Sängyssä lakanoihin kietoutunut käsi ja silmälasit.

Unta palloon, tai sitten ei – Kare­lian uniky­se­lyn tulok­sia ja vinkkejä

Tämä artik­keli käsit­te­lee unta, joka on yksi hyvin­voin­nin osa-alueista. Unen tärkeys on esillä myös Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun henki­lös­tön hyvin­voin­tioh­jel­massa. Uniter­veys on nostettu henki­lös­tön työhy­vin­voin­nin pain­opis­teeksi tänä vuonna. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun hyvin­voin­ti­mes­sut toteu­te­taan joka kevät peräk­käi­sinä päivinä kummal­la­kin kampuk­sella, Wärt­si­lässä ja Tikka­rin­teellä. Tapah­tu­man järjes­tä­vät opis­ke­li­ja­kunta POKA, hyvin­voin­ti­ryhmä, valmis­tu­vat tervey­den­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jat ja VIP-opis­ke­li­jat. Mukaan messuille kutsu­taan alueen hyvin­voin­ti­toi­mi­joita esit­te­le­mään toimin­taansa ja palve­luja. Tänä vuonna messut järjes­tet­tiin 12.-13.4.2022. 

Opin­to­ku­raat­tori Päivi Laak­ko­nen on sanonut hyvin­voin­nista seuraavaa: 

”Hyvin­vointi on koko­nai­suus ja se raken­tuu elämän eri osa-alueista kuten uni, lepo, ravinto, vapaa-aika, sosi­aa­li­set suhteet, liikunta ja kehon kuun­telu. Olemme koko­nai­suus, ja kun osa-alueet ovat tasa­pai­nossa, voimme hyvin.” 

Toteu­timme hyvin­voin­ti­mes­suilla uniky­se­lyn, jossa kysyt­tiin opis­ke­li­joilta ja henki­lö­kun­nalta nukku­mi­sesta, nukah­ta­mi­sesta, virkey­destä ja unen määrästä. Lisäksi pyysimme kerto­maan mitkä asiat vaikut­ta­vat uneen ja anta­maan vink­kejä parem­paan uneen. Kyse­lyyn vastasi kaiken kaik­ki­aan 136 henki­löä, joista opis­ke­li­joita oli 95 ja henki­lös­töä 41. 

Tässä artik­ke­lissa kerromme uniky­se­lyn tulok­set. Ensim­mäis­ten neljän kysy­mys­ten osalta käsit­te­lemme vastauk­set henki­lös­tön ja opis­ke­li­joi­den kohdalta erik­seen. Vapaa­muo­toi­set vastauk­set uneen vaikut­ta­vista asioista ja vinkeistä parem­paan uneen on koottu yhteen, sillä ne olivat hyvin saman­suun­tai­sia molem­missa ryhmissä. 

Suurin osa henki­lös­töstä ja opis­ke­li­joista nukkuu hyvin 

Miten olet nukku­nut viimei­sen kuukau­den aikana?  

  • Henki­lös­töstä hyvin tai melko hyvin nukkui 78 % ja melko huonosti nukkui 20 %. Yksi vastaaja ilmoitti nukku­vansa huonosti. 
  • Opis­ke­li­joista noin 72 % nukkui hyvin tai melko hyvin, ja 25 % nukkui melko huonosti. 

Kuinka monta tuntia yössä nukut keski­mää­rin?  

  • Henki­lös­töstä yli puolet kertoi nukku­vansa noin seit­se­män (7) tuntia yössä. Kaksi vastaa­jaa nukkuu vähem­män kuin viisi (5) tuntia. 
  • Opis­ke­li­joista kaksi kolmas­osaa nukkuu 7-8 tuntia yössä. 

Oletko virkeä päivällä? (kyllä/en) 

  • Henki­lös­töstä 75 % on virkeä päivällä. 
  • Opis­ke­li­joista noin 70 % on virkeä päivällä. 

Nukah­datko helposti?  

  • Henki­lös­töstä 81 % nukah­taa helposti. 
  • Opis­ke­li­joista alle 60 % nukah­taa helposti. 

Uneen vaikut­ta­via teki­jöitä löytyy niin itsestä kuin ympäristöstä 

Mitkä asiat vaikut­ta­vat uneen? Vapaa­muo­toi­seen kysy­myk­seen saadut vastauk­set ryhmi­tel­tiin stres­saa­viin teki­jöi­hin, arjen asioi­hin ja valin­toi­hin, liikun­taan, ympä­ris­tö­te­ki­jöi­hin sekä elin­ta­poi­hin ja ravintotottumuksiin. 

Stres­saa­vat tekijät 

Ylivoi­mai­sesti eniten vastaa­jien uneen vaikut­taa stressi. Stres­siä koetaan muun muassa muut­tu­neesta elämän­ti­lan­teesta, erosta, huolista, vähäi­sestä vapaa-ajasta, kiireestä, opis­ke­lusta, työstä ja maail­man­po­liit­ti­sesta tilan­teesta. Kaikki tekijät vaikut­ti­vat uneen heikentävästi. 

