Categories
Pulssi Kestävää hyvinvointia

”Nyt voidaan mennä antamaan digioh­jausta vaikka Joensuun torille!” – Sosio­no­mio­pis­ke­lijat harjoit­te­livat ohjausta työllisyyspalveluissa

Karelian SoTyDigi-hankkeessa on kevään aikana tehty paljon opiske­li­jayh­teis­työtä sosio­no­mi­kou­lu­tuksen opiske­li­joiden kanssa. Hankkeen välil­lisenä kohde­ryhmänä ovat sosiaa­lialan opiske­lijat ja opettajat sekä heidän digitaa­lisen asiakastyön taitonsa.

Digita­li­saation mukanaan tuoma muutos sosio­no­mi­kou­lu­tukseen on havaittu jo Arenen vuonna 2017 ilmes­ty­neessä selvi­tyk­sessä ”Sosionomi tuottaa hyvin­vointia läpi elämän­kaaren”. Selvi­tyk­sessä on nostettu esiin, että sosiaa­lia­lalla korostuu ”erilaisten sähköisten palve­luiden käyttö osana hyvin­voinnin ja elämän­hal­linnan edistä­mistä sekä itsenäistä selviy­ty­mistä.” Sähköiset palvelut ovat osa sosiaa­lialan palve­lu­va­likkoa (Arene 2017, 28.) Laajem­massa mitta­kaa­vassa digitaa­listen palve­lujen voi nähdä olevan uusi osa palvelujärjestelmää.

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sella on erittäin merkittävä rooli digita­li­saation edistä­mi­sessä. Tulevat ammat­ti­laiset saavat valmiuksia työelämään, joiden avulla digita­li­saa­tiota viedään asiakastyön arjessa eteenpäin. Sosiaa­lia­lalla on tarve omaksua aiempaa aktii­vi­sempi rooli niin digin käyttäjinä, hyödyn­täjinä kuin käyttä­jä­läh­töisen tekno­logian ja sovel­lusten kehit­täjänä. (Heino & Kärkkäinen 2018, 83-84.) Sosio­nomien tehtävä on ennen kaikkea syrjäy­ty­misen ehkäisy ja näin digita­li­saation ulkopuo­lelle jäävistä ryhmistä ja heidän osalli­suu­destaan yhteis­kuntaan huoleh­ti­minen.  Siksi digita­li­saation on oltava osana koulu­tuksen sisältöjä kaikessa moninaisuudessaan.

Mission possible? Digiohjaus osaksi sosionomiopintoja

SoTyDigi-hankkeen kiertäessä kuntien työlli­syys­pal­veluja ja tavatessa työlli­syys­pal­ve­lujen asiak­kaita talvella 2022 totesimme, että monille asiak­kaille kansal­linen itse- ja omahoi­to­palvelu Omaolo ei ollut kovinkaan tuttu. Osa oli toki korona-aikana tutus­tunut korona­oi­rear­vioon, mutta muutoin tämä sähköinen palvelu ei ollut kovinkaan monella aktii­vi­sesti käytössä. Kun Joensuun kaupungin työlli­syys­pal­ve­lujen Taitamo valmen­nusym­pä­ristön yksilö­val­mentaja Liisa Lintueh­dotti yhteis­työtä, päätimme tarttua yhteiseen haasteeseen. Liisalle Omaolo-palvelu oli jo ennestään tuttu, ja hän näki Omaolon tunnet­ta­vuuden lisää­mi­sessä poten­ti­aalia omassa asiakaskunnassaan.

Sähköiset palvelut ovat sosio­no­meilla olennainen osa palve­luoh­jausta. Ne muodos­tavat asiakastyön menetel­mäl­liseen osaamiseen sekä palve­lu­jär­jes­tel­mä­osaa­misen kokonaan uuden­laisen kokonai­suuden. Niinpä sovimme, että Omaoloinfot ja -ohjaukset sovel­tuivat parhaiten sosio­nomien 2. vuoden opintoina olevaan Inten­sii­vinen palve­luohjaus -opinto­jaksoon. Käytännön järjes­te­lyistä sovimme, että Taitamo tarjoaisi tilat ja kohde­ryhmän, ja SoTyDigi-hanke vastaisi kahvitarjoiluista.

