Musta tausta jonka päällä hehkulamppu

Kare­lian kirjasto Mukana maail­man muutok­sessa – AMKIT-verkos­to­päivä 2022

AMKIT-konsor­tion (ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­to­jen yhteis­työ­kon­sor­tio) verkos­to­päivä järjes­tet­tiin 13.5.2022 erit­täin ajan­koh­tai­sella teemalla Mukana maail­man muutok­sessa. Katse oli vahvasti tule­vai­suu­dessa ja sitä käsi­tel­tiin monelta kannalta. Osal­lis­tu­jia päivässä oli parhaim­mil­laan 190, eli hyvin suuri osa amk-kirjas­to­jen työn­te­ki­jöistä osal­lis­tui päivään. Päivä järjes­tet­tiin uuden normaa­lin mukai­sesti virtu­aa­li­sesti Zoomissa.

Tehtä­vänä tulevaisuus

Konsor­tion puheen­joh­taja Mira Jupin avattua tilai­suu­den puheen­vuo­ron sai tule­vai­suus­muo­toi­lija Minna Koskelo. Koske­lon esitys siitä, miten tule­vai­suutta voi muotoilla ja enna­koida, oli hyvin ajatuk­sia herät­tävä. Elämme tällä hetkellä ajassa, jonka moni kokee uhkaa­vana ja haas­ta­vana, ja uhan alla ihmisen ajat­telu kapenee. Tällöin on vaikea tunnis­taa niitä muuto­sa­ju­reita ja signaa­leita, joita tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­seen tarvi­taan. Koskelo painotti useaan ottee­seen sitä, että ihminen tekee tule­vai­suu­den ja että ei ole olemassa mitään ennalta määri­tet­tyä tule­vai­suutta. Meistä ihan jokai­nen voi olla vaikut­ta­massa tulevaisuuteen.

Erilai­siin tule­vai­suuk­siin on mahdol­lista varau­tua jopa vain omaa ajat­te­lua avar­ta­malla. Ihmi­sillä on tapana katsoa asioita tunne­li­näön kautta ja se auto­maat­ti­sesti kapeut­taa ajat­te­lua. Pitäi­si­kin miettiä, mihin oma ajat­telu keskit­tyy ja mitä kaikkea sen ulko­puo­lelle jää. Ihan helppoa enna­kointi ei ole, koska se edel­lyt­tää sekä avointa mieltä että erilais­ten signaa­lien seuraamista.

Erilai­sia signaa­leita ja tule­vai­suusa­ju­reita voi tark­kailla mm. seuraa­malla yleisiä tren­dejä ja megat­ren­dejä. Niihin taas pääsee parhai­ten kiinni seuraa­malla esimer­kiksi sosi­aa­li­sessa mediassa mahdol­li­sim­man erilai­sia mieli­pi­de­vai­kut­ta­jia, star­tu­peja, inno­vaat­to­reita, polii­tik­koja, yliopis­toja ja toimit­ta­jia. Somen lisäksi kannat­taa osal­lis­tua erilai­siin konfe­rens­sei­hin, semi­naa­rei­hin, messuille, konsert­tei­hin sekä lukea paljon tutki­muk­sia, julkai­suja, blogeja, sanoma- ja aika­kaus­leh­tiä. Keskus­te­luja kannat­taa käydä asiak­kai­den, asian­tun­ti­joi­den, kolle­goi­den, edel­lä­kä­vi­jöi­den, inno­vaat­to­rei­den ja vähem­mis­tön edus­ta­jien kanssa ja silmät pitää auki niin kaduilla, kaup­pa­kes­kuk­sissa, ravin­to­loissa, museoissa, galle­rioissa, hotel­leissa kuin jouk­ko­lii­ken­teen solmukohdissakin.

Minna Koske­lon tule­vai­suus­pu­heen­vuoro viritti paljon keskus­te­lua ja herätti myös miet­ti­mään, miten tule­vai­suusa­jat­te­lua voisi hyödyn­tää omassa työssä ja kirjas­ton tule­vai­suu­den suun­nit­te­lussa. Koskelo esit­teli pari konkreet­tista työka­lua, joita toden­nä­köi­sesti tulemme jossain muodossa käyt­tä­mään, kun mietimme kirjas­ton pitkän tähtäi­men suunnitelmia.

Kirjas­tossa vuonna 2040?

Tilai­suu­den toisena päivän ohjel­massa oli vuorossa XAMKin julkaisu- ja kirjas­to­pal­ve­lui­den pääl­li­kön Pekka Uotilan alus­tama työpaja siitä, millaista kirjas­toissa on vuonna 2040. Työpa­jassa jakaan­nut­tiin 4-5 hengen pien­ryh­miin ja keskus­tel­tiin Padlet-alustaa hyödyn­täen siitä, miltä kirjas­toissa mahdol­li­sesti näyttää 18 vuoden kuluttua.

