Tulos­ten jalkaut­ta­mi­nen audio­vi­su­aa­li­sesti Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -hankkeessa

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -hank­keessa raken­ne­taan jous­ta­via tapoja osaa­mi­sen näyt­tö­jen toteut­ta­mi­seen ja opin­to­jen suorit­ta­mi­seen kesken jäänei­den ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen loppuun­saat­ta­mi­seksi. Hanke on William ja Ester Otsa­kor­ven säätiön rahoit­tama ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toteuttama. 

Hank­keen yhtenä tavoit­teena on kehit­tä­mi­sai­hioi­den esit­tä­mi­nen opis­ke­li­ja­läh­töi­sesti ja visu­aa­li­sesti. Syksyllä 2021 saimme hanke­tii­missä inno­va­tii­vi­sen idean lähteä tuot­ta­maan sisäl­töjä hank­keen teemoista eri vies­tin­tä­ka­na­via kokeil­len. Näistä keskei­sim­piä ovat olleet podcas­tit, webi­naa­rit sekä perin­tei­set artikkelit. 

Suun­nit­te­limme yhdessä hank­keen keskei­sistä teemoista kuusio­sai­sen podcast-sarjan sekä neljä teemoi­tet­tua webi­naa­ria. Näin hank­keen tavoit­tei­den ja tulos­ten levit­tä­mi­nen mahdol­lis­tuisi laajem­min ja kette­räm­min. Jokai­sen tuot­teen koko­nai­suu­teen kuului­vat suun­nit­telu, toteu­tus ja jaka­mi­nen. Audio­vi­su­aa­li­sissa tuot­teissa saavu­tet­ta­vuus on erit­täin tärkeä huomioida jo suun­nit­te­lu­vai­heessa, sillä litte­roin­nit sekä teks­ti­vas­ti­neet vaati­vat paljon työpanosta. 

Yhtenä hank­keen tavoit­teena on ollut selkeyt­tää Kare­lian AHOT-proses­siin liit­ty­viä toimin­ta­mal­leja. Sujuva ja yksi­löl­li­nen HOPS-prosessi on niin opis­ke­li­jan, korkea­kou­lun kuin työelä­män­kin etu. Olemme tarkas­tel­leet Kare­lian AHOT-proses­siin liit­ty­vien työoh­jei­den tekstejä. 

Podcas­tit vaati­vat suun­nit­te­lua ja tekniik­kaan perehtymistä 

Hanke­pa­la­ve­rissa päätet­tiin julkaista hank­keen aihei­siin liit­ty­viä podcas­teja. Hank­keen tavoit­teista nousi monta­kin aihiota, joita yhdis­te­le­mällä saimme podcas­tei­hin kuusi eril­listä teemaa: itse hanke, opin­nol­lis­ta­mi­nen, osaa­mi­sen tunnus­ta­mi­nen 1 ja 2, kielten paja­malli sekä kesken jäänyt tutkinto. Podcas­tien toteu­tuk­sessa olivat mukana lehto­rit Joni Ranta, Minna Turunen, Liisa Sand­vall ja Merja Öhman. 

Podcas­teille suun­ni­tel­tiin yhtei­nen rakenne. Juon­taja Joni hoiti intron ja outron sekä toimi tilan­teissa haas­tat­te­li­jan ominai­suu­dessa. Juon­taja osal­lis­tui itsekin teema­kes­kus­te­luun. Keskus­te­lu­tee­mat suun­ni­tel­tiin ylei­sellä tasolla ennen nauhoi­tusta ja näin saimme keskus­te­lun pysy­mään mahdol­li­sim­man luon­nol­li­sena. Teemo­jen punai­nen lanka oli kirjoi­tettu karkeasti ylös siltä varalta, että ajatus katke­aisi. Ryhmässä kuiten­kin sovit­tiin, että joku ottaa veto­vas­tuun, jos puhuja joutuu pulaan. 

Kartoit­taes­samme Kare­lian väli­neis­töä podcas­tin nauhoit­ta­mi­seen tutus­tuimme Tikka­rin­teen median koulu­tuk­sen Radio­ti­laan C113, jossa myös kaikki podcas­tit nauhoi­tet­tiin. Tila oli pienehkö huone, jonne sopi hyvin neljä henki­löä keskus­te­le­maan. Tilassa oli juon­ta­jalle oma tieto­kone, jolta voitiin jakaa esim. esitys­ma­te­ri­aa­lia toiselle moni­to­rille muita osal­lis­tu­jia varten. Esitys­ma­te­ri­aa­lia hyödyn­net­tiin keskus­te­lun raken­teen ja luon­te­van vuoro­pu­he­lun varmistamiseksi. 

Jokai­sella puhu­jalla oli oma mikro­fo­ninsa kiin­ni­tet­tynä säädet­tä­vään teli­nee­seen. Teli­nettä pystyi säätä­mään itselle sopi­vaksi niin, että se ei häirin­nyt varsi­naista keskus­te­lua. Juon­ta­jalla oli käytös­sään lisäksi itse RodeCas­ter-lait­teisto, jolla hän pystyi tarkas­ta­maan kunkin puhujan ääni­ta­sot ja hoita­maan nauhoi­tuk­sen eril­li­selle muis­ti­kor­tille. Lait­teisto vaati pienen opas­tuk­sen median opet­ta­jalta, mutta tämän jälkeen nauhoi­tuk­sen hoita­mi­nen oli vaiva­tonta. Nauhoit­teesta syntyi WAV-tiedosto, jossa kulla­kin puhu­jalla oli oma raitansa. Jälkie­di­tointi sujui näppä­rästi ilmai­sella Audacity-sovel­luk­sella, mihin piti toki katsoa muuta­mia YouTube-tuto­ri­aa­leja halut­tu­jen toimin­to­jen käyt­tä­mi­seksi. Podcas­tin julkai­se­mi­seksi tuli äänit­teestä tuottaa teks­ti­vas­tine saavu­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi. Teks­ti­vas­ti­neen teke­mi­nen oli hidasta, vaikka M365 Word teki alus­ta­van litte­roin­nin erin­omai­sesti. Onneksi Karelia oli solmi­nut sopi­muk­sen Ling­sof­tin kanssa. Podcast oli tallen­net­tuna M365-pilvi­pal­ve­luun, josta se jaet­tiin linkin avulla Ling­sof­tille. Palvelu oli kohte­liasta ja sujuvaa, ja teks­ti­vas­tine palau­tui alle viikossa. 

Lopuksi koos­timme tiedot kusta­kin podcas­tista yhteen tiedos­toon ja lähe­timme ne julkais­ta­vaksi Kare­lian Pulssi-julkai­su­por­taa­liin.  

Podcast-sarjan kaikki jaksot ovat kuun­nel­ta­vissa Kare­lian Soundcould-kana­valla. 

Roolien jako ja Teams varmis­ti­vat onnis­tu­neet webinaarit 

Webi­naa­rei­hin valmis­tau­tu­mi­nen poik­kesi hieman podcas­teista. Webi­naa­rien teemat oli mietitty jo hank­keen alussa: päivä­kir­ja­muo­toi­nen opin­näy­te­työ, kielten erilai­set suori­tus­ta­vat, aiemmin kesken jääneen tutkin­non loppuun saat­ta­mi­nen ja opin­nol­lis­ta­mi­sen mahdol­li­suu­det. Webi­naa­rei­hin oli valmis­tau­duttu valit­se­malla jokai­selle teemalle oma vastuu­hen­kilö sekä teke­mällä tiivis Power­Point-esitys aiheesta. Sovit­tiin, että paikalle tuli­si­vat joka kerta hank­keen opet­ta­jat mahdol­li­suuk­sien mukaan. Yksi toimi juon­ta­jana, yksi mode­raat­to­rina, yksi piti varsi­nai­sen esityk­sen ja loput komp­pai­si­vat aina tarvit­taessa osal­lis­tuen aktii­vi­sesti keskus­te­luun. Webi­naa­rille oli varattu aikaa noin puoli tuntia, josta 15 minuut­tia itse esitykselle. 

Ensim­mäi­nen tekni­nen kysymys oli, millä alus­talla webi­naa­rit olisi järke­vintä järjes­tää. Teams nousi kärkieh­dok­kaaksi, sillä sen webi­naa­ri­toi­minto oli juuri julkaistu. Päätimme rohkeasti kokeilla sitä, sillä se mahdol­listi ennak­koil­moit­tau­tu­mi­sen ja sen yhtey­dessä pienen osal­lis­tu­ja­ky­se­lyn teke­mi­sen. Teams järjes­telmä huolehti osal­lis­tu­mis­lin­kin lähet­tä­mi­sestä osallistujille. 

Teams oli kaikille perus­toi­min­noil­taan tuttu, ja webi­naa­rin vastuu­hen­kilö pystyi keskit­ty­mään omaan esityk­seensä. Webi­naa­rin perus­taja huolehti litte­roin­nin ja nauhoi­tuk­sen aloit­ta­mi­sesta ja sammut­ta­mi­sesta sekä tallen­teen editoin­nista; mode­raat­to­rin tehtä­vänä oli jakaa puheen­vuo­roja salli­malla video- ja ääni­lait­tei­den käyttö osal­lis­tu­jille aina tarvit­taessa. Joni toimi kaikissa webi­naa­reissa perus­ta­jana sekä juon­ta­jana, ja Minna oli moderaattorina. 

Videoe­di­toin­nissa käytet­tiin Adobe Premiere Pro -ohjel­mis­toa sen laajan formaat­ti­tuen vuoksi. Editoin­nissa lisät­tiin alku- ja loppu­diat, jinglet, tarkas­tet­tiin ääni­ta­sot sekä vietiin video lopul­li­seen formaat­tiin. Videoi­den teks­ti­tys järjes­tyi podcas­tien tapaan helposti Ling­sof­tin sopi­muk­sen kautta. 

Webi­naa­reja mainos­tet­tiin Kare­lian intrassa ja somessa sekä hank­keen omissa artikkeleissa. 

Webi­naa­rit ovat katsot­ta­vissa Kare­lian Youtube-kana­valla. 

Tietoa jakoon myös artik­ke­lien kautta 

Hankeen aikana työs­tämme vähin­tään neljä artik­ke­lia Pulssi-portaa­liin sekä hank­keen loppu­ra­por­tin. Olemme ideoi­neet aiheet yhdessä ja jaka­neet myös kirjoi­tus­vas­tuuta. Välillä olemme kokoon­tu­neet tiiminä Team­sissa, välillä kampuk­sella. Hank­keen kaikki työs­tö­ma­te­ri­aa­lit löyty­vät yhtei­sestä Team­sistä. Artik­ke­lit ovat hyvin käytän­nön­lä­hei­siä, ja niiden tarkoi­tuk­sena on nime­no­maan levit­tää tietoa hank­keen toimin­nasta ja tulok­sista lukijoille. 

Voit lukea jo julkais­tut artik­ke­lit tästä: 

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­not valmiiksi 

Työelä­mästä tutkin­toon -hank­keessa tapah­tuu – Kielten ensim­mäi­set AHOT-työpa­jat on pilo­toitu 

Opis­ke­li­joi­den työoh­jei­den teks­tejä on konkretisoitava 

Hank­keessa on myös tarkas­teltu Kare­lian opis­ke­li­ja­por­taali Pakin opis­ke­li­ja­läh­töi­syyttä ja ymmär­ret­tä­vyyttä. Erityi­sesti tarkas­te­lun kohteena ovat olleet hank­keemme teemat eli AHOT-proses­sin työoh­jeet (korvaa­mi­nen, sisäl­lyt­tä­mi­nen ja osaa­mi­sen näyttö). Yhteis­työssä opis­ke­li­ja­pal­ve­lui­den ja vies­tin­tä­tii­min kanssa on jatkossa tarkoi­tus selkeyt­tää Pakki-portaa­lin ja verk­ko­si­vun teks­tejä opis­ke­li­ja­läh­töi­sem­pään suuntaan. 

Kesken jääneen tutkin­non loppuun suorit­ta­mi­nen saatava joustavammaksi 

Hank­keen yhtenä keskei­senä toimen­pi­teenä on etsiä ja pilo­toida malli, jossa kesken jäänei­den tutkin­to­jen viimeis­tely olisi kannus­ta­vaa, teho­kasta ja hallin­nol­li­sesti mahdol­li­sim­man vaiva­tonta ja suora­vii­vaista. Vuoden 2021 alussa yhteis­työ alkoi Kare­lian työelä­män avain­kump­pa­nei­hin kuulu­van CGI:n kanssa, josta pilot­tiin lähti mukaan kymme­nen tutkin­to­aan jatka­vaa opiskelijaa. 

Olemme pereh­ty­neet teemaan myös laajem­min kartoit­ta­malla kaik­kien Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen käytän­nöt liit­tyen kesken jääneen tutkin­non loppuun saat­ta­mi­seen. Olemme käyneet touko­kuussa 2022 vierai­lulla Laurea-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa, jossa tätä proses­sia on ansiok­kaasti kehi­tetty viimei­sen kahden vuoden ajan. 

Kare­lian verk­ko­si­vuille on syksyllä 2022 tavoit­teena tuoda näky­väm­min esille kesken jääneen tutkin­non suorit­ta­mis­pro­sessi. Kesken jäänyttä tutkin­toa suorit­ta­van opis­ke­li­jan HOPS-proses­siin kannat­taisi Kare­liassa satsata syste­maat­ti­sesti. Tämän proses­sin kehit­tä­mi­sen ideoita esit­te­lemme syksyllä Kare­lian koulu­tuk­sen kehit­tä­mis­ryh­mässä. Nykyi­sessä AMK-rahoi­tus­mal­lissa 56 % rahoi­tuk­sesta määräy­tyy suori­tet­tu­jen tutkin­to­jen perus­teella; kesken jääneet tutkin­not ovat siis poten­ti­aa­li­nen kehi­tys­kohde, johon kannat­taisi satsata. Seuraa­vassa artik­ke­lis­samme jaamme lisää konkreet­ti­sia ajatuk­sia tästä prosessista. 

Lopuksi 

Näin jälki­kä­teen voimme todeta, että audio­vi­su­aa­li­sessa tuotan­nossa koko proses­sin huolel­li­seen suun­nit­te­luun kannat­taa satsata. Hieman työmää­räl­li­sesti yllätti tuotos­ten saami­nen saavu­tet­ta­vaan muotoon, mutta onneksi saimme tähän ulko­puo­lista apua. 

Kannus­tamme kaikkia kokei­le­maan – yhteis­työ on voimaa! 

---

Kirjoit­ta­jat 

Minna Turunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Joni Ranta, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

---

Artik­ke­li­kuva: Kuvaaja Jonat­han Farber palve­lusta Unsplash