Categories
Kansainvälisyyttä Pulssi

Kansain­vä­lisen opiske­lijan kotou­tu­misen edistä­minen on yhteinen missio

Opintojen aloit­ta­minen on aina suuri elämän­muutos. Siihen liittyy paljon uuden oppimista ja korkea­kou­luo­pis­ke­li­jaksi kasva­mista. Lisäksi opintojen aloitukseen saattaa liittyä oman kodin raken­ta­minen uudelle paikka­kun­nalle ja uusien verkos­tojen kasaa­minen. Kun kyseessä on kansain­vä­linen opiskelija, jolle suoma­lainen yhteis­kunta toimin­ta­ta­poineen on vieras, on elämän­muutos valtava. 

Tätä elämän­muu­tosta tuetaan Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa monin eri tavoin. Opiskelu Suomessa eroaa siitä, mihin kansain­vä­linen opiskelija on tottunut kotimaassaan. Opiske­lijan ja opettajan roolit sekä opiske­lu­tavat voivat erota paljonkin eri maiden välillä. Lisäksi useimmat kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista opiske­levat korkea­kou­lussa vieraalla kielellä. 

Arjen sujuminen on opintojen sujumisen edellytys 

Uuteen elämän­vai­heeseen liittyy aina niin ylä- kuin alamäkiä. Todel­lisuus ei välttä­mättä aina vastaa sitä mieli­kuvaa, jonka on kotimaastaan käsin raken­tanut. Toden­nä­köi­sesti pinnalla on tunteiden vuoris­torata – alkuvai­heeseen voi liittyä alkuhuumaa, mutta toisaalta tietä­mät­tö­myyttä, epävar­muutta ja petty­mys­täkin. Kotou­tu­miseen liittyy aina nousuja ja laskuja, mutta on tärkeää, että niitä pyritään tasoit­tamaan ohjauk­sella ja tiedon antami­sella. Kun tietoa annetaan ennakoi­vasti, vältytään monelta ongelmanratkaisulta. 

Kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista vain murto-osalla on Joensuuhun saapuessaan tukiver­kostoja paikka­kun­nalla. Verkostot eivät synny itsestään, vaan niiden raken­tu­mista täytyy tukea. Opiske­li­jalla itsellään on oltava aktii­vinen rooli. Tärkeintä on, että kansain­vä­linen opiskelija löytäisi mahdol­li­simman nopeasti paikan, jonne hän tuntee kuulu­vansa. Suomen pimeässä ja kylmässä syksyssä tekisi mieli käpertyä kotiin sohvan­nurkkaan, mutta verkostot harvemmin raken­tuvat kotona. Maahan­muuttoon liittyy myös paljon hoidet­tavia viran­omai­s­asioita – pitää saada asumis­asiat kuntoon, pankkitili auki ja rekis­te­röi­ty­miset hoidettua. Byrokratian rattaissa pyöri­minen aiheuttaa monelle lisästressiä ja vie keskit­ty­mis­kyvyn opinnoista muualle. Siksi arjen sujuvuuden tukeminen on tärkeää. Opinnot sujuvat toden­nä­köi­sesti paremmin, kun arki rullaa. 

Suomen kielen opiskeluun kannus­tetaan   

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa otetaan käyttöön uudet opetus­suun­ni­telmat syksyllä 2022. Kansain­vä­li­sille opiske­li­joille iso muutos on se, että uudessa opetus­suun­ni­tel­massa ei ole tutkintoon kuuluvia eli niin kutsuttuja pakol­lisia suomen kielen opintoja. Suomen kielen opiskeluun kannus­tetaan kuitenkin edelleen vahvasti ja oppilai­tok­sessa on käytössä stipen­di­jär­jes­telmä, joka perustuu suomen kielen oppimiseen. Muutoksen myötä ohjauksen rooli korostuu. Suomen kielen oppimisen tärkeys ei ole nimittäin kadonnut mihinkään. Englan­nin­kie­liset työpaikat ovat edelleen alueel­lamme harvassa. Vaikka kävisi niin, että kansain­vä­linen opiskelija työllis­tyi­sikin tehtävään, jossa ei vaadita suomen kielen taitoa, on suomen kielen taito tarpeen alueelle ja yhtei­söihin kiinnit­ty­mi­sessä. Kotou­tu­misen näkökul­masta on tärkeää, että kansain­vä­liset opiske­lijat edelleen valit­sevat suomen kielen opintoja ja suunnit­te­levat S2-polkunsa (suomi toisena kielenä) jo opintojen alkuvaiheessa. 

Syksyllä 2022 kansain­vä­liset opiske­lijat tulevat saamaan ryhmä­muo­toista ohjausta S2-opinnoista: heitä kannus­tetaan opiske­lemaan suomea, heille kerrotaan Karelian stipen­di­jär­jes­tel­mästä ja esitellään mahdol­li­suuksia opiskella suomea Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa eri taito­ta­soilta lähtien. Lisäksi esitellään muita suomen kielen opiskelun mahdollisuuksia. 

Vasemmalla olevassa kuvassa tummaihoine nuori mies kirjoittaa post-it-lappua. Oikealla olevassa kuvassa kaksi vierekkäin istuvaa henkilöä, joista toisella hijab. Toinen puhumassa.

Tukea ja ohjausta asettau­tu­miseen ja kotou­tu­miseen  

Suomen kielen ohjauksen lisäksi syksyllä 2022 aloit­tavat kansain­vä­liset opiske­lijat saavat uuden­laista ohjausta kotou­tu­miseen ja asettau­tu­miseen liitty­vissä asioissa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ohjaustyön ammat­ti­laiset tukevat uusia opiske­li­joita monin eri tavoin, mutta uusi kokeilu tiivistää yhteis­työtä entisestään ja syste­ma­tisoi ohjauksen kokonai­suutta. Opinto-ohjaajat tukevat opintojen aloit­ta­miseen liitty­vissä kysymyk­sissä, kuraat­torit tukevat opiske­lu­hy­vin­vointiin liitty­vissä teemoissa, opiske­li­ja­tuu­torit ovat apuna ryhmäy­ty­mi­sessä ja uutena kokonai­suutena toteu­tetaan ryhmä- ja yksilö­oh­jausta kotou­tu­miseen ja asettau­tu­miseen liitty­vistä teemoista. Kokei­lulla pyritään toisaalta siihen, että uudet kansain­vä­liset opiske­lijat saavat syste­maat­ti­sesti tarvit­se­mansa tuen ja tiedon, toisaalta siihen, että opinto-ohjaajien resurssit vapau­tui­sivat opintoihin liittyviin asioihin. Aiemmin kotou­tu­miseen ja asettau­tu­miseen liitty­vissä kysymyk­sissään opiske­lijat ovat tukeu­tuneet opinto-ohjaajiin. 

Ohjaus­ko­ko­nai­suutta pilotoidaan syyslu­ku­kauden 2022 aikana. Ensim­mäiset ryhmä­muo­toiset tilai­suudet asettau­tu­miseen liitty­vistä teemoista järjes­tetään jo ennen lukukauden alkua elokuussa, sillä kansain­vä­liset opiske­lijat saapuvat Joensuuhun jo ennen opintojen aloit­ta­mista ja monet viran­omais­asiat pitää saada hoidettua kuntoon mahdol­li­simman nopeasti. Opiske­li­joilla on usein paljon kysymyksiä saapuessaan, ja he haluavat vastaukset mahdol­li­simman pian. Syyslu­ku­kauden ryhmä­oh­jauksien teemoja ovat muun muassa Suomessa asuvan oikeudet ja velvol­li­suudet, viran­omais­asiat, vapaa-aika ja harras­tukset sekä asumiseen liittyvät asiat. Myös käytännön asioista annetaan tietoa: monelle muualta muutta­valle esimer­kiksi kierrätys, pyöräi­ly­säännöt ja heijas­timen käyttö ovat uusia asioita. Sisäl­töjen suunnit­te­lussa käytetään hyödyksi keväällä 2022 kansain­vä­li­sille opiske­li­joille järjes­tetyn työpajan tuloksia. Kaikista ohjaus­ko­ko­nai­suuk­sista tehdään myös video­tal­lenteet myöhempää käyttöä varten. 

Asettau­tu­misen ja kotou­tu­misen tuen lisää­misen perim­mäinen tavoite on pitovoiman lisää­minen. Kansain­vä­listen opiske­li­joiden tahdotaan jäävän ja työllis­tyvän Suomeen ja Pohjois-Karjalaan valmis­tu­mi­sensa jälkeen. Hyvän alun saaminen on tämän tavoitteen kannalta äärim­mäisen tärkeä. 


Kirjoit­tajat 

Taru Väisänen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Mia Sevonius-Male, maahan­muut­ta­jatyön asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Valokuvat 

Sofiya Meleshkova, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Artik­ke­likuva: Kuvaaja LinkedIn Sales Solutions palve­lusta Unsplash