Keltaisia tulppaaneja, taustalla sininen taivas

Liikesalaisuudet ja niiden salassapito työsuhteessa

Liikesalaisuudella tarkoitetaan sellaista asiaa, jonka salassa pitäminen on yritykselle tärkeää. Kyse voi olla taloudellisesta salaisuudesta, joita ovat esimerkiksi yrityksen sopimuksiin ja markkinointiin liittyvät asiat. Kyse voi olla myös teknisestä salaisuudesta, joita ovat esimerkiksi tiedot yrityksen käyttämistä materiaaliyhdistelmistä. (HE 157/2000 vp, 81.)

Työsopimuslain (55/2001) 3:4 § kieltää työntekijältä työnantajan liikesalaisuuksien hyödyntämisen tai niiden paljastamisen muille. Kielto on lähtökohtaisesti voimassa vain työsuhteen ajan, mutta laki kieltää oikeudettomasti hankittujen tietojen hyödyntämisen myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Liikesalaisuuden paljastaminen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen, rikosoikeudelliseen vastuuseen ja työsuhteen päättämiseen.

Liikesalaisuuksista on säädetty tarkemmin liikesalaisuuslaissa (595/2018). Tässä artikkelissa selvitetään lyhyesti, mitä laissa tarkoitetaan liikesalaisuudella ja mitä liikesalaisuuden oikeudettomasta paljastamisesta voi seurata.

Liikesalaisuuden käsite on laaja

Liikesalaisuuslain 2 §:ssä on täsmennetty, mitä liikesalaisuudella tarkoitetaan. Säännöksen mukaan liikesalaisuus tarkoittaa tietoa, joka ei ole kyseessä olevan kaltaista tietoa tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai saatavilla helposti selville. Määritelmän mukaan liikesalaisuus ei tällöin voi olla sellainen tieto, joka perustuu alan yleiseen koulutukseen eikä taito, jonka henkilö on hankkinut osana tavanomaista työskentelyä (HE 49/2018 vp, 83).

Tieto voi olla liikesalaisuus vain, jos tiedolla on myös taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa, ja tiedon haltija on ryhtynyt toimiin tiedon suojaamiseksi. Tiedolla on taloudellista arvoa esimerkiksi silloin, kun tiedon luvaton ilmaiseminen saattaisi vaikuttaa tiedon haltijan asemaan markkinoilla negatiivisesti. Tällaisia tietoja voivat olla muun muassa tuotteen valmistustiedot, hinnoittelutiedot, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit, tekniset koodit tai liiketoimintaselvitykset. (HE 49/2018 vp, 83-84.) Tiedon kuuluminen liikesalaisuuksien piiriin on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Laki suojaa liikesalaisuuksia

Liikesalaisuuslain 3 §:n mukaan liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen tai hankkimisen yrittäminen on kielletty. Säännöksen mukaan oikeudettoman hankkimisen tapoja ovat esimerkiksi luvaton kopiointi ja anastaminen. Lain 4 §:n mukaan oikeudettomasti hankitun liikesalaisuuden käyttäminen tai ilmaiseminen on kielletty. Kielto koskee myös työntekijää, joka on saanut tiedon työtehtäviä hoitaessaan. Työntekijän osalta kielto on sidottu työsuhteen kestoaikaan, mutta salassapitovelvollisuutta on mahdollista pidentää erikseen sopimalla. (HE 49/2018 vp, 90.)

Liikesalaisuuden ilmaisukieltoon on olemassa joitakin poikkeuksia. Työntekijän näkökulmasta keskeinen poikkeus on liikesalaisuuslain 6 §:ssä, joka sallii liikesalaisuuden ilmaisemisen työntekijöiden edustajalle, eli yleensä luottamusmiehelle. Liikesalaisuuden ilmaiseminen on sallittua, jos luottamusmiehen tehtävän hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja harkitsisi työntekijän irtisanomista liikesalaisuuden paljastamisen perusteella. Tällöin luottamusmiehen on välttämätöntä saada tieto liikesalaisuudesta, jotta hän pystyy arvioimaan irtisanomisperusteen riittävyyttä. (HE 49/2018 vp, 94.)

Seuraukset liikesalaisuuden paljastamisesta

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ilmaista työnantajansa liikesalaisuuksia. Jos työntekijä rikkoo salassapitovelvollisuuttaan voi työnantajalla olla oikeus päättää työntekijän työsopimus irtisanomalla työsopimuslain 7:2 §:n mukaisella henkilöön liittyvällä perusteella. Etenkin vähäisten rikkomuksien osalta työntekijälle on kuitenkin ensin annettava varoituksella mahdollisuus muuttaa toimintaansa. Törkeimmissä tapauksissa työnantajalla tosin voi olla myös peruste purkaa työntekijän työsopimus päättymään heti työsopimuslain 8:1 §:n mukaisesti.

Työntekijän vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään työsopimuslain 12:1 §:ssä. Säännöksen mukaan työntekijän on korvattava työnantajalle vahinko, jonka tämä on aiheuttanut rikkomalla työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan. Vahingonkorvauksen määrittelyssä noudatetaan vahingonkorvauslain (412/1974) 4:1 §:n mukaisia perusteita. Korvauksen määrän arvioinnissa huomiota kiinnitetään tällöin teon laatuun, aiheutetun vahingon suuruuteen, vahingon aiheuttajan asemaan ja muihin olosuhteisiin.

Rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään elinkeinorikoksia koskevassa rikoslain (39/1889) 30 luvussa. Luvun 5 §:n mukaan yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yrityssalaisuuden rikkominen on kyseessä esimerkiksi silloin, jos henkilö ilmaisee tai käyttää oikeudettomasti liikesalaisuutta, jonka on saanut tietoonsa toisen palveluksessa ollessaan. Teko on rangaistava, jos tarkoituksena on hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä taikka vahingoittaa toista. Yritysalaisuuden rikkomisesta ei kuitenkaan tuomita työntekijää, joka on käyttänyt liikesalaisuutta kahden vuoden kulutta palvelussuhteensa päättymisestä.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:20 A ja B olivat kopioineet työnantajalleen kuuluvia tiedostoja käytössään olleille kannettaville tietokoneille ja omille muistitikuille. Tiedostot sisälsivät yli 10 000 erilaista asiakirjaa ja työnantajan asiakasrekisterin. Tiedostojen kopiointia ei oltu erikseen kielletty, mutta A:n ja B:n työtehtävät eivät edellyttäneet laajamittaista kopiointia. Kopioinnin ajankohtana A ja B olivat jo päättäneet siirtyä työnantajan kilpailijan palvelukseen. Kopioiminen oli vaatinut huomattavan paljon aikaa, minkä vuoksi kyse ei voinut olla ajattelemattomuudesta. A:n ja B:n tarkoituksena katsottiin olleen työnantajan kaupallisten liikesalaisuuksien luvaton hyödyntäminen heidän uudessa työssään. A:n ja B:n kopioimista tiedostoista ei myöskään ollut hyötyä A:lle ja B:lle itselleen, vaan lähinnä heidän työnantajansa kilpailijoille. Käsillä oli ollut todellinen vaara tietojen päätymisestä kilpailijoiden haltuun. A ja B tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä kolmen kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Lopuksi

Lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista käsitellä tyhjentävästi liikesalaisuuden käsitteen sisältöä tai liikesalaisuuden paljastamisesta aiheutuvia seurauksia. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että liikesalaisuus voi olla mikä tahansa työnantajalle kilpailuetua tuottava tieto, jonka työnantaja on pyrkinyt suojaamaan. Epäselvyyksien välttämiseksi työpaikalla olisi hyvä olla selkeät säännöt ja käytännöt liikesalaisuuksiin liittyen.


Kirjoittaja:

Atte Korte, OAJ:n pääluottamusmies, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu’