Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeessa rakennetaan joustavia tapoja osaamisen näyttöjen toteuttamiseen ja opintojen suorittamiseen kesken jääneiden ammattikorkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi. Hanke on William ja Ester Otsakorven säätiön rahoittama ja Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttama.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittämisaihioiden esittäminen opiskelijalähtöisesti ja visuaalisesti. Syksyllä 2021 saimme hanketiimissä innovatiivisen idean lähteä tuottamaan sisältöjä hankkeen teemoista eri viestintäkanavia kokeillen. Näistä keskeisimpiä ovat olleet podcastit, webinaarit sekä perinteiset artikkelit.
Suunnittelimme yhdessä hankkeen keskeisistä teemoista kuusiosaisen podcast-sarjan sekä neljä teemoitettua webinaaria. Näin hankkeen tavoitteiden ja tulosten levittäminen mahdollistuisi laajemmin ja ketterämmin. Jokaisen tuotteen kokonaisuuteen kuuluivat suunnittelu, toteutus ja jakaminen. Audiovisuaalisissa tuotteissa saavutettavuus on erittäin tärkeä huomioida jo suunnitteluvaiheessa, sillä litteroinnit sekä tekstivastineet vaativat paljon työpanosta.
Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut selkeyttää Karelian AHOT-prosessiin liittyviä toimintamalleja. Sujuva ja yksilöllinen HOPS-prosessi on niin opiskelijan, korkeakoulun kuin työelämänkin etu. Olemme tarkastelleet Karelian AHOT-prosessiin liittyvien työohjeiden tekstejä.
Podcastit vaativat suunnittelua ja tekniikkaan perehtymistä
Hankepalaverissa päätettiin julkaista hankkeen aiheisiin liittyviä podcasteja. Hankkeen tavoitteista nousi montakin aihiota, joita yhdistelemällä saimme podcasteihin kuusi erillistä teemaa: itse hanke, opinnollistaminen, osaamisen tunnustaminen 1 ja 2, kielten pajamalli sekä kesken jäänyt tutkinto. Podcastien toteutuksessa olivat mukana lehtorit Joni Ranta, Minna Turunen, Liisa Sandvall ja Merja Öhman.
Podcasteille suunniteltiin yhteinen rakenne. Juontaja Joni hoiti intron ja outron sekä toimi tilanteissa haastattelijan ominaisuudessa. Juontaja osallistui itsekin teemakeskusteluun. Keskusteluteemat suunniteltiin yleisellä tasolla ennen nauhoitusta ja näin saimme keskustelun pysymään mahdollisimman luonnollisena. Teemojen punainen lanka oli kirjoitettu karkeasti ylös siltä varalta, että ajatus katkeaisi. Ryhmässä kuitenkin sovittiin, että joku ottaa vetovastuun, jos puhuja joutuu pulaan.
Kartoittaessamme Karelian välineistöä podcastin nauhoittamiseen tutustuimme Tikkarinteen median koulutuksen Radiotilaan C113, jossa myös kaikki podcastit nauhoitettiin. Tila oli pienehkö huone, jonne sopi hyvin neljä henkilöä keskustelemaan. Tilassa oli juontajalle oma tietokone, jolta voitiin jakaa esim. esitysmateriaalia toiselle monitorille muita osallistujia varten. Esitysmateriaalia hyödynnettiin keskustelun rakenteen ja luontevan vuoropuhelun varmistamiseksi.
Jokaisella puhujalla oli oma mikrofoninsa kiinnitettynä säädettävään telineeseen. Telinettä pystyi säätämään itselle sopivaksi niin, että se ei häirinnyt varsinaista keskustelua. Juontajalla oli käytössään lisäksi itse RodeCaster-laitteisto, jolla hän pystyi tarkastamaan kunkin puhujan äänitasot ja hoitamaan nauhoituksen erilliselle muistikortille. Laitteisto vaati pienen opastuksen median opettajalta, mutta tämän jälkeen nauhoituksen hoitaminen oli vaivatonta. Nauhoitteesta syntyi WAV-tiedosto, jossa kullakin puhujalla oli oma raitansa. Jälkieditointi sujui näppärästi ilmaisella Audacity-sovelluksella, mihin piti toki katsoa muutamia YouTube-tutoriaaleja haluttujen toimintojen käyttämiseksi. Podcastin julkaisemiseksi tuli äänitteestä tuottaa tekstivastine saavutettavuuden parantamiseksi. Tekstivastineen tekeminen oli hidasta, vaikka M365 Word teki alustavan litteroinnin erinomaisesti. Onneksi Karelia oli solminut sopimuksen Lingsoftin kanssa. Podcast oli tallennettuna M365-pilvipalveluun, josta se jaettiin linkin avulla Lingsoftille. Palvelu oli kohteliasta ja sujuvaa, ja tekstivastine palautui alle viikossa.
Lopuksi koostimme tiedot kustakin podcastista yhteen tiedostoon ja lähetimme ne julkaistavaksi Karelian Pulssi-julkaisuportaaliin.
Podcast-sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Karelian Soundcould-kanavalla.
Roolien jako ja Teams varmistivat onnistuneet webinaarit
Webinaareihin valmistautuminen poikkesi hieman podcasteista. Webinaarien teemat oli mietitty jo hankkeen alussa: päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö, kielten erilaiset suoritustavat, aiemmin kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen ja opinnollistamisen mahdollisuudet. Webinaareihin oli valmistauduttu valitsemalla jokaiselle teemalle oma vastuuhenkilö sekä tekemällä tiivis PowerPoint-esitys aiheesta. Sovittiin, että paikalle tulisivat joka kerta hankkeen opettajat mahdollisuuksien mukaan. Yksi toimi juontajana, yksi moderaattorina, yksi piti varsinaisen esityksen ja loput komppaisivat aina tarvittaessa osallistuen aktiivisesti keskusteluun. Webinaarille oli varattu aikaa noin puoli tuntia, josta 15 minuuttia itse esitykselle.