Ohjauksen harjoit­telua aidossa toimintaympäristössä

Taitamon Omaoloin­foissa opiske­lijat pääsivät harjoit­te­lemaan digipal­ve­lujen käytön ohjaa­mista asiak­kaille aidossa toimin­taym­pä­ris­tössä. Samalla lisääntyi myös oma osaaminen sähköi­sistä sotepal­ve­luista. Kyse on kuitenkin digituen antami­sesta ja digipal­ve­luiden käytön ohjaa­mi­sesta, joka on uutta sekä opiske­li­joille että sote-alan ammattilaisille.

Asiak­kaiden näkökul­masta Omaolo-infojen ajateltiin tuovan lisää mielen­kiin­toista sisältöä ja vaihtelua työpa­ja­päiviin. Samalla oli mahdol­lista harjoi­tella vuoro­vai­ku­tus­taitoja vierai­li­joiden kanssa. Sosiaa­liset taidot ovat yksi haaste kuntout­tavan työtoi­minnan asiak­kailla, joten kuntou­tu­misen näkökul­masta vuoro­vai­ku­tusta on tärkeä päästä harjoit­te­lemaan erilai­sissa tilan­teissa. Toisaalta yhtä lailla kohtaa­misen harjoit­telun mahdol­li­suuksia oli Omaolon ohjaus­ti­lan­teessa luvassa myös opiskelijoille.

Yhteisenä ajatuksena, niin meillä SoTyDigi-hankkeessa kuin Taita­molla, oli edistää valmen­tau­tujien digitaitoja ja tietoi­suutta sähköi­sistä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luista. Erityi­sesti Omaolon kaltaisten palve­luiden käyttöä tulisi lisätä, sillä ne tukevat nimenomaan asiak­kaiden omaa kyvyk­kyyttä edistää hyvin­vointia ja terveyttä. Kyse on ennen kaikkea hyvin­voinnin ja terveyden edistä­mis­työstä, jossa sähköi­sillä palve­luilla on entistä isompi rooli tulevai­suu­dessa. On erityisen tärkeää, että myös haavoit­tu­vassa asemassa olevat ihmiset tulevat tutuiksi uusien digipal­ve­luiden mahdollisuuksista.

Tuumasta toimeen

Millainen prosessi Omaolo-infojen toteutus kokonai­suu­dessaan sitten oli? Ohjausten suunnittelu alkoi tammi­kuussa ennen opinto­jakson käynnis­ty­mistä, jolloin toimek­sianto määri­teltiin vastaamaan Inten­sii­vinen palve­luohjaus – opinto­jakson tavoit­teita ja tarpeita. Opiske­li­joille haluttiin taata tieto­pohja asiak­kaiden ohjauk­sesta digipal­ve­lujen maailmaan, ja opinto­jak­solle sovittiin SoTyDigi-hankkeen vierai­lu­luento ennen Omaolo-infojen pitoa. Vierai­lu­luen­noilla projek­ti­tiimin Jaana ja Seija kertoivat opiske­li­joille asiakas- ja palve­luoh­jauk­sesta digitaa­li­sissa palve­luissa ja toimintaympäristöissä.

Asian­tun­ti­ja­luen­tojen yhtey­dessä esitte­limme opiske­li­joille tulevan toimek­siannon. Tämän jälkeen jäimme odotte­lemaan, kuinka monta ryhmää saisimme mukaan kevään Omaolo-infoihin. Toimek­siantoon tarttui kolme opiske­li­ja­ryhmää, ja näin päästiinkin sopimaan Omaolo-infojen ajankoh­dista Taitamon väen kanssa. Tämä vaatikin aikamoista palapelin raken­ta­mista, jotta saatiin yhteen­so­vi­tettua projek­ti­tiimin, opiske­li­joiden ja Taitamon aikataulut.

Huhti­kuussa ensim­mäisten toteu­tusten lähes­tyessä opiske­li­joille järjes­tettiin vielä ohjausta ja tutus­tu­mista Omaolo-palveluun. Asian­tun­ti­jaksi pyysimme Siun soten projek­ti­suun­nit­telija Nina Rautiaisen kertomaan Omaolo-palve­lusta ja muista Siun soten sähköi­sistä palve­luista. Nina on tehnyt Siun soten Meijän Digi -hankkeessa uraa uurtavaa työtä digituen kehit­tä­mi­seksi Pohjois-Karjalan alueella. Nina antoi myös käytännön neuvoja digipal­ve­luiden ohjaustilanteisiin.

Opiske­li­joiden tehtä­väksi jäi suunni­tella Omaolo-infon toteutus. He saivat ennak­ko­tie­doikseen toimin­taym­pä­ristön, osallis­tujien määrän ja tilai­suuden aikataulun. Karelialta he saivat matkaan tablet­ti­tie­to­koneet, jotta infossa mukanao­lijat pääsi­sivät testaamaan digipal­veluja käytän­nössä. SoTyDigi-projek­ti­tiimin Jaana ja Seija olivat lupau­tuneet mukaan hoitamaan käytännön järjes­telyjä ja neuvomaan mahdol­li­sissa ongelmatilanteissa.

Touko­kuussa koittivat käytännön harjoit­telun päivät, jolloin opiske­lijat jalkau­tuivat Taita­moille Omaolo-infoihin. Joensuun Taita­molla järjes­tettiin kolme tilai­suutta, joissa mukana oli yhteensä 14 valmen­tau­tujaa ja muutamia työntekijöitä.

Neljä henkilöä pöydän ympärillä, taustalla valkokangas.
Karelian sosio­no­mi­kou­lu­tuksen opiske­lijat vas. Paiju Partanen, Arttu Koleh­mainen, Nea Hyvönen ja Elisa Raappana valmis­tau­tu­massa Salpa­kadun infon aloit­ta­miseen 11.5.2022. Kuva: Seija Ollaranta.

Opiske­li­joille onnis­tunut kokemus

Opiske­lijat olivat valmis­tau­tuneet Omaolo-tilai­suuksiin tutus­tu­malla omakoh­tai­sesti Omaoloon ja myös isoon valikoimaan muita sote-digipal­veluja ja koonneet niistä tietoja esitys­muotoon. Esityk­sissä oli hyödyn­netty mm. valmista materi­aalia 112- sovel­luksen käyttä­mi­sestä. Opiske­lijat pistivät itsensä rohkeasti peliin kerto­malla omia kokemuk­siaan Omaolon oirearvion käyttä­mi­sestä ja siitä koetuista hyödyistä. Tärkeää oli osata heittäytyä tilan­teeseen niin, ettei kaikkea tarvin­nutkaan osata, vaan antaa myöskin valmen­tau­tu­jille mahdol­lisuus opastaa digin käytössä. Omaolo-infot sujuivat leppoi­sissa ja rauhal­li­sissa tunnel­missa. Tunnin mittainen info koettiin sopivan mittaiseksi.

Kaikki opiske­lijat kokivat tärkeäksi päästä harjoit­te­lemaan digioh­jausta Taita­moiden valmen­tau­tujien kanssa. Infoihin valmis­tau­tu­minen laajensi omaa tietä­mystä sähköi­sistä sote-palve­luista. Yhdessä valmen­tau­tujien kanssa Omaolo­pal­veluun tutus­tu­minen tablettien avulla mahdol­listi jokai­selle yksilöl­lisen ohjaus­hetken ja keskus­telun mahdol­li­sista aiemmista kokemuk­sista palvelun käytössä. Opiske­li­joiden kysyessä valmen­tau­tu­jilta palau­tetta Omaolo­pal­ve­lusta ja annetusta ohjauk­sesta, kokivat valmen­tau­tujat hyöty­neensä ohjauk­sesta, ja osa uskoi käyttä­vänsä palvelua myös tulevai­suu­dessa. Omaoolo-infojen järjes­tä­minen Taita­moilla sai opiske­lijat kiinnos­tumaan Taita­moiden toimin­nasta, ja valmen­tau­tujat pääsivät esitte­lemään työtoimintaansa.

Osa opiske­li­joista koki, että kohde­ryh­mästä olisi voinut olla enemmän tietoa etukäteen. Myöskin kehit­tä­misen tarvetta nähtiin infojen ajoituk­sessa osaksi työpa­ja­päivää. Yhden opiske­li­ja­ryhmän kohdalla valmen­tau­tujat eivät olleetkaan paikalla, vaan osallis­tujat täytyi etsiä yksikön eri toimi­pis­teistä. Opiske­lijat kokivat myös, että kaikkien valmen­tau­tujien kohdalla ei tuntunut olevan tarvetta Omaolo-palvelun ohjaa­mi­selle, ja tämä laittoikin miettimään jatkon toteu­tuksiin infoihin tulijoiden kohden­tu­mista tarpeiden ja taito­tason mukaan paremmin. 

Ohjauksen myötä opiske­li­joille konkre­ti­soitui, miten olennaista sähköisten palve­lujen hyödyn­tä­minen ja asiak­kaiden ohjaa­minen sähköisten palve­lujen käyttöön sosiaa­lia­lalla on. Jokai­selle opiske­li­jalle jäi onnis­tunut olo Taitamo-vierai­luista. Opiske­lijat pääsivät jakamaan kokemuk­siaan Inten­sii­vinen palve­luohjaus -opinto­jakson päätös­se­mi­naa­rissa myös muille ryhmän opiske­li­joille loppu­ka­nee­tilla: ”Nyt voidaan mennä antamaan digioh­jausta vaikka Joensuun torille!”

Pöytä jonka ääressä ihminen käyttää tablettia.
Asiakas harjoit­telee tabletin käyttöä. Kuva: Seija Ollaranta.

Valmen­tau­tujien palaut­teista vinkkejä jatkokehittämiseen

Omaolo-infoihin osallis­tuneet valmen­tau­tujat antoivat palau­tetta heti tilai­suuden päätteeksi. Monet kokivat, että Omaolo-palvelu oli uusi asia ja oli hyvä päästä harjoit­te­lemaan sen käyttöä. Osa osallis­tu­jista koki, että oli nimenomaan tärkeää päästä harjoit­te­lemaan palvelun käyttöä suoraan tablet­ti­tie­to­ko­neilla. Osalle Omaolo-palvelu oli ennestään jo tutumpi, ja he olivat sitä myös käyttäneet. Yksi asiakas sanoi, että näistä uusista palve­luista pitäisi kertoa enemmän, jotta ne tulevat kaikille tutuiksi.

Yhdessä tilai­suu­dessa nousi esille, että kaikki esillä olleet sähköiset palvelut ja niiden linkit saisivat olla esillä seinällä, jotta ne löytyi­sivät tarpeen tulleen ja samalla myös innos­tai­sivat käyttämään palve­luita. Samalla ideoimme myös mahdol­li­suutta hyödyntää Omaolo-palvelua osana kuntout­tavan työtoi­minnan sisältöä. Omaolon hyvin­voin­ti­val­men­nuksia voisi hyödyntää valmen­tau­tujien kanssa yhdessä, ja hyvin­voin­ti­val­men­nuk­sista voisi ottaa yhteisiä haasteita, kuten unen laadun paran­ta­misen ja suorittaa viikoit­taisia tehtäviä ryhmänä samassa aikatau­lussa. Tehtävien purku ja kokemusten jakaminen yhdessä voisi toimia vertais­tukena ja kenties motivoida oman hyvin­voinnin ja terveyden edistä­miseen entistä paremmin.

Taitamo toivoo yhteis­työlle jatkoa

Omaolo-infojen toteutus opiske­li­joiden kanssa Joensuun Taita­molla toteu­tettiin tiiviissä yhteis­työssä yksilö­val­mentaja Liisa Linnun kanssa. Toteu­tuksen jälkeen myös arvioimme, miten onnis­tuimme ja mitä kehitet­tävää yhteistyön mallissa olisi jatkoa ajatellen. Lähtö­koh­tai­sesti molemmin puolin koettiin, että tämän kaltai­selle yhteis­työlle on todel­lakin tarve. Opiske­lijat pääsevät jalkau­tumaan aitoon toimin­taym­pä­ristöön ohjaamaan asiak­kaita digin pariin. Valmen­tau­tujat taas saavat lisää tietoa sähköisten palve­luiden mahdol­li­suuk­sista ja ennen kaikkea heillä on mahdol­lisuus saada henki­lö­koh­taista ohjausta. Yhdessä totesimme, että erityisen tärkeää tälle kohde­ryh­mälle, jossa osalla on isojakin digitai­tojen vajeita, on päästä harjoit­te­lemaan digitaitoja konkreet­ti­sesti esim. tieto­ko­neella tai älypuhelimella.

Toisena tärkeänä näkökulmana nousi esiin vuoro­vai­ku­tus­tai­tojen harjoittelu. Kyse on uudesta tilan­teesta niin opiske­li­joille kuin valmen­tau­tu­jille. Opiske­li­joille uutta oli nimenomaan digipal­ve­luiden ja laitteiden käytön opastus, mitä heistä suurin osa ei ollut vielä opinnoissaan päässyt harjoit­te­lemaan. Valmen­tau­tu­jille kyse oli taas erilai­sesta kohtaa­mis­ti­lan­teesta ja itselle ehkä vähemmän tuttujen asioiden opette­lusta aivan uusien ihmisten kanssa. Keskeistä tässä oli, että syntyi mahdol­lisuus aitoon kohtaa­miseen, jossa digi oli omalla tavallaan sivuseikka. Joskin opiske­lijat kokivat, että digioh­jaus­tai­tojen opette­lulle on selkeä tarve, ja he toivoivat lisää mahdol­li­suuksia harjoi­tella näitä taitoja oikeissa asiakastilanteissa.

Digipal­velut tutuksi opintojen alusta alkaen

Omaolo-info -kokei­lusta ja toimi­joiden palaut­teista innos­tu­neena digioh­jausta on tarkoitus jatkaa Inten­sii­vinen palve­luohjaus –opinto­jak­solla myös syksyllä 2022. Syksyn toteu­tusta kehitetään saatujen palaut­teiden mukaan, ja Taitamon kanssa on sovittu, että opiske­lijat pääsevät tutus­tumaan toimintaan jo ennen varsi­naista Omaolo-infoa. Tämä helpottaa opiske­li­joilla varsi­naisten infojen suunnit­telua, ja samalla he voivat kartoittaa eri Taitamo-tiimien mahdol­lisia toiveita ja tarpeita tilai­suuksia varten, samoin kuin sopimaan tiimille sovel­tu­vim­masta ajasta Omaolo-infon pitämiseen. Opinto­jak­solla tullaan myös lisäämään digioh­jauso­pe­tuksen lisäksi digioh­jauksen harjoit­telua opiske­li­joiden kesken ennen varsi­naista ohjaustilannetta.

2.vuoden opintojen lopulla sosio­no­meilla on jo hyvät valmiudet ohjata asiak­kaita erilaisten digitaa­listen palve­lujen käytössä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että digitaa­liset palvelut ovat tuttuja ja tuntuvat mielek­käästi sisäl­tyvän osaksi asiakas­työtä. On tärkeä tuoda jo opintojen alusta alkaen esiin sähköisten palve­lujen merki­tystä osana asiakkaan hyvin­voinnin ja elämän­hal­linnan edistä­mistä sekä arjesta itsenäi­sesti selviy­ty­mistä. Näin digitaa­lisuus ja digiohjaus alkaa luonte­vasti sisäis­tymään osaksi ohjaustyötä.

Vaikka digi on vain väline, on se myös lisäe­le­mentti, joka voi helpottaa kohtaa­mista. Digi voi olla rohkaisija puolin ja toisin. Digitaa­listen palve­lujen hyödyn­tä­minen ja niiden ohjaus asiak­kaille on yksi uusi tapa saada yhteys asiak­kaaseen. Kun asiakas kohtaa työnte­kijän myös digitu­kijan roolissa, voivat molemmat tulla kohda­tuksi ja nähdyksi eri tavalla kuin aiemmin. 


Kirjoit­tajat:

Jaana Kurki, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Seija Ollaranta, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Katja Sorjonen, lehtori, sosio­no­mi­kou­lutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja työlli­syy­salan digipal­velut ja etäohjaus pitkien välimat­kojen maakun­nassa (SoTyDigi) -hanke


Lähteet:

Arene ry. 2017. Sosionomi tuottaa hyvin­vointia läpi elämän­kaaren. Ammat­ti­kor­kea­kou­lutus sosiaa­lialan muutoksen edistäjänä. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rehto­ri­neu­vosto ARENE:n selvitys sosiaa­lialan tilasta ja kehityk­sestä 2017. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/sosionomiselvitys/. 3.6.2022.

Heino, T. & Kärkkäinen, P. 2018. Sosio­nomin digitaa­linen kompe­tenssi – mitä se voisi olla? Julkai­sussa: Laitinen M-L. (toim.) ”Digi vie, sote vikisee” : Kokemuksia sote-alan digita­li­saa­tiosta DigiSote-hankkeessa Etelä-Savossa. Xamk kehittää 44. Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­koulu. Mikkeli 201, 83-84. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-090-6   27.5.2022.

Artik­ke­likuva: Andrew Murray / Unsplash