Categories
Pulssi Muut

Karelian kirjasto Mukana maailman muutok­sessa – AMKIT-verkos­to­päivä 2022

AMKIT-konsortion (ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­tojen yhteis­työ­kon­sortio) verkos­to­päivä järjes­tettiin 13.5.2022 erittäin ajankoh­tai­sella teemalla Mukana maailman muutok­sessa. Katse oli vahvasti tulevai­suu­dessa ja sitä käsiteltiin monelta kannalta. Osallis­tujia päivässä oli parhaim­millaan 190, eli hyvin suuri osa amk-kirjas­tojen työnte­ki­jöistä osallistui päivään. Päivä järjes­tettiin uuden normaalin mukai­sesti virtu­aa­li­sesti Zoomissa.

Tehtävänä tulevaisuus

Konsortion puheen­johtaja Mira Jupin avattua tilai­suuden puheen­vuoron sai tulevai­suus­muo­toilija Minna Koskelo. Koskelon esitys siitä, miten tulevai­suutta voi muotoilla ja ennakoida, oli hyvin ajatuksia herättävä. Elämme tällä hetkellä ajassa, jonka moni kokee uhkaavana ja haastavana, ja uhan alla ihmisen ajattelu kapenee. Tällöin on vaikea tunnistaa niitä muuto­sa­ju­reita ja signaa­leita, joita tulevai­suuden ennus­ta­miseen tarvitaan. Koskelo painotti useaan otteeseen sitä, että ihminen tekee tulevai­suuden ja että ei ole olemassa mitään ennalta määri­tettyä tulevai­suutta. Meistä ihan jokainen voi olla vaikut­ta­massa tulevaisuuteen.

Erilaisiin tulevai­suuksiin on mahdol­lista varautua jopa vain omaa ajattelua avarta­malla. Ihmisillä on tapana katsoa asioita tunne­linäön kautta ja se automaat­ti­sesti kapeuttaa ajattelua. Pitäi­sikin miettiä, mihin oma ajattelu keskittyy ja mitä kaikkea sen ulkopuo­lelle jää. Ihan helppoa ennakointi ei ole, koska se edellyttää sekä avointa mieltä että erilaisten signaalien seuraamista.

Erilaisia signaa­leita ja tulevai­suusa­ju­reita voi tarkkailla mm. seuraa­malla yleisiä trendejä ja megat­rendejä. Niihin taas pääsee parhaiten kiinni seuraa­malla esimer­kiksi sosiaa­li­sessa mediassa mahdol­li­simman erilaisia mieli­pi­de­vai­kut­tajia, startupeja, innovaat­to­reita, polii­tikkoja, yliopistoja ja toimit­tajia. Somen lisäksi kannattaa osallistua erilaisiin konfe­rens­seihin, seminaa­reihin, messuille, konsert­teihin sekä lukea paljon tutki­muksia, julkaisuja, blogeja, sanoma- ja aikakaus­lehtiä. Keskus­teluja kannattaa käydä asiak­kaiden, asian­tun­ti­joiden, kolle­goiden, edellä­kä­vi­jöiden, innovaat­to­reiden ja vähem­mistön edustajien kanssa ja silmät pitää auki niin kaduilla, kauppa­kes­kuk­sissa, ravin­to­loissa, museoissa, galle­rioissa, hotel­leissa kuin joukko­lii­kenteen solmukohdissakin.

Minna Koskelon tulevai­suus­pu­heen­vuoro viritti paljon keskus­telua ja herätti myös miettimään, miten tulevai­suusa­jat­telua voisi hyödyntää omassa työssä ja kirjaston tulevai­suuden suunnit­te­lussa. Koskelo esitteli pari konkreet­tista työkalua, joita toden­nä­köi­sesti tulemme jossain muodossa käyttämään, kun mietimme kirjaston pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Kirjas­tossa vuonna 2040?

Tilai­suuden toisena päivän ohjel­massa oli vuorossa XAMKin julkaisu- ja kirjas­to­pal­ve­luiden päällikön Pekka Uotilan alustama työpaja siitä, millaista kirjas­toissa on vuonna 2040. Työpa­jassa jakaan­nuttiin 4-5 hengen pienryhmiin ja keskus­teltiin Padlet-alustaa hyödyntäen siitä, miltä kirjas­toissa mahdol­li­sesti näyttää 18 vuoden kuluttua.

Erilaisia visioita tiloihin liittyen oli paljon, villeim­missä kirjastot olivat muuttuneet kokonaan virtu­aa­li­siksi ja asiak­kaita palveltiin hologram­meina virtu­aa­li­to­del­li­suu­dessa. Toisessa päässä taas juuri mikään ei muuttuisi, kirjastot olisivat edelleen fyysisiä paikkoja, joista voisi lainata muiden palve­luiden ohella painettuja kirjoja. Kirjas­to­ti­lojen visioitiin kuitenkin olevan torimai­sempia ja niitä voisi käyttää 24/7 eli päivästä ja kello­na­jasta riippumatta.

Hyviä tiedon­han­kin­ta­taitoja koros­tettiin paljon ja kirjaston rooli opiske­li­joiden ohjaa­mi­sessa ja neuvo­mi­sessa nostettiin erityi­sesti esille. Fakta on se, että erilaisten verkkoai­neis­tojen, e-kirjojen ja vastaavien määrä tulee vain kasvamaan. Kirjas­tolla onkin yhä suurempi vastuu siitä, että näihin aineis­toihin on pääsy ja ne ovat helposti löydet­tä­vissä. Kirjaston tarjoa­malle tiedon­han­kinnan ohjauk­selle on tulevai­suu­des­sakin tarvetta, jotta yhä laaje­nevia e-aineistoja osataan käyttää ja niistä osataan etsiä ne aineistot ja tieto, mikä kullekin tiedon­ha­ki­jalle on tärkeää.

Kirjasto ja erityi­sesti sen työnte­kijät nähtiin yhä tärkeänä osana korkea­kou­lu­maa­ilmaa myös vuonna 2040. Vaikka kirjaston tilat olisivat muuttaneet muotoaan, ilman asian­tun­tevaa henki­löstöä kirjastoa ei osannut kuvitella kukaan. Asian­tun­ti­ja­roolin nähtiin tulevai­suu­dessa syven­tyvän edelleen ja painot­tuvan datan­hal­lintaan, henki­lö­koh­taiseen ohjaukseen ja infor­maa­tio­lu­ku­taidon opetta­miseen. Helppoihin rutii­ni­ky­sy­myksiin voisivat vastata erilaiset robotit ja ne saattai­sivat hoitaa myös kirjas­tojen rutii­ni­teh­täviä, kuten kirjojen hyllystä noutoa ja hyllyyn palauttamista.

Kestävä kehitys kirjas­tossa -työpa­jassa pohdittiin hyvin­vointia, taloutta ja ympäristöä

Kestävä kehitys on osa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­kir­jas­tojen toimintaa. AMKIT-konsortion strate­giassa vuosille 2021-2025  on yhtenä osa-alueena vaikut­ta­vuuden alla mainittu kestävä kehitys. AMKIT-konsortion tavoit­teena on edistää kestävää kehitystä ja tunnistaa amk-kirjas­tojen käden- ja jalan­jäljet muuttu­vassa maail­massa sekä etsiä yhdessä tiedon hankki­misen ja tuotta­misen ympäris­tö­kuormaa pienen­täviä toimin­ta­tapoja. Verkos­to­päivän viimei­sessä osiossa pääsim­mekin tutus­tumaan kestävän kehityksen eri osa-alueisiin Noora Montosen alustuksen kautta ja miettimään pienryh­missä sitä, mitä kestävä kehitys amk-kirjas­toissa on tai voisi olla. Pienryh­missä keskus­tellut asiat kirjattiin kolmelle eri Padlet-alustalle: Hyvin­vointi, Talous ja Ympäristö.

Käsi joka pitää vihreää maapalloa jonka päällä vihreä lehti
Kuva: Pixabay.

Hyvin­vointi-osuudessa käsiteltiin laajasti hyvin­vointia, johon sisältyy niin eettisen, sosiaa­lisen kuin kulttuu­ri­senkin vastuun lisäksi muun muassa turval­lisuus, työsuojelu, työhy­vin­vointi ja yhden­ver­taisuus. Kirjas­tojen koettiin luovan hyvin­vointia muun muassa kaven­ta­malla palve­luillaan ja ohjauk­sellaan digikuilua, tarjoa­malla turval­lista ja yhtei­söl­listä tilaa asiak­kailleen (amk-kirjastot ovat avoimia kirjastoja) sekä huomioi­malla yhden­ver­tai­suuden ja saavu­tet­ta­vuuden palve­luissaan ja aineis­toissaan (erilaiset oppijat, selkeä kieli viestin­nässä jne.). Jotta kirjas­to­hen­ki­lö­kunta puolestaan olisi mahdol­li­simman hyvin­voivaa, tulisi kirjas­toissa kiinnittää huomiota niin henkiseen kuin fyysi­seenkin toimin­taym­pä­ristöön. Tällaisia ovat esimer­kiksi vaiku­tus­mah­dol­li­suudet omaan työhön liittyen, verkos­toi­tu­misen mahdol­li­suudet, työteh­tävien ja palve­lujen järkeis­tä­minen, ergonomia ja tiimi­hengen luominen sekä tiedon­kulun ja yhteisten toimin­ta­ta­pojen selkeys.

Talous-osuudessa suuressa roolissa olivat kokoel­ma­po­liit­tiset asiat: e-aineis­tojen hinta, saatavuus ja lisenssit sekä aineis­tojen käyttö ja painet­tujen kirja­ko­koelmien tulevai­suu­den­nä­kymät. Kalleimpia aineis­to­jahan ovat ne, joita ei käytetä tai joiden käyttö on pientä. Kirjastot ovat jo mukana monessa asiassa, kuten kilpai­lu­tukset ja kauko­lainaus. Lisäksi kirjasto itsessään lainaa yhtä kirjaa/lehteä useam­malle henki­lölle (se itses­säänkin on kestävää taloutta). Huomiota tulevai­suu­dessa voisi kiinnittää entistä enemmän esimer­kiksi aineis­to­han­kin­tojen järkeis­tä­miseen ja kokoelmien yhteis­käyttöön, kaluste- ja laite­han­kin­tojen elinkaareen sekä ekolo­gi­suuteen ja lähituot­teisiin hankin­noissa. Tärkeimpänä kehit­tä­mi­seh­do­tuksena nähdään e-aineis­tojen kansal­liset lisenssit, mikä olisi todella suuri muutos e-aineis­tojen saata­vuuden kannalta. AMKIT-konsortio ryhty­neekin omalta osaltaan edistämään asiaa.

Ympäristö-osuudessa esiin nousi esille monia asioita, joilla kirjas­tojen ympäris­tö­asioita voitaisiin kehittää. Yhtenä kehity­seh­do­tuksena oli energian­käytön järkeis­tä­minen, kuten valais­tuso­lo­suh­teisiin mukautuva tai liike­tun­nis­ti­milla toimiva valaistus sekä automaattien sammutus kirjaston ollessa kiinni. Villein esite­tyistä ajatuk­sista oli sähköä tuottavien polku­pyörien hankki­minen asiak­kaille ja henki­lö­kun­nalle. Tilojen suunnittelu monikäyt­töi­siksi ja muokat­ta­viksi sekä kalus­teiden kierrät­tä­minen ja ekolo­gisuus nousivat myös esille. Kirjas­toissa kauko­lainaus ja Varas­to­kir­jaston käyttö ovat arkipäivää, samoin jätela­jittelu, verkko­ko­koukset ja sähköiset kirjas­to­kortit. Esille nousi myös kysymys siitä, mikä on e- ja verkkoai­neis­tojen käytön hiili­ja­lan­jälki ja ekolo­gisuus – onko se niin ekolo­gista kuin mitä ehkä ajattelemme.

Näitä kolmea asiaa, joita pohdittiin pienryh­missä Kestävä kehitys kirjas­toissa-työpa­jassa, tullaan käymään läpi AMKIT-konsortion Kestävä kehitys työryh­mässä syksyn 2022 aikana. Karelian kirjas­tosta työryhmän toimintaan osallistuu Leena Väyrynen.

Lähteet:

AMKIT-konsortio. Strategia 2021-2025. http://www.amkit.fi/wp-content/uploads/2021/09/AMKIT-konsortion_strategia_2021-2025.pdf. 5.7.2022.

Koskelo, Minna. 2022.  Tehtävänä tulevaisuus. Esitys Amkit-verkos­to­päi­villä 13.5.2022

Artik­ke­likuva: Pexels.


Kirjoit­tajat:

Noora Kontturi, tieto­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Leena Väyrynen, tieto­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu