Kaksi osittain näkyvää henkilöä keskustelemassa pöydän ääressä, käsivarret pöydällä. Pöydällä papereita ja kyniä.

Syrjäyt­tääkö ohjaava analy­tiikka ohjaa­jan tulevaisuudessa?

Oppi­mi­sa­na­ly­tiik­kaa on kehi­tetty jo useissa hank­keissa niin valta­kun­nal­li­sesti kuin paikal­li­sesti Kare­lias­sa­kin. Tässä artik­ke­lissa pohdi­taan, mikä on tule­vai­suu­dessa ohjaa­jan rooli, kun ohjaava oppi­mi­sa­na­ly­tiikka saadaan käyt­töön opis­ke­li­joi­den tueksi.

Ohjaava oppi­mi­sa­na­ly­tiikka pyrkii enna­koi­maan parhaim­man menettelytavan

Oppi­mi­sa­na­ly­tiikka on data-analy­tiik­kaa, jota käyte­tään muun muassa yrityk­sen toimin­nan ohjauk­sessa. Data-analy­tiikka voidaan jakaa neljään tasoon: kuvai­le­vaan, diag­nos­ti­seen, enna­koi­vaan sekä ohjaa­vaan analytiikkaan.

Kuvai­leva analy­tiikka perus­tuu rapor­toin­tiin. Sen pääasial­li­nen tehtävä on kertoa mitä on tapah­tu­nut erilais­ten visua­li­soin­tien ja kaavioi­den avulla. Kuvai­leva analy­tiikka on yleensä ensim­mäi­nen taso, joka saavu­te­taan. Se voi antaa arvo­kasta tietoa esimer­kiksi suun­nit­te­lu­työtä varten.

Diag­nos­ti­nen analy­tiikka perus­tuu syiden selvit­tä­mi­seen. Sen pääasial­li­nen tehtävä on kertoa, miksi jotain on tapah­tu­nut. Diag­nos­ti­nen analy­tiikka raken­ne­taan kuvai­le­van analy­tii­kan tiedon päälle.

Enna­koiva tai ennus­tava analy­tiikka pyrkii kerto­maan, mitä tapah­tuu tule­vai­suu­dessa. Taso­jaot­te­lussa tämän ajatel­laan raken­tu­van diag­nos­ti­sen tason päälle, jolloin datasta tunnis­te­tuista syistä voidaan analy­soida seurauk­set ja sovel­taa samaa peri­aa­tetta uusiin tapauk­siin. Ennus­tava analy­tiikka ei ole tae sille, että asiat tapah­tu­vat, mutta se osoit­taa tapah­tu­mi­sen mahdol­li­suu­den aiem­pien tilan­tei­den perusteella.

Ohjaava analy­tiikka pyrkii kerto­maan miten kannat­taisi toimia seuraa­vaksi. Ohjaa­mi­nen raken­tuu enna­koin­nin ja ennus­tei­den varaan, jolloin tilan­netta voi joko korjata tai mahdol­li­sesti tukea joil­lain tavoin.

Kaikki edellä maini­tut analy­tii­kan tasot kuulu­vat myös oppi­mi­sa­na­ly­tiik­kaan. Viimei­senä esitelty ohjaava analy­tiikka oppi­mi­sen ja opis­ke­lun ohjauk­sessa kuulos­taa varsin tavoi­tel­ta­valta. Ohjaava analy­tiikka voi tarvit­taessa suosi­tella, ohjeis­taa tai jopa pakot­taa kertaa­maan tiet­tyjä aihea­lueita opin­toi­hin liit­ty­vän datan perus­teella. Analy­tii­kan on mahdol­lista antaa ohjausta opis­ke­li­jan henki­lö­koh­tai­sen etene­mi­sen mukaan, jolloin se tukee yksi­löl­li­siä opiskelupolkuja.

Ohjaava analy­tiikka tässä muodos­saan on kuiten­kin auto­maat­tista päätök­sen­te­koa, ja EU:n tieto­suoja-asetus määrit­te­lee sille selkeät ehdot. Ehtojen on täytyt­tävä, jotta analy­tii­kan hyödyn­tä­mi­nen on mahdol­lista. Selkein tapa lienee suos­tu­muk­sen pyytä­mi­nen, jolloin opis­ke­lija voi valita, tekeekö kone hänen puoles­taan tukevia päätök­siä vai ei. Suos­tu­musta kysyt­täessä on suota­vaa myös yksi­tyis­koh­tai­sesti kertoa, millaista auto­maat­tista päätök­sen­te­koa luvan perus­teella tehdään.

Data saa merki­tyk­sensä osana suurem­paa kokonaisuutta

Ennen kuin mieti­tään data-analy­tii­kan merki­tystä ja mahdol­li­suuk­sia opinto-ohjauk­sessa, pala­taan hetkeksi tiedon alku­läh­teelle – dataan. Data sinänsä on hajuton ja mauton. Sillä on jokin arvo ja se seilaa muun datan tavoin erilai­sissa tieto­kan­noissa ja tieto­va­ras­toissa paikal­li­sena tai pilvessä. Voidaan siis ajatella, että data on puolu­ee­ton eikä ole posi­tioi­tu­nut minkään suhteen. Kuiten­kin data on juuri sitä, mitä on määri­telty kerät­tä­väksi datan luon­ti­het­kellä. Data siis ottaa datan kerää­jän posi­tion: se kerä­tään jotain tarkoi­tusta varten. Usein samaan dataan liite­tään ilmiöön liit­ty­vää muuta­kin dataa, jolloin yksit­täi­nen data alkaa saamaan muotonsa osana kokonaisuutta.

Ajan myötä koko­nai­suuk­sia tulee lisää, ja data koko­nai­suu­tena alkaa olla merki­tyk­sel­listä infor­maa­tiota vaik­kapa juuri ajan suhteen. Data-analy­tiikka yrittää kaivaa juuri tätä infor­maa­tiota data­mas­sasta, visua­li­soida sitä ihmi­selle parem­min ymmär­ret­tä­vään muotoon, sekä jopa ennus­taa tule­vai­suu­den näkymiä ja ohjata tulevia toimenpiteitä.

Kaiken alussa on kuiten­kin data. Se on aikoi­naan määri­telty jotain tarkoi­tusta varten. Oppi­lai­to­sym­pä­ris­tössä tämä voi olla esimer­kiksi kurs­siar­vo­sana. Tuohon dataan liittyy suori­tus­päi­vä­määrä, kurssin toteu­tuk­sen tiedot ja arvo­sa­nan antaja. Nämä tiedot taas ovat osa opin­to­jak­son tietoja, ja opin­to­jak­sot osa opetus­suun­ni­tel­man raken­netta. Eri vuosi­kurs­sit voivat noudat­taa eri opetus­suun­ni­tel­mia. Datamme on nyt osa isoa koko­nai­suutta. Eri näkö­kul­mia otta­malla voimme saada datasta irti asioita, johon sitä ei alun perin oltu edes suunniteltu.

Nyt pääsemme vihdoin tarkas­te­le­maan dataa ja data-analy­tiik­kaa opin­to­jen ohjauksessa.

Data-analy­tiikka opin­to­jen ohjauk­sessa voi auttaa osoit­ta­maan kipupisteet

Opinto-ohjauk­sen ytimessä on toisen ihmisen kohtaa­mi­nen, joka ilmenee monin tavoin ja jota tehdään monin väli­nein. Ohjauk­sen ikiai­kai­sia dilem­moja on ohjaus­tar­vetta kaipaa­vien opis­ke­li­joi­den saami­nen ohjauk­sen piiriin. Opis­ke­li­jamme ovat aikui­sia: on heidän päätök­sensä, otta­vatko he vastaan tarjo­tun ohjauk­sen ja pysty­vätkö he sitou­tu­maan eri vaih­toeh­toi­hin. Tämä ohjaus on keskus­te­lua, nyky­ti­lan kartoi­tusta, eri vaih­toeh­to­jen punta­roin­tia, syy-seuraus­suh­tei­den miet­ti­mistä ja tavoit­tei­den asettamista.

Opis­ke­li­jalla on monesti vaikeuk­sia sanoit­taa omaa tilan­net­taan. Vaikka voi tuntua selvältä, miten opis­ke­lija on pääty­nyt sen hetki­seen tilan­tee­seen, sanoiksi puke­mi­nen onkin paljon vaikeam­paa. Osa opinto-ohjaa­jan asian­tun­ti­juutta on huomata nonver­ba­lii­kan pienet vihjeet asioista, joihin on hyvä pureu­tua tarkem­min ja syvem­min. Näiden syiden etsi­mi­sessä menneestä ajasta data-analy­tiikka loistaa.

Analy­tiik­kaa voisi kuvata vähin­tään kaksi­ta­soi­seksi. Yhtäällä on opis­ke­lija ja hänen suori­tuk­sensa sekä puut­tuva data esimer­kiksi opin­to­jak­soista, joita hän ei ole suorit­ta­nut; toisaalta on opis­ke­li­jan ryhmä vertai­lu­koh­tana. Lisäksi mukana on koko histo­ria­data kaikista Kare­lian opiskelijoista.

Opinto-ohjaaja voi osana ohjaus­kes­kus­te­lua käyttää analy­tiik­kaa ohjaus­kes­kus­te­lun suun­taa­mi­seen ja mahdol­lis­ten kipu­pis­tei­den osoit­ta­mi­seen. Vahvis­tuk­sen hän mahdol­li­sesti saa opis­ke­li­jalta. Tällöin ohjauk­sesta pääs­tään tuke­vam­malle alus­talle sen suhteen, arvail­laanko syitä vai aletaanko etsi­mään ratkai­suja fakta­tie­toon perus­tuen. Toki varsi­nai­set juuri­syyt saat­ta­vat tässä­kin tapauk­sessa jäädä pimentoon.

Vaikka data-analyysi voi käytän­nössä tarjota meille minkä­lai­sia oival­luk­sia (engl. insights) tahansa liit­tä­mällä erilaista dataa yhteen sekä ryhmit­te­le­mällä ja etsi­mällä korre­laa­tioita, on se parhaim­mil­laan­kin vain osa ohjausta. Massa-analyy­sissa se voi kutsua tutki­maan Matin ja Maijan tilan­netta esimer­kiksi tilan­teissa, joissa suori­tuk­sissa on havait­tava selvä poik­keama ryhmän suori­tuk­siin verrat­tuna tai peila­ten opis­ke­li­jan omaan historiaan.

Tule­vai­suu­den ohjauk­sessa analy­tiikka on apu, ei korvaaja

Ohjaa­jan rooli ei ole muut­tu­massa. Analy­tiikka tulee tehos­ta­maan pudok­kai­den havain­noin­tia opis­ke­li­ja­mas­sasta ja erito­ten saamaan heistä aiemmin kiinni. Tämä on avain­te­ki­jänä Varhai­sen Tuen toimen­pi­teillä ehkäis­tä­vässä opin­noista putoa­mi­sessa. Analy­tiikka on tehokas ohjauk­sen työkalu niin ohjaus­hen­ki­lös­tölle kuin opis­ke­li­joille itselleen.

Opinto-ohjauk­sen ongel­mana on aina ollut rajat­tu­jen resurs­sien kohden­ta­mi­nen mahdol­li­sim­man tehok­kaasti oikei­siin ohjauk­sel­li­siin toimen­pi­tei­siin. Vaikka opis­ke­li­ja­jou­kon edis­ty­mi­sen seuranta voi tuntua tärkeältä, siihen ei juuri ole kohden­taa aika­re­surs­sia. Analy­tiikka vastaa tarpee­seen löytää kustan­nus­te­hok­kaasti ohjausta vaati­vat ehdokkaat.

Erilai­set dataan perus­tu­vat järjes­tel­mät tulevat yleis­ty­mään koulu­tus­maa­il­massa vauh­dilla. Enna­koiva ja ohjaava analy­tiikka yhdessä koneop­pi­mi­sen, teko­ä­lyn ja ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kan odottaa aivan nurkan takana. Näiden järjes­tel­mien avulla opis­ke­lija voi itse havain­noida omaa oppi­mis­taan ja tuen tarvetta siinä. Ohjaus­toi­mi­joille nämä tarjoa­vat moni­puo­li­sem­paa näkymää opis­ke­li­jaan ja ovat apuna tavoit­tei­den asettamisessa.

Yhteen­veto

Ohjaava oppi­mi­sa­na­ly­tiikka voi olla ohjauk­sen apuvä­line tule­vai­suu­dessa, ja sen käyttö edel­lyt­tää nyky­tie­don perus­teella opis­ke­li­jan suos­tu­musta. Analy­tiikka ylei­sesti tulee olemaan merkit­tävä osa tule­vai­suu­den ohjaus­työtä. Se voi tarjota oival­luk­sia opis­ke­li­jan tilan­teesta ja jopa ratkai­su­vaih­toeh­toja. Mutta opis­ke­li­jalla pitää aina olla mahdol­li­suus keskus­tella tilan­teesta ohjauk­sen asian­tun­ti­jan kanssa, sillä tilanne harvoin on musta­val­koi­nen. Se on koko elämän­ti­lan­teen huomioiva, tavoit­teel­li­nen, rohkai­seva, kunnioit­tava ja myös tilaa antava vuoro­pu­helu ohjaa­jan ja ohjat­ta­van välillä. Pelkäs­tään analy­tii­kalla ei tähän päästä – joten ei, ohjaava analy­tiikka ei syrjäytä ohjaa­jaa vielä.


Kirjoit­ta­jat

Anssi Gröhn, tieto­jen­kä­sit­te­lyn lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Joni Ranta, tieto­jen­kä­sit­te­lyn lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Vartu 2.0 -hanke


Artik­ke­li­kuva: Kuvaaja mentatdgt palve­lusta Pexels