Arjen asiat ja valinnat 

Arkie­lä­mässä on useita uneen vaikut­ta­via teki­jöitä. Henki­lön vireys­tila voi vaikut­taa uneen joko heiken­tä­västi tai paran­ta­vasti. Jos käy ylikier­rok­silla ja päässä on liikaa ajatuk­sia, voi uni olla huonoa. Vastaa­jien mukaan mieliala, huolet, murheet, liika huoleh­ti­mi­nen ja muut mieltä paina­vat asiat vaikut­ta­vat unen laatuun ja nukah­ta­mi­seen huonon­ta­vasti. Vuoro­kausi­ryt­millä voi myös vaikut­taa nukkumiseen. 

Uneen vaikut­ta­via teki­jöitä olivat lisäksi koti­hom­mat, koulu­teh­tä­vät ja päivän kuor­mit­ta­vuus sekä lasten nukku­mi­nen ja asioi­den pohti­mi­nen illalla. Ääni­kir­jan kuun­telu todet­tiin hyväksi avuksi nukah­ta­mi­seen, mutta yhden vastaa­jan mukaan myös­kään liian jännit­tävä kirja ei ole hyväksi. Yksi vastaaja kertoi nukku­vansa aina hyvin, eikä uneen vaikuta mikään. 

Liikunta 

Erityi­sesti liikunta koet­tiin hyvänä unen kannalta. Sopiva määrä liikun­taa auttaa rauhoit­tu­maan ja paran­taa unta silloin, kun se tehdään riit­tä­vän ajoissa ennen nukku­maan­me­noa. Liian raskas ja liian myöhäi­nen liikunta voi vaikut­taa unen laatua heikentävästi. 

Ympä­ris­tö­te­ki­jät 

Vastaa­jien mielestä vuode­nai­ko­jen mukana vaih­te­leva valon määrä vaikut­taa nukku­mi­seen. Valoi­suus häirit­see monia. Verho­jen avulla voi yrittää pimen­tää makuu­huo­netta, ja jos mahdol­lista, säätää lämpö­ti­laa viileäksi. Myös ulkoa tulevat äänet mainit­tiin. Niihin voi olla mahdo­ton vaikut­taa; tällai­set ylimää­räi­set äänet tuovat rauhat­to­muutta uneen. Myös täysi­kuu vaikut­taa uneen. 

Elin­ta­vat ja ravintotottumukset 

Vastaa­jien mukaan terveel­li­nen ruoka­va­lio edesaut­taa hyvää unta. Liian raskas ateria illalla voi olla huono unen kannalta, mutta myös­kään nälkäi­senä ei kannata mennä nukku­maan. Alko­holi tunne­tusti heiken­tää unen laatua; toisilla kofeii­nin naut­ti­mi­nen illalla vaikut­taa nukahtamiseen. 

Vastaa­jilta kysyt­tiin myös vink­kejä parem­paan uneen: 

  • Yleisin vinkki oli kännykkä pois hyvissä ajoin ennen nukku­maan menoa. 
  • Toinen paljon annettu vinkki oli rauhoit­tu­mi­nen illalla tarpeeksi ajoissa ja hengitysharjoitukset. 
  • Moni vinkki käsit­teli hyvää uniym­pä­ris­töä: pehmeä tyyny, puhtaat lakanat, viileä huone, avoin ikkuna. 
  • Muita vink­kejä olivat: mela­to­niini, slee­ping mask, paino­peitto, korva­tul­pat, pimen­nys­ver­hot, älä nuku päivällä, laita silmät kiinni, lue kirjaa, ei alko­ho­lia, ei kahvia illalla, ääni­kir­jan kuun­telu, tasai­nen unirytmi, sauna, uinti, hidas musiikki, koiran silittely. 

Uniter­vey­den työkir­jasta apua nukku­mi­sen haasteisiin 

Uniter­vey­den haas­tei­siin voit saada lisää vink­kejä tutus­tu­malla Sleep Well – Work Well -hank­keen (2019–2021) koke­mus­ten ja tulos­ten kautta tuotet­tuun Uniter­vey­den ja työhy­vin­voin­nin työkir­jaan. Hank­keen toteut­ti­vat yhteis­työssä Karelia-amk ja Savonia-amk, ja sen rahoit­ti­vat Etelä-Savon Elin­keino-, liikenne ja ympä­ris­tö­kes­kus sekä Euroo­pan Sosiaalirahasto. 

Työter­veys­huolto auttaa uniongelmissa 

Kun vinkit ja omat yrityk­set eivät tuota tulosta, on Kare­lian henki­lös­tön mahdol­lista saada apua uniter­vey­den haas­tei­siin Mehi­läi­sen digi­val­men­nuk­sista. Työn­te­kijä sopii työhy­vin­voin­ti­kes­kus­te­lusta lähi­joh­ta­jansa kanssa. Keskus­te­lusta laadi­taan muistio, jonka lähi­joh­taja toimit­taa Mehi­läi­sen työter­veys­hoi­ta­jalle. Työter­veys­hoi­taja arvioi, millai­sen unival­men­nuk­sen työn­te­kijä tarvit­see, jonka jälkeen työn­te­kijä voi käydä valitun digi­val­men­nuk­sen. Valmen­nuk­sen jälkeen pide­tään seuran­ta­pa­la­veri työn­te­ki­jän, Mehi­läi­sen työter­vey­den sekä lähi­joh­ta­jan kesken. Pala­ve­rissa arvioi­daan valmen­nuk­sen vaikuttavuutta. 


Kirjoit­ta­jat 

Ulla Kallio, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Hanna Utriai­nen, HR-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Artik­ke­li­kuva: Kuvaaja Matheus Vinicius palve­lusta Unsplash