Ensimmäinen tekninen kysymys oli, millä alustalla webinaarit olisi järkevintä järjestää. Teams nousi kärkiehdokkaaksi, sillä sen webinaaritoiminto oli juuri julkaistu. Päätimme rohkeasti kokeilla sitä, sillä se mahdollisti ennakkoilmoittautumisen ja sen yhteydessä pienen osallistujakyselyn tekemisen. Teams järjestelmä huolehti osallistumislinkin lähettämisestä osallistujille.
Teams oli kaikille perustoiminnoiltaan tuttu, ja webinaarin vastuuhenkilö pystyi keskittymään omaan esitykseensä. Webinaarin perustaja huolehti litteroinnin ja nauhoituksen aloittamisesta ja sammuttamisesta sekä tallenteen editoinnista; moderaattorin tehtävänä oli jakaa puheenvuoroja sallimalla video- ja äänilaitteiden käyttö osallistujille aina tarvittaessa. Joni toimi kaikissa webinaareissa perustajana sekä juontajana, ja Minna oli moderaattorina.
Videoeditoinnissa käytettiin Adobe Premiere Pro -ohjelmistoa sen laajan formaattituen vuoksi. Editoinnissa lisättiin alku- ja loppudiat, jinglet, tarkastettiin äänitasot sekä vietiin video lopulliseen formaattiin. Videoiden tekstitys järjestyi podcastien tapaan helposti Lingsoftin sopimuksen kautta.
Webinaareja mainostettiin Karelian intrassa ja somessa sekä hankkeen omissa artikkeleissa.
Webinaarit ovat katsottavissa Karelian Youtube-kanavalla.
Tietoa jakoon myös artikkelien kautta
Hankeen aikana työstämme vähintään neljä artikkelia Pulssi-portaaliin sekä hankkeen loppuraportin. Olemme ideoineet aiheet yhdessä ja jakaneet myös kirjoitusvastuuta. Välillä olemme kokoontuneet tiiminä Teamsissa, välillä kampuksella. Hankkeen kaikki työstömateriaalit löytyvät yhteisestä Teamsistä. Artikkelit ovat hyvin käytännönläheisiä, ja niiden tarkoituksena on nimenomaan levittää tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista lukijoille.
Voit lukea jo julkaistut artikkelit tästä:
Työelämäyhteistyössä tutkinnot valmiiksi
Työelämästä tutkintoon -hankkeessa tapahtuu – Kielten ensimmäiset AHOT-työpajat on pilotoitu
Opiskelijoiden työohjeiden tekstejä on konkretisoitava
Hankkeessa on myös tarkasteltu Karelian opiskelijaportaali Pakin opiskelijalähtöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat olleet hankkeemme teemat eli AHOT-prosessin työohjeet (korvaaminen, sisällyttäminen ja osaamisen näyttö). Yhteistyössä opiskelijapalveluiden ja viestintätiimin kanssa on jatkossa tarkoitus selkeyttää Pakki-portaalin ja verkkosivun tekstejä opiskelijalähtöisempään suuntaan.
Kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittaminen saatava joustavammaksi
Hankkeen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on etsiä ja pilotoida malli, jossa kesken jääneiden tutkintojen viimeistely olisi kannustavaa, tehokasta ja hallinnollisesti mahdollisimman vaivatonta ja suoraviivaista. Vuoden 2021 alussa yhteistyö alkoi Karelian työelämän avainkumppaneihin kuuluvan CGI:n kanssa, josta pilottiin lähti mukaan kymmenen tutkintoaan jatkavaa opiskelijaa.
Olemme perehtyneet teemaan myös laajemmin kartoittamalla kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen käytännöt liittyen kesken jääneen tutkinnon loppuun saattamiseen. Olemme käyneet toukokuussa 2022 vierailulla Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa tätä prosessia on ansiokkaasti kehitetty viimeisen kahden vuoden ajan.
Karelian verkkosivuille on syksyllä 2022 tavoitteena tuoda näkyvämmin esille kesken jääneen tutkinnon suorittamisprosessi. Kesken jäänyttä tutkintoa suorittavan opiskelijan HOPS-prosessiin kannattaisi Kareliassa satsata systemaattisesti. Tämän prosessin kehittämisen ideoita esittelemme syksyllä Karelian koulutuksen kehittämisryhmässä. Nykyisessä AMK-rahoitusmallissa 56 % rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen perusteella; kesken jääneet tutkinnot ovat siis potentiaalinen kehityskohde, johon kannattaisi satsata. Seuraavassa artikkelissamme jaamme lisää konkreettisia ajatuksia tästä prosessista.
Lopuksi
Näin jälkikäteen voimme todeta, että audiovisuaalisessa tuotannossa koko prosessin huolelliseen suunnitteluun kannattaa satsata. Hieman työmäärällisesti yllätti tuotosten saaminen saavutettavaan muotoon, mutta onneksi saimme tähän ulkopuolista apua.
Kannustamme kaikkia kokeilemaan – yhteistyö on voimaa!
Kirjoittajat
Minna Turunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Joni Ranta, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Kuvaaja Jonathan Farber palvelusta Unsplash