Erilai­sia visioita tiloi­hin liit­tyen oli paljon, villeim­missä kirjas­tot olivat muut­tu­neet koko­naan virtu­aa­li­siksi ja asiak­kaita palvel­tiin holo­gram­meina virtu­aa­li­to­del­li­suu­dessa. Toisessa päässä taas juuri mikään ei muut­tuisi, kirjas­tot olisi­vat edel­leen fyysi­siä paik­koja, joista voisi lainata muiden palve­lui­den ohella painet­tuja kirjoja. Kirjas­to­ti­lo­jen visioi­tiin kuiten­kin olevan tori­mai­sem­pia ja niitä voisi käyttää 24/7 eli päivästä ja kello­na­jasta riippumatta.

Hyviä tiedon­han­kin­ta­tai­toja koros­tet­tiin paljon ja kirjas­ton rooli opis­ke­li­joi­den ohjaa­mi­sessa ja neuvo­mi­sessa nostet­tiin erityi­sesti esille. Fakta on se, että erilais­ten verk­koai­neis­to­jen, e-kirjo­jen ja vastaa­vien määrä tulee vain kasva­maan. Kirjas­tolla onkin yhä suurempi vastuu siitä, että näihin aineis­toi­hin on pääsy ja ne ovat helposti löydet­tä­vissä. Kirjas­ton tarjoa­malle tiedon­han­kin­nan ohjauk­selle on tule­vai­suu­des­sa­kin tarvetta, jotta yhä laaje­ne­via e-aineis­toja osataan käyttää ja niistä osataan etsiä ne aineis­tot ja tieto, mikä kulle­kin tiedon­ha­ki­jalle on tärkeää.

Kirjasto ja erityi­sesti sen työn­te­ki­jät nähtiin yhä tärkeänä osana korkea­kou­lu­maa­il­maa myös vuonna 2040. Vaikka kirjas­ton tilat olisi­vat muut­ta­neet muoto­aan, ilman asian­tun­te­vaa henki­lös­töä kirjas­toa ei osannut kuvi­tella kukaan. Asian­tun­ti­ja­roo­lin nähtiin tule­vai­suu­dessa syven­ty­vän edel­leen ja painot­tu­van datan­hal­lin­taan, henki­lö­koh­tai­seen ohjauk­seen ja infor­maa­tio­lu­ku­tai­don opet­ta­mi­seen. Help­poi­hin rutii­ni­ky­sy­myk­siin voisi­vat vastata erilai­set robotit ja ne saat­tai­si­vat hoitaa myös kirjas­to­jen rutii­ni­teh­tä­viä, kuten kirjo­jen hyllystä noutoa ja hyllyyn palauttamista.

Kestävä kehitys kirjas­tossa -työpa­jassa pohdit­tiin hyvin­voin­tia, taloutta ja ympäristöä

Kestävä kehitys on osa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­to­jen toimin­taa. AMKIT-konsor­tion stra­te­giassa vuosille 2021-2025  on yhtenä osa-alueena vaikut­ta­vuu­den alla mainittu kestävä kehitys. AMKIT-konsor­tion tavoit­teena on edistää kestä­vää kehi­tystä ja tunnis­taa amk-kirjas­to­jen käden- ja jalan­jäl­jet muut­tu­vassa maail­massa sekä etsiä yhdessä tiedon hank­ki­mi­sen ja tuot­ta­mi­sen ympä­ris­tö­kuor­maa pienen­tä­viä toimin­ta­ta­poja. Verkos­to­päi­vän viimei­sessä osiossa pääsim­me­kin tutus­tu­maan kestä­vän kehi­tyk­sen eri osa-aluei­siin Noora Monto­sen alus­tuk­sen kautta ja miet­ti­mään pien­ryh­missä sitä, mitä kestävä kehitys amk-kirjas­toissa on tai voisi olla. Pien­ryh­missä keskus­tel­lut asiat kirjat­tiin kolmelle eri Padlet-alus­talle: Hyvin­vointi, Talous ja Ympäristö.

Käsi joka pitää vihreää maapalloa jonka päällä vihreä lehti
Kuva: Pixabay.

Hyvin­vointi-osuu­dessa käsi­tel­tiin laajasti hyvin­voin­tia, johon sisäl­tyy niin eetti­sen, sosi­aa­li­sen kuin kult­tuu­ri­sen­kin vastuun lisäksi muun muassa turval­li­suus, työsuo­jelu, työhy­vin­vointi ja yhden­ver­tai­suus. Kirjas­to­jen koet­tiin luovan hyvin­voin­tia muun muassa kaven­ta­malla palve­luil­laan ja ohjauk­sel­laan digi­kui­lua, tarjoa­malla turval­lista ja yhtei­söl­listä tilaa asiak­kail­leen (amk-kirjas­tot ovat avoimia kirjas­toja) sekä huomioi­malla yhden­ver­tai­suu­den ja saavu­tet­ta­vuu­den palve­luis­saan ja aineis­tois­saan (erilai­set oppijat, selkeä kieli vies­tin­nässä jne.). Jotta kirjas­to­hen­ki­lö­kunta puoles­taan olisi mahdol­li­sim­man hyvin­voi­vaa, tulisi kirjas­toissa kiin­nit­tää huomiota niin henki­seen kuin fyysi­seen­kin toimin­taym­pä­ris­töön. Tällai­sia ovat esimer­kiksi vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det omaan työhön liit­tyen, verkos­toi­tu­mi­sen mahdol­li­suu­det, työteh­tä­vien ja palve­lu­jen järkeis­tä­mi­nen, ergo­no­mia ja tiimi­hen­gen luomi­nen sekä tiedon­ku­lun ja yhteis­ten toimin­ta­ta­po­jen selkeys.

Talous-osuu­dessa suuressa roolissa olivat kokoel­ma­po­liit­ti­set asiat: e-aineis­to­jen hinta, saata­vuus ja lisens­sit sekä aineis­to­jen käyttö ja painet­tu­jen kirja­ko­koel­mien tule­vai­suu­den­nä­ky­mät. Kalleim­pia aineis­to­ja­han ovat ne, joita ei käytetä tai joiden käyttö on pientä. Kirjas­tot ovat jo mukana monessa asiassa, kuten kilpai­lu­tuk­set ja kauko­lai­naus. Lisäksi kirjasto itses­sään lainaa yhtä kirjaa/lehteä useam­malle henki­lölle (se itses­sään­kin on kestä­vää taloutta). Huomiota tule­vai­suu­dessa voisi kiin­nit­tää entistä enemmän esimer­kiksi aineis­to­han­kin­to­jen järkeis­tä­mi­seen ja kokoel­mien yhteis­käyt­töön, kaluste- ja laite­han­kin­to­jen elin­kaa­reen sekä ekolo­gi­suu­teen ja lähi­tuot­tei­siin hankin­noissa. Tärkeim­pänä kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sena nähdään e-aineis­to­jen kansal­li­set lisens­sit, mikä olisi todella suuri muutos e-aineis­to­jen saata­vuu­den kannalta. AMKIT-konsor­tio ryhty­nee­kin omalta osal­taan edis­tä­mään asiaa.

Ympä­ristö-osuu­dessa esiin nousi esille monia asioita, joilla kirjas­to­jen ympä­ris­tö­asioita voitai­siin kehit­tää. Yhtenä kehi­ty­seh­do­tuk­sena oli ener­gian­käy­tön järkeis­tä­mi­nen, kuten valais­tuso­lo­suh­tei­siin mukau­tuva tai liike­tun­nis­ti­milla toimiva valais­tus sekä auto­maat­tien sammu­tus kirjas­ton ollessa kiinni. Villein esite­tyistä ajatuk­sista oli sähköä tuot­ta­vien polku­pyö­rien hank­ki­mi­nen asiak­kaille ja henki­lö­kun­nalle. Tilojen suun­nit­telu moni­käyt­töi­siksi ja muokat­ta­viksi sekä kalus­tei­den kier­rät­tä­mi­nen ja ekolo­gi­suus nousi­vat myös esille. Kirjas­toissa kauko­lai­naus ja Varas­to­kir­jas­ton käyttö ovat arki­päi­vää, samoin jäte­la­jit­telu, verk­ko­ko­kouk­set ja sähköi­set kirjas­to­kor­tit. Esille nousi myös kysymys siitä, mikä on e- ja verk­koai­neis­to­jen käytön hiili­ja­lan­jälki ja ekolo­gi­suus – onko se niin ekolo­gista kuin mitä ehkä ajattelemme.

Näitä kolmea asiaa, joita pohdit­tiin pien­ryh­missä Kestävä kehitys kirjas­toissa-työpa­jassa, tullaan käymään läpi AMKIT-konsor­tion Kestävä kehitys työryh­mässä syksyn 2022 aikana. Kare­lian kirjas­tosta työryh­män toimin­taan osal­lis­tuu Leena Väyrynen.

Lähteet:

AMKIT-konsor­tio. Stra­te­gia 2021-2025. http://www.amkit.fi/wp-content/uploads/2021/09/AMKIT-konsortion_strategia_2021-2025.pdf. 5.7.2022.

Koskelo, Minna. 2022.  Tehtä­vänä tule­vai­suus. Esitys Amkit-verkos­to­päi­villä 13.5.2022

Artik­ke­li­kuva: Pexels.


Kirjoit­ta­jat:

Noora Kont­turi, tieto­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Leena Väyry­nen, tieto­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu