Uudis­tu­nut yhteis­toi­min­ta­laki sisäl­tää vuoro­pu­he­lua ja muutosneuvotteluja

Uusi yhteis­toi­min­ta­laki (1333/2021) tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Laki muutti yhteis­toi­min­taa peri­aat­teel­li­sesti merkit­tä­vällä tavalla, kun laissa yhteis­toi­minta jaet­tiin vuoro­pu­he­luun ja muutos­neu­vot­te­lui­hin. Vanhassa laissa kaikissa yhteis­toi­min­ta­lain mukai­sista asioista käytiin yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luja. Mediassa eniten huomiota saivat yleensä sellai­set yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lut, joiden tarkoi­tuk­sena oli työvoi­man käytön vähen­tä­mi­nen joko lomaut­ta­malla tai irti­sa­no­malla. Tämä lienee yksi syy sille, miksi yhteis­toi­minta monesti on miel­letty nega­tii­vi­seksi asiaksi, vaikka se sisäl­tää paljon muuta­kin kuin työvoi­man käytön vähen­tä­mi­sestä neuvottelua.

Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan lyhyesti uuden yhteis­toi­min­ta­lain mukai­sia yhteis­toi­min­nan muotoja ja sitä, miten yhteis­toi­min­taa toteu­te­taan Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Vuoro­pu­helu on jatku­vaa ja säännöllistä

Yhteis­toi­min­ta­lain mukaan työnan­ta­jalla on velvol­li­suus käydä sään­nöl­listä vuoro­pu­he­lua henki­lös­tön edus­ta­jien kanssa. Vuoro­pu­he­lua käydään eril­li­sissä kokouk­sissa. Käsi­tel­tä­viä aiheita ovat esimer­kiksi yrityk­sen talous­ti­lanne ja kehi­tys­nä­ky­mät, työpai­kan toimin­ta­pe­ri­aat­teet ja säännöt, henki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen ja työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen. Vuoro­pu­he­lun toteut­ta­mista varten työnan­ta­jan on annet­tava henki­lös­tön edus­ta­jille kirjal­li­sesti kaikki sellai­nen tieto, jota vuoro­pu­he­lun käymi­nen edel­lyt­tää. Vuoro­pu­he­lussa henki­lös­tön edus­ta­jilla on mahdol­li­suus esittää asioi­hin liit­ty­viä kysy­myk­siä ja tuoda esille henki­lös­tön näkö­kul­mia. Lain mukaan vuoro­pu­he­lusta on pyydet­täessä laadit­tava pöytäkirja.

Työvoi­man käytön vähen­tä­mi­nen ja yritys­toi­min­nan muutokset

Muutos­neu­vot­te­lut käydään silloin, kun työnan­taja harkit­see irti­sa­no­mista, osa-aikais­ta­mista tai lomaut­ta­mista talou­del­li­sella tai tuotan­nol­li­sella perus­teella tai työn­te­ki­jän olen­nai­sen työso­pi­muk­sen ehdon muut­ta­mista. Lisäksi muutos­neu­vot­te­lut on käytävä, jos työnan­taja harkit­see sellai­sia yritys­toi­min­nan muutok­sia, joilla on olen­nai­sia vaiku­tuk­sia työn­te­ki­jöi­den työteh­tä­viin, työme­ne­tel­miin tai töiden järjestelyihin.

Muutos­neu­vot­te­lui­hin liittyy varsin tark­koja laki­sää­tei­siä muoto­vaa­ti­muk­sia kuten määrä­muo­toi­nen neuvot­te­lue­si­tys, neuvot­te­lu­jen sisäl­tö­vaa­ti­muk­set ja neuvot­te­luaika. Muutos­neu­vot­te­luissa on tarkoi­tus esimer­kiksi etsiä vaih­toeh­toja työnan­ta­jan suun­nit­te­le­mille henki­lös­tön vähen­tä­mi­seen liit­ty­ville toimen­pi­teille. Uudessa laissa työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jien asemaa on hieman paran­nettu. Neuvot­te­luissa henki­lös­tön edus­ta­jilla on nyt mahdol­li­suus tehdä työnan­ta­jalle kirjal­li­sia esityk­siä vaih­toeh­toi­sista toimen­pi­teistä. Työnan­ta­jalla on velvol­li­suus vastata työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jan teke­mään esityk­seen. Neuvot­te­luista laadi­taan pöytä­kir­jat ja neuvot­te­lu­jen päät­ty­mi­sen jälkeen työnan­taja tekee päätök­set neuvo­tel­luista asioista.

Vuoro­pu­helu Karelia-ammattikorkeakoulussa

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa lain mukaista yhteis­toi­min­taa toteu­te­taan yhteis­työ- ja työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nassa. Toimi­kun­nassa työnan­ta­jaa edustaa ylin johto ja henki­löstö- ja työsuo­je­lu­pääl­likkö. Työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jina ovat työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut ja pääluot­ta­mus­mie­het. Yhdessä sovit­tu­jen peri­aat­tei­den mukai­sesti työnan­ta­jan edus­taja toimii toimi­kun­nan puheenjohtajana.

Vuoden 2022 aikana toimi­kunta kokoon­tuu 12 kertaa. Jokai­selle kokouk­selle on ennak­koon määri­tel­lyt teemat, joiden lisäksi toimi­kun­nassa voidaan käsi­tellä myös muita työnan­ta­jan ja henki­lös­tön edus­ta­jien esille nosta­mia asioita. Esimer­kiksi tammi­kuun toisen kokouk­sen teemoina olivat aktii­vi­sen välit­tä­mi­sen mallin päivi­tys, työsuo­je­lu­kat­sauk­set ja palkit­se­mi­set. Vuoro­pu­he­lussa käsi­tel­lään sään­nöl­li­sesti myös orga­ni­saa­tion talou­del­lista tilan­netta esit­te­le­mällä toimi­kun­nalle osavuo­si­kat­sauk­set ja tilin­pää­tös. Näin toimi­kun­nan jäse­nillä on jatku­vasti ajan­ta­sai­nen tieto orga­ni­saa­tion kehitysnäkymistä.

Käytän­nössä jokai­sen asian käsit­tely suori­te­taan siten, että työnan­ta­jan edus­taja esit­te­lee asian ja siihen liit­ty­vän mate­ri­aa­lin. Tämän jälkeen henki­lös­tön edus­ta­jilla on mahdol­li­suus esittää kysy­myk­siä, komment­teja ja ehdo­tuk­sia asiaan liit­tyen. Vuoro­pu­helu tarjoaa henki­lös­tön edus­ta­jille mahdol­li­suu­den vaikut­taa, mutta lähtö­koh­tai­sesti työnan­taja tekee lopul­li­sen päätök­sen. Esimer­kiksi henki­lös­tön palkit­se­mis­esi­tyk­sistä käydään toimi­kun­nassa avointa keskus­te­lua siitä, ketkä ehdo­te­tuista henki­löistä tulisi palkita. Tällöin keskus­te­lussa kiin­ni­te­tään huomiota muun muassa palkit­se­mis­esi­tyk­sen perus­te­lui­hin ja tasa­puo­li­suu­teen. Hyvästä ja avoi­mesta keskus­te­lusta huoli­matta lopul­li­sen päätök­sen henki­lön palkit­se­mi­sesta tekee kuiten­kin aina rehtori.

Henki­lös­tön edus­ta­jat valmis­tau­tu­vat jokai­seen yhteis­työ- ja työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nan kokouk­seen huolel­li­sesti tutus­tu­malla ennak­koon kaik­keen toimi­kun­nalle ennen kokousta toimi­tet­tuun mate­ri­aa­liin. Lisäksi henki­lös­tön edus­ta­jat pitävät keske­nään vapaa­muo­toi­sen pala­ve­rin aina ennen toimi­kun­nan kokousta. Tässä pala­ve­rissa käydään läpi henki­lös­tön edus­ta­jien näke­myk­set eri asioi­hin ja sovi­taan tarvit­taessa siitä, mitä asioita halu­taan nostaa tarkem­paan keskusteluun.

Lopuksi

Uusi yhteis­toi­min­ta­laki ei tuonut suuria muutok­sia yhteis­toi­min­nan toteu­tu­mi­seen Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa, koska Kare­liassa on jo aiemmin toteu­tettu yhteis­toi­min­taa laki­sää­tei­siä vaati­muk­sia laajem­min. Yhteis­toi­min­ta­lain muut­tu­mi­nen tarjosi kuiten­kin hyvän tilai­suu­den suorit­taa toimin­nan väliar­vioin­tia myös Kare­liassa. Väliar­vioin­nissa tote­simme yhtei­sesti, että Kare­liassa on jo aiemmin kehi­tetty yhteis­toi­min­taa avoi­meksi ja vuoro­pu­he­lua muis­tut­ta­vaksi. Lisäksi Kare­liassa vuoro­pu­he­lua käydään myös viral­lis­ten kokouk­sien ulko­puo­lella. Esimer­kiksi kerran kuukau­dessa on luot­ta­mus- työsuo­je­lu­hen­ki­lös­tön sekä ylimmän johdon ja henki­lös­tö­pääl­li­kön kesken aamu­kah­vi­ta­paa­mi­nen, jossa keskus­tel­laan Kare­lian ajan­koh­tai­sista asioista.

---

Kirjoit­taja:

Atte Korte, OAJ:n pääluot­ta­mus­mies, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu