Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa

Tulosten jalkaut­ta­minen audio­vi­su­aa­li­sesti Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -hankkeessa

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -hankkeessa raken­netaan joustavia tapoja osaamisen näyttöjen toteut­ta­miseen ja opintojen suorit­ta­miseen kesken jääneiden ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen loppuun­saat­ta­mi­seksi. Hanke on William ja Ester Otsakorven säätiön rahoittama ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun toteuttama. 

Hankkeen yhtenä tavoit­teena on kehit­tä­mi­sai­hioiden esittä­minen opiske­li­ja­läh­töi­sesti ja visuaa­li­sesti. Syksyllä 2021 saimme hanke­tii­missä innova­tii­visen idean lähteä tuottamaan sisältöjä hankkeen teemoista eri viestin­tä­ka­navia kokeillen. Näistä keskei­simpiä ovat olleet podcastit, webinaarit sekä perin­teiset artikkelit. 

Suunnit­te­limme yhdessä hankkeen keskei­sistä teemoista kuusio­saisen podcast-sarjan sekä neljä teemoi­tettua webinaaria. Näin hankkeen tavoit­teiden ja tulosten levit­tä­minen mahdol­lis­tuisi laajemmin ja kette­rämmin. Jokaisen tuotteen kokonai­suuteen kuuluivat suunnittelu, toteutus ja jakaminen. Audio­vi­su­aa­li­sissa tuotteissa saavu­tet­tavuus on erittäin tärkeä huomioida jo suunnit­te­lu­vai­heessa, sillä litte­roinnit sekä teksti­vas­tineet vaativat paljon työpanosta. 

Yhtenä hankkeen tavoit­teena on ollut selkeyttää Karelian AHOT-prosessiin liittyviä toimin­ta­malleja. Sujuva ja yksilöl­linen HOPS-prosessi on niin opiske­lijan, korkea­koulun kuin työelä­mänkin etu. Olemme tarkas­telleet Karelian AHOT-prosessiin liittyvien työoh­jeiden tekstejä. 

Podcastit vaativat suunnit­telua ja tekniikkaan perehtymistä 

Hanke­pa­la­ve­rissa päätettiin julkaista hankkeen aiheisiin liittyviä podcasteja. Hankkeen tavoit­teista nousi montakin aihiota, joita yhdis­te­le­mällä saimme podcas­teihin kuusi erillistä teemaa: itse hanke, opinnol­lis­ta­minen, osaamisen tunnus­ta­minen 1 ja 2, kielten pajamalli sekä kesken jäänyt tutkinto. Podcastien toteu­tuk­sessa olivat mukana lehtorit Joni Ranta, Minna Turunen, Liisa Sandvall ja Merja Öhman. 

Podcas­teille suunni­teltiin yhteinen rakenne. Juontaja Joni hoiti intron ja outron sekä toimi tilan­teissa haastat­te­lijan ominai­suu­dessa. Juontaja osallistui itsekin teema­kes­kus­teluun. Keskus­te­lu­teemat suunni­teltiin yleisellä tasolla ennen nauhoi­tusta ja näin saimme keskus­telun pysymään mahdol­li­simman luonnol­lisena. Teemojen punainen lanka oli kirjoi­tettu karkeasti ylös siltä varalta, että ajatus katkeaisi. Ryhmässä kuitenkin sovittiin, että joku ottaa vetovastuun, jos puhuja joutuu pulaan. 

Kartoit­taes­samme Karelian välineistöä podcastin nauhoit­ta­miseen tutus­tuimme Tikka­rinteen median koulu­tuksen Radio­tilaan C113, jossa myös kaikki podcastit nauhoi­tettiin. Tila oli pienehkö huone, jonne sopi hyvin neljä henkilöä keskus­te­lemaan. Tilassa oli juonta­jalle oma tietokone, jolta voitiin jakaa esim. esitys­ma­te­ri­aalia toiselle monito­rille muita osallis­tujia varten. Esitys­ma­te­ri­aalia hyödyn­nettiin keskus­telun rakenteen ja luontevan vuoro­pu­helun varmistamiseksi. 

Jokai­sella puhujalla oli oma mikro­fo­ninsa kiinni­tettynä säädet­tävään telineeseen. Telinettä pystyi säätämään itselle sopivaksi niin, että se ei häirinnyt varsi­naista keskus­telua. Juonta­jalla oli käytössään lisäksi itse RodeCaster-laitteisto, jolla hän pystyi tarkas­tamaan kunkin puhujan äänitasot ja hoitamaan nauhoi­tuksen erilli­selle muisti­kor­tille. Laitteisto vaati pienen opastuksen median opetta­jalta, mutta tämän jälkeen nauhoi­tuksen hoita­minen oli vaiva­tonta. Nauhoit­teesta syntyi WAV-tiedosto, jossa kullakin puhujalla oli oma raitansa. Jälkie­di­tointi sujui näppä­rästi ilmai­sella Audacity-sovel­luk­sella, mihin piti toki katsoa muutamia YouTube-tutori­aaleja halut­tujen toimin­tojen käyttä­mi­seksi. Podcastin julkai­se­mi­seksi tuli äänit­teestä tuottaa teksti­vastine saavu­tet­ta­vuuden paran­ta­mi­seksi. Teksti­vas­tineen tekeminen oli hidasta, vaikka M365 Word teki alustavan litte­roinnin erinomai­sesti. Onneksi Karelia oli solminut sopimuksen Lingsoftin kanssa. Podcast oli tallen­nettuna M365-pilvi­pal­veluun, josta se jaettiin linkin avulla Lingsof­tille. Palvelu oli kohte­liasta ja sujuvaa, ja teksti­vastine palautui alle viikossa. 

Lopuksi koostimme tiedot kustakin podcas­tista yhteen tiedostoon ja lähetimme ne julkais­ta­vaksi Karelian Pulssi-julkai­su­por­taaliin.  

Podcast-sarjan kaikki jaksot ovat kuunnel­ta­vissa Karelian Soundcould-kanavalla. 

Kolme osittain näkyvää henkilöä katsoo kameraan.
Kuva 1. Joni (takana), Minna ja Liisa Karelian Radiotilassa. 

Roolien jako ja Teams varmis­tivat onnis­tuneet webinaarit 

Webinaa­reihin valmis­tau­tu­minen poikkesi hieman podcas­teista. Webinaarien teemat oli mietitty jo hankkeen alussa: päivä­kir­ja­muo­toinen opinnäy­tetyö, kielten erilaiset suori­tus­tavat, aiemmin kesken jääneen tutkinnon loppuun saatta­minen ja opinnol­lis­ta­misen mahdol­li­suudet. Webinaa­reihin oli valmis­tau­duttu valit­se­malla jokai­selle teemalle oma vastuu­henkilö sekä tekemällä tiivis Power­Point-esitys aiheesta. Sovittiin, että paikalle tulisivat joka kerta hankkeen opettajat mahdol­li­suuksien mukaan. Yksi toimi juontajana, yksi moderaat­torina, yksi piti varsi­naisen esityksen ja loput komppai­sivat aina tarvit­taessa osallistuen aktii­vi­sesti keskus­teluun. Webinaa­rille oli varattu aikaa noin puoli tuntia, josta 15 minuuttia itse esitykselle. 

Ensim­mäinen tekninen kysymys oli, millä alustalla webinaarit olisi järke­vintä järjestää. Teams nousi kärkieh­dok­kaaksi, sillä sen webinaa­ri­toi­minto oli juuri julkaistu. Päätimme rohkeasti kokeilla sitä, sillä se mahdol­listi ennak­koil­moit­tau­tu­misen ja sen yhtey­dessä pienen osallis­tu­ja­ky­selyn tekemisen. Teams järjes­telmä huolehti osallis­tu­mis­linkin lähet­tä­mi­sestä osallistujille. 

Teams oli kaikille perus­toi­min­noiltaan tuttu, ja webinaarin vastuu­henkilö pystyi keskit­tymään omaan esityk­seensä. Webinaarin perustaja huolehti litte­roinnin ja nauhoi­tuksen aloit­ta­mi­sesta ja sammut­ta­mi­sesta sekä tallenteen editoin­nista; moderaat­torin tehtävänä oli jakaa puheen­vuoroja salli­malla video- ja äänilait­teiden käyttö osallis­tu­jille aina tarvit­taessa. Joni toimi kaikissa webinaa­reissa perus­tajana sekä juontajana, ja Minna oli moderaattorina. 

Videoe­di­toin­nissa käytettiin Adobe Premiere Pro -ohjel­mistoa sen laajan formaat­tituen vuoksi. Editoin­nissa lisättiin alku- ja loppudiat, jinglet, tarkas­tettiin äänitasot sekä vietiin video lopul­liseen formaattiin. Videoiden tekstitys järjestyi podcastien tapaan helposti Lingsoftin sopimuksen kautta. 

Webinaareja mainos­tettiin Karelian intrassa ja somessa sekä hankkeen omissa artikkeleissa. 

Webinaarit ovat katsot­ta­vissa Karelian Youtube-kanavalla. 

Tietoa jakoon myös artik­kelien kautta 

Hankeen aikana työstämme vähintään neljä artik­kelia Pulssi-portaaliin sekä hankkeen loppu­ra­portin. Olemme ideoineet aiheet yhdessä ja jakaneet myös kirjoi­tus­vas­tuuta. Välillä olemme kokoon­tuneet tiiminä Teamsissa, välillä kampuk­sella. Hankkeen kaikki työstö­ma­te­ri­aalit löytyvät yhtei­sestä Teamsistä. Artik­kelit ovat hyvin käytän­nön­lä­heisiä, ja niiden tarkoi­tuksena on nimenomaan levittää tietoa hankkeen toimin­nasta ja tulok­sista lukijoille. 

Voit lukea jo julkaistut artik­kelit tästä: 

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkinnot valmiiksi 

Työelä­mästä tutkintoon -hankkeessa tapahtuu – Kielten ensim­mäiset AHOT-työpajat on pilotoitu 

Opiske­li­joiden työoh­jeiden tekstejä on konkretisoitava 

Hankkeessa on myös tarkas­teltu Karelian opiske­li­ja­por­taali Pakin opiske­li­ja­läh­töi­syyttä ja ymmär­ret­tä­vyyttä. Erityi­sesti tarkas­telun kohteena ovat olleet hankkeemme teemat eli AHOT-prosessin työohjeet (korvaa­minen, sisäl­lyt­tä­minen ja osaamisen näyttö). Yhteis­työssä opiske­li­ja­pal­ve­luiden ja viestin­tä­tiimin kanssa on jatkossa tarkoitus selkeyttää Pakki-portaalin ja verkko­sivun tekstejä opiske­li­ja­läh­töi­sempään suuntaan. 

Kesken jääneen tutkinnon loppuun suorit­ta­minen saatava joustavammaksi 

Hankkeen yhtenä keskeisenä toimen­pi­teenä on etsiä ja pilotoida malli, jossa kesken jääneiden tutkin­tojen viimeistely olisi kannus­tavaa, tehokasta ja hallin­nol­li­sesti mahdol­li­simman vaiva­tonta ja suora­vii­vaista. Vuoden 2021 alussa yhteistyö alkoi Karelian työelämän avain­kump­pa­neihin kuuluvan CGI:n kanssa, josta pilottiin lähti mukaan kymmenen tutkin­toaan jatkavaa opiskelijaa. 

Olemme pereh­tyneet teemaan myös laajemmin kartoit­ta­malla kaikkien Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lujen käytännöt liittyen kesken jääneen tutkinnon loppuun saatta­miseen. Olemme käyneet touko­kuussa 2022 vierai­lulla Laurea-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa, jossa tätä prosessia on ansiok­kaasti kehitetty viimeisen kahden vuoden ajan. 

Karelian verkko­si­vuille on syksyllä 2022 tavoit­teena tuoda näkyvämmin esille kesken jääneen tutkinnon suorit­ta­mis­pro­sessi. Kesken jäänyttä tutkintoa suorit­tavan opiske­lijan HOPS-prosessiin kannat­taisi Kareliassa satsata syste­maat­ti­sesti. Tämän prosessin kehit­tä­misen ideoita esitte­lemme syksyllä Karelian koulu­tuksen kehit­tä­mis­ryh­mässä. Nykyi­sessä AMK-rahoi­tus­mal­lissa 56 % rahoi­tuk­sesta määräytyy suori­tet­tujen tutkin­tojen perus­teella; kesken jääneet tutkinnot ovat siis poten­ti­aa­linen kehitys­kohde, johon kannat­taisi satsata. Seuraa­vassa artik­ke­lis­samme jaamme lisää konkreet­tisia ajatuksia tästä prosessista. 

Lopuksi 

Näin jälki­käteen voimme todeta, että audio­vi­su­aa­li­sessa tuotan­nossa koko prosessin huolel­liseen suunnit­teluun kannattaa satsata. Hieman työmää­räl­li­sesti yllätti tuotosten saaminen saavu­tet­tavaan muotoon, mutta onneksi saimme tähän ulkopuo­lista apua. 

Kannus­tamme kaikkia kokei­lemaan – yhteistyö on voimaa! 


Kirjoit­tajat 

Minna Turunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Joni Ranta, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Artik­ke­likuva: Kuvaaja Jonathan Farber palve­lusta Unsplash