AMKIT-konsortion (ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyökonsortio) verkostopäivä järjestettiin 13.5.2022 erittäin ajankohtaisella teemalla Mukana maailman muutoksessa. Katse oli vahvasti tulevaisuudessa ja sitä käsiteltiin monelta kannalta. Osallistujia päivässä oli parhaimmillaan 190, eli hyvin suuri osa amk-kirjastojen työntekijöistä osallistui päivään. Päivä järjestettiin uuden normaalin mukaisesti virtuaalisesti Zoomissa.
Tehtävänä tulevaisuus
Konsortion puheenjohtaja Mira Jupin avattua tilaisuuden puheenvuoron sai tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo. Koskelon esitys siitä, miten tulevaisuutta voi muotoilla ja ennakoida, oli hyvin ajatuksia herättävä. Elämme tällä hetkellä ajassa, jonka moni kokee uhkaavana ja haastavana, ja uhan alla ihmisen ajattelu kapenee. Tällöin on vaikea tunnistaa niitä muutosajureita ja signaaleita, joita tulevaisuuden ennustamiseen tarvitaan. Koskelo painotti useaan otteeseen sitä, että ihminen tekee tulevaisuuden ja että ei ole olemassa mitään ennalta määritettyä tulevaisuutta. Meistä ihan jokainen voi olla vaikuttamassa tulevaisuuteen.
Erilaisiin tulevaisuuksiin on mahdollista varautua jopa vain omaa ajattelua avartamalla. Ihmisillä on tapana katsoa asioita tunnelinäön kautta ja se automaattisesti kapeuttaa ajattelua. Pitäisikin miettiä, mihin oma ajattelu keskittyy ja mitä kaikkea sen ulkopuolelle jää. Ihan helppoa ennakointi ei ole, koska se edellyttää sekä avointa mieltä että erilaisten signaalien seuraamista.
Erilaisia signaaleita ja tulevaisuusajureita voi tarkkailla mm. seuraamalla yleisiä trendejä ja megatrendejä. Niihin taas pääsee parhaiten kiinni seuraamalla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mahdollisimman erilaisia mielipidevaikuttajia, startupeja, innovaattoreita, poliitikkoja, yliopistoja ja toimittajia. Somen lisäksi kannattaa osallistua erilaisiin konferensseihin, seminaareihin, messuille, konsertteihin sekä lukea paljon tutkimuksia, julkaisuja, blogeja, sanoma- ja aikakauslehtiä. Keskusteluja kannattaa käydä asiakkaiden, asiantuntijoiden, kollegoiden, edelläkävijöiden, innovaattoreiden ja vähemmistön edustajien kanssa ja silmät pitää auki niin kaduilla, kauppakeskuksissa, ravintoloissa, museoissa, gallerioissa, hotelleissa kuin joukkoliikenteen solmukohdissakin.
Minna Koskelon tulevaisuuspuheenvuoro viritti paljon keskustelua ja herätti myös miettimään, miten tulevaisuusajattelua voisi hyödyntää omassa työssä ja kirjaston tulevaisuuden suunnittelussa. Koskelo esitteli pari konkreettista työkalua, joita todennäköisesti tulemme jossain muodossa käyttämään, kun mietimme kirjaston pitkän tähtäimen suunnitelmia.
Kirjastossa vuonna 2040?
Tilaisuuden toisena päivän ohjelmassa oli vuorossa XAMKin julkaisu- ja kirjastopalveluiden päällikön Pekka Uotilan alustama työpaja siitä, millaista kirjastoissa on vuonna 2040. Työpajassa jakaannuttiin 4-5 hengen pienryhmiin ja keskusteltiin Padlet-alustaa hyödyntäen siitä, miltä kirjastoissa mahdollisesti näyttää 18 vuoden kuluttua.
Erilaisia visioita tiloihin liittyen oli paljon, villeimmissä kirjastot olivat muuttuneet kokonaan virtuaalisiksi ja asiakkaita palveltiin hologrammeina virtuaalitodellisuudessa. Toisessa päässä taas juuri mikään ei muuttuisi, kirjastot olisivat edelleen fyysisiä paikkoja, joista voisi lainata muiden palveluiden ohella painettuja kirjoja. Kirjastotilojen visioitiin kuitenkin olevan torimaisempia ja niitä voisi käyttää 24/7 eli päivästä ja kellonajasta riippumatta.
Hyviä tiedonhankintataitoja korostettiin paljon ja kirjaston rooli opiskelijoiden ohjaamisessa ja neuvomisessa nostettiin erityisesti esille. Fakta on se, että erilaisten verkkoaineistojen, e-kirjojen ja vastaavien määrä tulee vain kasvamaan. Kirjastolla onkin yhä suurempi vastuu siitä, että näihin aineistoihin on pääsy ja ne ovat helposti löydettävissä. Kirjaston tarjoamalle tiedonhankinnan ohjaukselle on tulevaisuudessakin tarvetta, jotta yhä laajenevia e-aineistoja osataan käyttää ja niistä osataan etsiä ne aineistot ja tieto, mikä kullekin tiedonhakijalle on tärkeää.
Kirjasto ja erityisesti sen työntekijät nähtiin yhä tärkeänä osana korkeakoulumaailmaa myös vuonna 2040. Vaikka kirjaston tilat olisivat muuttaneet muotoaan, ilman asiantuntevaa henkilöstöä kirjastoa ei osannut kuvitella kukaan. Asiantuntijaroolin nähtiin tulevaisuudessa syventyvän edelleen ja painottuvan datanhallintaan, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja informaatiolukutaidon opettamiseen. Helppoihin rutiinikysymyksiin voisivat vastata erilaiset robotit ja ne saattaisivat hoitaa myös kirjastojen rutiinitehtäviä, kuten kirjojen hyllystä noutoa ja hyllyyn palauttamista.
Kestävä kehitys kirjastossa -työpajassa pohdittiin hyvinvointia, taloutta ja ympäristöä
Kestävä kehitys on osa ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaa. AMKIT-konsortion strategiassa vuosille 2021-2025 on yhtenä osa-alueena vaikuttavuuden alla mainittu kestävä kehitys. AMKIT-konsortion tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja tunnistaa amk-kirjastojen käden- ja jalanjäljet muuttuvassa maailmassa sekä etsiä yhdessä tiedon hankkimisen ja tuottamisen ympäristökuormaa pienentäviä toimintatapoja. Verkostopäivän viimeisessä osiossa pääsimmekin tutustumaan kestävän kehityksen eri osa-alueisiin Noora Montosen alustuksen kautta ja miettimään pienryhmissä sitä, mitä kestävä kehitys amk-kirjastoissa on tai voisi olla. Pienryhmissä keskustellut asiat kirjattiin kolmelle eri Padlet-alustalle: Hyvinvointi, Talous ja Ympäristö.
Hyvinvointi-osuudessa käsiteltiin laajasti hyvinvointia, johon sisältyy niin eettisen, sosiaalisen kuin kulttuurisenkin vastuun lisäksi muun muassa turvallisuus, työsuojelu, työhyvinvointi ja yhdenvertaisuus. Kirjastojen koettiin luovan hyvinvointia muun muassa kaventamalla palveluillaan ja ohjauksellaan digikuilua, tarjoamalla turvallista ja yhteisöllistä tilaa asiakkailleen (amk-kirjastot ovat avoimia kirjastoja) sekä huomioimalla yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden palveluissaan ja aineistoissaan (erilaiset oppijat, selkeä kieli viestinnässä jne.). Jotta kirjastohenkilökunta puolestaan olisi mahdollisimman hyvinvoivaa, tulisi kirjastoissa kiinnittää huomiota niin henkiseen kuin fyysiseenkin toimintaympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet omaan työhön liittyen, verkostoitumisen mahdollisuudet, työtehtävien ja palvelujen järkeistäminen, ergonomia ja tiimihengen luominen sekä tiedonkulun ja yhteisten toimintatapojen selkeys.
Talous-osuudessa suuressa roolissa olivat kokoelmapoliittiset asiat: e-aineistojen hinta, saatavuus ja lisenssit sekä aineistojen käyttö ja painettujen kirjakokoelmien tulevaisuudennäkymät. Kalleimpia aineistojahan ovat ne, joita ei käytetä tai joiden käyttö on pientä. Kirjastot ovat jo mukana monessa asiassa, kuten kilpailutukset ja kaukolainaus. Lisäksi kirjasto itsessään lainaa yhtä kirjaa/lehteä useammalle henkilölle (se itsessäänkin on kestävää taloutta). Huomiota tulevaisuudessa voisi kiinnittää entistä enemmän esimerkiksi aineistohankintojen järkeistämiseen ja kokoelmien yhteiskäyttöön, kaluste- ja laitehankintojen elinkaareen sekä ekologisuuteen ja lähituotteisiin hankinnoissa. Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena nähdään e-aineistojen kansalliset lisenssit, mikä olisi todella suuri muutos e-aineistojen saatavuuden kannalta. AMKIT-konsortio ryhtyneekin omalta osaltaan edistämään asiaa.
Ympäristö-osuudessa esiin nousi esille monia asioita, joilla kirjastojen ympäristöasioita voitaisiin kehittää. Yhtenä kehitysehdotuksena oli energiankäytön järkeistäminen, kuten valaistusolosuhteisiin mukautuva tai liiketunnistimilla toimiva valaistus sekä automaattien sammutus kirjaston ollessa kiinni. Villein esitetyistä ajatuksista oli sähköä tuottavien polkupyörien hankkiminen asiakkaille ja henkilökunnalle. Tilojen suunnittelu monikäyttöisiksi ja muokattaviksi sekä kalusteiden kierrättäminen ja ekologisuus nousivat myös esille. Kirjastoissa kaukolainaus ja Varastokirjaston käyttö ovat arkipäivää, samoin jätelajittelu, verkkokokoukset ja sähköiset kirjastokortit. Esille nousi myös kysymys siitä, mikä on e- ja verkkoaineistojen käytön hiilijalanjälki ja ekologisuus – onko se niin ekologista kuin mitä ehkä ajattelemme.
Näitä kolmea asiaa, joita pohdittiin pienryhmissä Kestävä kehitys kirjastoissa-työpajassa, tullaan käymään läpi AMKIT-konsortion Kestävä kehitys työryhmässä syksyn 2022 aikana. Karelian kirjastosta työryhmän toimintaan osallistuu Leena Väyrynen.
Lähteet:
AMKIT-konsortio. Strategia 2021-2025. http://www.amkit.fi/wp-content/uploads/2021/09/AMKIT-konsortion_strategia_2021-2025.pdf. 5.7.2022.
Koskelo, Minna. 2022. Tehtävänä tulevaisuus. Esitys Amkit-verkostopäivillä 13.5.2022
Artikkelikuva: Pexels.
Kirjoittajat:
Noora Kontturi, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Leena Väyrynen, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu