tellyt teemat, joiden lisäksi toimi­kun­nassa voidaan käsitellä myös muita työnan­tajan ja henki­löstön edustajien esille nostamia asioita. Esimer­kiksi tammikuun toisen kokouksen teemoina olivat aktii­visen välit­tä­misen mallin päivitys, työsuo­je­lu­kat­saukset ja palkit­se­miset. Vuoro­pu­he­lussa käsitellään säännöl­li­sesti myös organi­saation talou­del­lista tilan­netta esitte­le­mällä toimi­kun­nalle osavuo­si­kat­saukset ja tilin­päätös. Näin toimi­kunnan jäsenillä on jatku­vasti ajanta­sainen tieto organi­saation kehitysnäkymistä.

Käytän­nössä jokaisen asian käsittely suori­tetaan siten, että työnan­tajan edustaja esittelee asian ja siihen liittyvän materi­aalin. Tämän jälkeen henki­löstön edusta­jilla on mahdol­lisuus esittää kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia asiaan liittyen. Vuoro­puhelu tarjoaa henki­löstön edusta­jille mahdol­li­suuden vaikuttaa, mutta lähtö­koh­tai­sesti työnantaja tekee lopul­lisen päätöksen. Esimer­kiksi henki­löstön palkit­se­mis­esi­tyk­sistä käydään toimi­kun­nassa avointa keskus­telua siitä, ketkä ehdote­tuista henki­löistä tulisi palkita. Tällöin keskus­te­lussa kiinni­tetään huomiota muun muassa palkit­se­mis­esi­tyksen perus­te­luihin ja tasapuo­li­suuteen. Hyvästä ja avoimesta keskus­te­lusta huoli­matta lopul­lisen päätöksen henkilön palkit­se­mi­sesta tekee kuitenkin aina rehtori.

Henki­löstön edustajat valmis­tau­tuvat jokaiseen yhteistyö- ja työsuo­je­lu­toi­mi­kunnan kokoukseen huolel­li­sesti tutus­tu­malla ennakkoon kaikkeen toimi­kun­nalle ennen kokousta toimi­tettuun materi­aaliin. Lisäksi henki­löstön edustajat pitävät keskenään vapaa­muo­toisen palaverin aina ennen toimi­kunnan kokousta. Tässä palave­rissa käydään läpi henki­löstön edustajien näkemykset eri asioihin ja sovitaan tarvit­taessa siitä, mitä asioita halutaan nostaa tarkempaan keskusteluun.

Lopuksi

Uusi yhteis­toi­min­talaki ei tuonut suuria muutoksia yhteis­toi­minnan toteu­tu­miseen Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa, koska Kareliassa on jo aiemmin toteu­tettu yhteis­toi­mintaa lakisää­teisiä vaati­muksia laajemmin. Yhteis­toi­min­talain muuttu­minen tarjosi kuitenkin hyvän tilai­suuden suorittaa toiminnan väliar­viointia myös Kareliassa. Väliar­vioin­nissa totesimme yhtei­sesti, että Kareliassa on jo aiemmin kehitetty yhteis­toi­mintaa avoimeksi ja vuoro­pu­helua muistut­ta­vaksi. Lisäksi Kareliassa vuoro­pu­helua käydään myös viral­listen kokouksien ulkopuo­lella. Esimer­kiksi kerran kuukau­dessa on luottamus- työsuo­je­lu­hen­ki­löstön sekä ylimmän johdon ja henki­lös­tö­pääl­likön kesken aamukah­vi­ta­paa­minen, jossa keskus­tellaan Karelian ajankoh­tai­sista asioista.


Kirjoittaja:

Atte Korte, OAJ:n pääluot­ta­musmies, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu