Categories
Hiilineutraaleja ratkaisuja Kestävää hyvinvointia Pulssi

Marte­los­koopit ja virtu­aa­linen puuva­linta metsän­kä­sit­te­ly­pää­tösten tukena

Metsä­ta­louden toimin­taym­pä­ristö muuttuu, ja metsien käsit­te­ly­pää­tösten tueksi tarvitaan monipuo­lista tietoa. Ilmas­ton­muutos ja hiilen sidonta aiheut­tavat paljon keskus­telua, ja metsien monimuo­toi­suuden turvaa­minen sekä jatkuva kasvatus nousevat esiin metsien käyttöä koske­vassa keskus­te­lussa. Metsän­kä­sit­te­lyssä poistet­tavien puiden valinta ja valinnan vaiku­tukset jäävälle puustolle ovat avaina­se­massa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun, Euroopan metsäins­ti­tuutin ja Suomen metsä­kes­kuksen toteut­ta­massa Integrate-hankkeessa kehitetään marte­los­koop­peihin ja virtu­aa­liseen puuva­lintaan perus­tuvaa oppimi­sym­pä­ristöä, jolla voi konkreet­ti­sesti havain­noida metsän­kä­sit­telyn vaikutuksia. 

Mikä ihmeen marteloskooppi? 

Euroo­passa toimii Integrate-verkosto, jonka myötä on perus­tettu jo noin 200 marte­los­kooppia (eng. marte­loscope), pääasiassa Keski-Euroopan maihin. Integrate-verkoston tavoit­teena on lisätä tietoa ja ymmär­rystä, miten monimuo­toisuus voidaan ottaa huomioon metsien käsit­telyn yhtey­dessä. Marte­los­koopit on alun perin kehitetty Ranskassa, joten nimikin on johdettu ranskan kielen sanasta ”martelage”, joka tarkoittaa puuvalintaa. 

Mäntypuita kuivalla kankaalla. Männyissä on valkoisia numeroita.
Kuva 1. Pärnä­vaaran marte­los­kooppi kuivahkon kankaan männikössä.

Marte­los­kooppi on Suomessa uusi käsite, mutta käytän­nössä se on metsään perus­tettu, useim­miten 1 ha suuruinen pysyvä puukart­ta­koeala. Marte­los­kooppi on suora­kaiteen muotoinen maastoon merkitty alue, jossa puut on numeroitu ja kaikkien puiden sijainti on paikan­nettu. Puista on mitattu tärkeimmät tunnukset, kuten paksuus ja korkeus, joiden avulla on laskettu puiden tilavuudet sekä tukki- ja kuitupuun määrät. Lisäksi puista on tunnis­tettu piene­li­nym­pä­ristöjä, joilla on merki­tystä metsän monimuo­toi­suu­delle. Piene­li­nym­pä­ristöt määri­tellään erityisen käsikirjan mukai­sella luokit­te­lulla, jossa piene­li­nym­pä­ris­töille annetaan tietty piste­määrä niiden arvon tai tärkeyden perusteella. 

Joensuun seudulle on perus­tettu Suomen ensim­mäiset julkaistut marte­los­koopit, joiden tiedot on tallen­nettu EFI:n ylläpi­tämään tieto­kantaan. Kaksi marte­los­kooppia on jo valmiina ja kolmas mitataan maasto­kauden 2022 kuluessa. Marte­los­koopit edustavat Pohjois-Karjalan metsien tyypil­lisiä kasvu­paikkoja ja puulajeja. Ne sijait­sevat Pärnä­vaa­ralla (kuva 1) ja Repokallion (kuva 2) alueilla Joensuun kaupungin omista­missa metsissä. Pärnä­vaaran marte­los­kooppi on kasvu­pai­kaltaan kuivahkoa kangasta, puusto on varttu­nutta kasva­tus­metsää koostuen lähes yksinomaan männystä. Repokallion marte­los­kooppi on järeä­puus­toinen lehto­maisen kankaan kuusikko täyden­nettynä koivulla ja pienellä osuudella muita lehti­puita. Kookkaita mäntyjä kasvaa paikoitellen. 

Lähikuva kuusenrungosta, jossa valkoisia numeroita. Taustalla lisää puita rehevässä metsässä.
Kuva 2. Repokallion marte­los­kooppi lehto­maisen kankaan kuusi­val­tai­sessa metsässä.

Virtu­aa­lista puuva­lintaa mobiilisovelluksella 

Virtu­aa­lista puuva­lintaa ja metsän­kä­sit­telyn vaiku­tusten arviointia varten on kehitetty erityinen I+ Trainer -mobii­li­so­vellus, joka toimii Android-käyttö­jär­jes­tel­mällä varus­te­tuissa laitteissa (kuva 3). Sovel­lukseen ladataan tieto­kan­nasta halutun marte­los­koopin tiedot ja valitaan sopiva harjoitus. Sovellus näyttää marte­los­koopin puut kartalla, josta niitä voidaan kosket­ta­malla valita. Puut esitetään ympyröinä, joiden numero vastaa puuhun merkittyä numeroa; väri kertoo puulajin ja koko puun paksuuden. Käyttäjä voi ensin tarkas­tella ja arvioida puun ominai­suuksia, joiden perus­teella tekee mahdol­lisen valinnan. Useim­miten valitaan metsän­kä­sit­telyn yhtey­dessä poistet­tavia puita, mutta voidaan valita myös säästö­puita tai molempia. Jäävään puustoon kuuluvat automaat­ti­sesti puut, joita ei valita. Sovellus laskee puista mitatuista tiedoista puujoukon tilavuuden, rahal­lisen arvon ja monimuo­toi­suus­pisteet poistet­ta­valle, jäävälle ja säästö­puus­tolle erikseen. Lisäksi sovellus laskee jäävän puuston kehity­sen­nusteen 20 vuoden kuluttua. Myöhemmin sovel­lukseen lisätään vielä hiili­las­kenta metsän hiili­taseen havainnollistamiseksi. 

Kuvakaappaus I+ Trainer –sovelluksesta. Tummaa taustaa vasten valkoista tekstiä sekä piirros, jossa erikokoisia violetteja ja oransseja ympyröitä.
Kuva 3. I+ Trainer -sovel­luksen tuottamaa tietoa käyttäjän määrit­te­le­mästä puuvalinnasta.

Käyttäjä saa sovel­luk­sesta välit­tömän palautteen puuva­linnan vaiku­tuk­sista sekä poistet­ta­valle että jäävälle puustolle, mikä havain­nol­listaa erilaisten käsit­te­ly­ta­pojen seurauksia. Puuva­lintaa on helppo muuttaa kartalta, ja muutokset näkyvät välit­tö­mästi laske­tuissa tulok­sissa. Sovel­lusta voidaan käyttää hyvin monen­lai­sissa oppimis­ti­lan­teissa. Voidaan harjoi­tella yksit­täisen puun ominai­suuksien arviointia tai mittaa­mista, suunni­tella erilaisia harven­nus­hak­kuita, tarkas­tella jatkuvan kasva­tuksen poimin­ta­hak­kuita tai tunnistaa monimuo­toi­suuden kannalta tärkeimpiä säästö­puita. Kuvassa 4 on järeä haapa, jossa voi olla useitakin monimuo­toi­suuden kannalta tärkeitä piene­li­nym­pä­ristöjä, kuten tikan­koloja ja kääpiä. 

Haapa vehreässä metsässä.
Kuva 4. Monimuo­toi­suuden kannalta tärkeä järeä haapa, jossa mm. tikankoloja. 

Marte­los­kooppien avulla keskus­telua ja oppimista metsänkäsittelystä 

Hankkeen varsi­naisena kohde­ryhmänä ovat metsä­no­mis­tajat, joille on järjes­tetty koulu­tus­pi­lotteja kevään 2022 aikana. Marte­los­koopit sovel­tuvat erinomai­sesti myös metsä­ope­tukseen ja metsä­am­mat­ti­laisten osaamisen täyden­tä­miseen. Karelia-amk:n metsä­opet­ta­jille onkin järjes­tetty tutus­tu­minen marte­los­kooppien hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksiin opetuksessa. 

Marte­los­kooppien aineistot ovat vapaasti ladat­tavan I+ Trainer -mobii­li­so­vel­luksen avulla jokaisen kiinnos­tuneen saata­villa. Sovel­luksen avulla marte­los­koop­peihin voi tutustua myös itsenäi­sesti, mutta parhaiten ne palve­levat ryhmässä keskus­telun avaajina ja uusien ajatusten lähteinä. Martes­los­koo­peilla metsistä kiinnos­tuneet kansa­laiset, metsä­no­mis­tajat, metsä­am­mat­ti­laiset, tutkijat, opettajat ja metsä­opis­ke­lijat voivat keskus­tella ja arvioida, millainen puuva­linta sopii parhaiten kuhunkin metsikköön ja metsälle asetet­tuihin tavoitteisiin. 

Lisää tietoa marte­los­koo­peista ja I+ Trainer -mobii­li­so­vel­luk­sesta on saata­vissa Integrate-verkoston sivuilta https://integratenetwork.org.  


Kirjoittaja ja valoku­vaaja 

Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu