Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa Älykästä tuotantoa

Oppeja saksa­laisten yritysten ja oppilai­tosten toimintamalleista

Tekniikan koulu­tusta edistävä UpTech-hanke on koonnut yhteen Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun työnte­ki­jöitä ratkai­semaan kiperiä haasteita itäsuo­ma­lai­sessa tekniikan kentässä. Millaisia visioita osaami­sesta oppilai­tok­silla ja tekno­lo­gia­teol­li­suuden yrityk­sillä on seuraa­ville vuosille? Miten oppilai­tokset ja yritykset voisivat tehdä entistä lähei­semmin yhteis­työtä? Miten sitouttaa osaajat alueelle ja saada työllis­tymään yrityksiin? Näitä, ja muita mieltä askar­rut­tavia kysymyksiä lähdettiin selvit­tämään viikoksi Saksaan bench­mark­kaus­mie­lessä. Mukana matkalla oli oppilai­tosten lisäksi Business Joensuun kokoamaa yritys­väkeä noin kymmenen hengen verran.

Ryhmä henkilöitä seisoo ulkona rakennuksen edessä.
Kuva 1. Oppia Saksasta hakemassa Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun ryhmä. Kuva: Mika Raatikainen.

Hanno­verin messut yritysten ja osaamisen näyttämönä – kluste­ri­toi­minta keskiössä

Suomalais-saksa­laisen konsult­ti­toi­miston rakentama matkaoh­jelma käynnistyi Hanno­verin messujen kahdella ensim­mäi­sellä päivällä, joiden aikana delegaa­tiol­lemme oli varattu aikatau­lu­tetut käynnit muutamien yritysten esitte­ly­pis­teillä. Oppilai­toksina halusimme tietysti saada ymmär­rystä siitä, miten oppilai­tokset ja yritykset toimivat tekniikan koulu­tuksen kentällä Saksassa. Ensim­mäi­siksi tavat­ta­viksi yrityk­siksi oli valikoi­tunut teolli­suusklusteri Zukunft­sal­lianz Maschi­nenbaun yritykset: Dassault Systemes, Lenze ja Phoenix Contact.

Messurakennuksen pääsisäänkäynti, jossa teksti "Welcome to Hannover Messes 2022"
Kuva 2. Hanno­verin messujen pääsi­sään­käynti. Kuva: Ville Nivalainen.

Viral­listen esitte­ly­sa­nojen ja formaa­limpien yleis­esi­tysten jälkeen delegaa­tiolla oli ohjelman aikara­jojen puitteissa mahdol­li­suuksia saada lisätietoa yritysten esitte­li­jöiltä koulu­tus­tee­moissa. Yksit­täiset toimin­ta­mallit eivät koros­tuneet näiden myynti­tykkien kuvauk­sissa, vaan jo ennakkoon konsult­tienkin korostama kluste­ri­toi­minta nosti päätään monessa keskustelussa.

Klusterit ovat osin sisäk­käisiä ja tässäkin tapauk­sessa yritykset ovat mukana myös yritysten ja oppilai­tosten It’s OWL –verkos­tossa (Intel­ligent Technical Systems OstWest­fa­len­Lippe). It’s OWL on alkujaan suurten yritysten toimi­tus­joh­tajien käynnistämä kokonaisuus, jossa yritykset ovat nähneet vahvan yhteistyön johtavan laajoihin yhteisiin hyötyihin, ja joihin koulu­tusyh­teis­työtä on kytketty mukaan pitkällä aikajän­teellä. It’s OWL on jo vuosien 2012-2017 aikana mm. tehnyt 171 ‘trans­fer­pro­jektia’ joiden kautta osaamista saadaan jalkau­tettua yrityksiin, toteut­tanut noin 80 miljoo­nalla eurolla kehitys­pro­jekteja ja muuta toimintaa sekä auttanut 48% kasvun STEM-aineiden opiske­li­ja­määriin, näin aluksi mainiten. Erilaisia tunnus­lukuja jo valmiista projek­teista löytyy lisää kuvasta 3. Uusia projekteja on toki meneillään ja yhteistyö on toimivaa.

It's OWL-verkoston tunnuslukuja esitettynä graafisesti.

Kuva 3. It’s OWL Track Record. Lähde: It’s OWL –verkko­sivut.
Kuva 4. Touko Apaja­lahti (Tekno­lo­gia­teol­lisuus ry) ja Mikko Uuskoski (Beckhoff Suomi) keskus­te­le­massa UpTechin delegaation kanssa Beckhoffin standilla. Kuva: Ville Nivalainen.

Yksit­täi­siltä yrityk­siltä osaamisen visiointia seuraa­ville viidelle vuodelle kysyessä yleisemmät vastaukset liittyivät laajempaan osaamis­pohjaan ja monia­lai­suuteen. Soft/transversal skills lienevät käsit­teitä, jotka läpileik­kaavat jokaista koulu­tuksen astetta nykypäivänä. Yksit­täiset spesifit osaamis­teemat eivät juuri enää korostu, joskin digita­li­saatio, automaatio sekä älykäs ja kestävä toiminta ovat usein esillä. Nämä teemat ovat hyvinkin globaaleja, eli ennus­ta­mat­to­massa pirsta­lei­sessa VUCA-maail­massa työnte­ki­jöiden tulee olla valmiita ottamaan uutta osaamista ja työkaluja käyttöön jousta­vasti oman työuransa aikana. Holis­tiset näkemykset systee­meihin ja järjes­telmiin koros­tuvat ja yksit­täisten työvai­heiden tai prosessien painoarvo on pienempi. Osa yrityk­sistä, kuten Claas, tekee omien työnte­ki­jöi­densä scout­taa­mista ja lähettää ‘talentit’ jatko­kou­lu­tuksiin kohti johtotehtäviä.

Yhtenä kotiin­tuo­misena kluste­reiden toimin­nasta oppilai­tosten suuntaan saatiin eväitä Beckhoffin standilla toisena vierai­lu­päivänä. Beckhoff suurena automaa­tio­toi­mit­tajana kerää omalla alueellaan useita yrityksiä tiiviim­mäksi ryppääksi, joka yhtei­sesti miettii tulevia osaamis­teemoja. Tätä yhtei­sesti jaettua yritysten näkemystä viesti­tetään oppilai­tok­sille, jotka saavat laajan kuvan osaamis­tar­peista.. Tällai­sessa mallissa esipu­res­keltu koulu­tus­tarve välittyy suoraan yrityk­sistä oppilai­toksiin, ei niinkään oppilai­toksien tekemien tiedus­te­luiden kautta. Vastaa­van­laista mallia toivot­taisiin myös Suomeen ja mukana olevat oppilai­tokset haasta­vatkin yritykset tämän­tyyp­piseen kluste­roi­tu­miseen ja yhteisten koulu­tus­tee­mojen miettimiseen.

Projek­ti­ra­hoi­tusta ja yhteisiä esittelytiloja

Hanno­verin yliopiston esitte­lyissä kuulimme miten aluehal­linto jakaa avokä­ti­sesti rahoi­tusta innovaa­tio­toi­mintaan. Toiminta jalkau­tetaan erilaisina projek­teina, joiden tukio­suudet ovat yliopis­tolle ja yrityk­sille jopa 100 prosentin suuruisia.  Osassa innovaa­tio­toi­min­nasta noin puolet yritysten kustan­nuk­sista rahoi­tetaan aluehal­linnon kautta. Aluehal­linnon rahoit­tamat projektit kiinnit­tyvät hyvin paikal­lisiin kluste­reihin, josta johtuen alueiden yli menevät projektit ovat harvi­nai­sempia. Voidaankin ajatella, että alueel­linen rahoi­tus­malli ajaa yrityksiä ja oppilai­toksia paikal­li­sem­miksi kluste­reiksi, joissa yhteistyö tiivistyy paremmin kuin kansal­lisen tason kluste­reissa. Rahoitus ja yritysten kiinnit­ty­minen kiinteäksi osaksi oppilai­tosten toimintaa erottuu hyvin kävel­lessä oppilai­tosten tiloissa. Kuvassa 5 on Hanno­verin yliopiston yksi labora­to­rioista, johon yritysten ja oppilai­tosten yhteisten tutki­mus­pro­jektien ja inves­tointien kautta on raken­nettu huomattava laitekanta.

Testilaboratorio jossa tehdaslaitteita.
Kuva 5. Hanno­verin yliopiston ja yritysten yhteis­käyt­tö­la­bo­ra­torio. Kuva: Ville Nivalainen.

Toinen esimerkki yritysten yhdessä raken­ta­masta esitte­ly­ti­lasta sijaitsi Fraun­hofer IOSB:n Smart Factory OWL:ssa (kuva 6). Kyseessä on tulevai­suuden tehtaan menetelmiin keskittyvä teolli­suuden testi­la­bo­ra­torio joka sijaitsee yliopiston kyljessä.

Testilaboratoriotila jossa erilaisia laitteita.
Kuva 6. Smart Factory OWL. Kuva: Ville Nivalainen.

Klusterit haluavat näkyä ja toimia yhtei­sissä oppimi­sym­pä­ris­töissä myös oppilai­tosten ulkopuo­lella. Hanno­verin messua­lueen Deutsche Messe Innovation Academyssa tutus­tuimme ryhmään liitty­neiden yritysten esittely- ja koulu­tus­ti­loihin. Yhteistä henki­löstöä hyödyn­tä­vässä tilassa yritykset järjes­tävät oman organi­saa­tionsa koulu­tuksia ja käyttävät omia asiak­kaitaan katso­massa tekno­lo­gia­rat­kaisuja. Samalla eri yritysten yhteinen tila antaa käsitystä koko arvoket­justa ja toimi­joiden kiinteästä yhteis­työstä. Tila ei jostakin syystä ole kuitenkaan suoraan oppilai­tok­sille avoin, vaikka sen voisi kuvitella herät­tävän kiinnos­tusta teknologia-alaan. 

Kolme mieshenkilöä rinnakkain.
Kuva 7. Deutsche Messe Innovation Academyn vierai­lulla Hanno­verin messujen yhdessä lukui­sista halleista. Kuvassa konsultit Yrjö Kemppi, Pekka Stuckert ja akatemian toimi­tus­johtaja Thomas Rilke Kuva: Ville Nivalainen.
Pienoismalli auton kokoonpanolinjasta.
Kuva 8. Volkkarin kokoon­pa­no­linjan pienois­malli Innovation Acade­myssa. Kuva: Ville Nivalainen.

Yrity­syh­teis­työstä voimaa opiskelijavajeeseen

Biele­fel­dissa vierail­les­samme Fachhochschule des Mittels­tandesin yliopis­tossa ja ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kuulimme laajasta yritys­part­ne­ri­ver­kos­tosta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lulla on yli 150 yritys­part­neria ja yliopiston esitte­ly­kalvot puhuvat jopa 5000 yrityksen kumppa­ni­ver­kos­tosta. Tietysti verkoston laajuus jo antanee viitteitä siitä, että yhteistyö ei voi olla kovin vahvaa jokaisen kumppanin kanssa, vaikka numerona verkoston koko näyttääkin vaikut­ta­valta. Erilaisina opiske­lu­muo­toina oppilai­tok­silla ovat “full time/part time, work-integrated study ja coope­rative PhD”. Yhteis­työ­muo­toihin yritysten kanssa kuuluvat käytännön projektit ja opinnäytteet yrityk­sissä, yritys­vie­railut, työ- ja verkos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suudet, yritysten ja oppilai­tosten asian­tun­ti­ja­ringit, nuorten talenttien tunnis­ta­minen, henki­lö­koh­tainen kehit­ty­minen ja työnte­ki­jöiden pysyttäminen.

Lounaalla dekaani Ballsch­mie­terin kanssa keskus­tel­lessa ymmär­rettiin, että alueella on hyvin paljon saman­tyyp­pistä vajetta mitä Itä-Suomessa. Osaajia tarvitaan lisää ja työnte­ki­jöiden houkut­te­le­mi­seksi mietitään jatku­vasti uusia tapoja. Itä-Suomen aivovuoto Etelä- ja Länsi-Suomeen oli hyvin rinnas­tet­ta­vissa Biele­feldin kontekstiin. Vaikka Bielefeld on yli 300 000 asukkaan kaupunki, pyrkivät nuoret töihin suurimpiin kaupun­keihin ja laajasta yritys­ver­kos­tosta huoli­matta työnte­ki­jöitä voi olla haastava saada pysymään alueella.

Güters­lohin kampuksen koulu­tus­mal­lissa oltiin otettu askel pidem­mälle yritysten ja oppilai­toksen tarjoaman koulu­tuksen osalta. Kandi­daatin koulu­tuk­sessa käytet­tä­vässä mallissa opiske­lijat ovat kunakin lukukautena 11 viikkoa yrityk­sessä töissä ja 12 viikkoa oppilai­tok­sessa opiske­le­massa. Mallin mukainen kandi­daat­ti­kou­lutus kestää 7 lukukautta, eli 3,5 vuotta. Kuvassa 9 on esitetty yksit­täisen lukukauden rakenne, joka toistuu saman­laisena läpi koko kandi­daatin koulutuksen.

Malli opintosuunnitelmasta.
Kuva 9. FDM Güters­lohin opintojen rakenne kiinteässä yhteis­työssä yritysten kanssa. Kuva: Ville Nivalainen.

Koulu­tus­mal­lissa yritys kasvattaa vuosien aikana itselleen sopivan työnte­kijän pitämällä samaa opiske­lijaa palkattuna läpi opintojen. Mallissa yritysten ja oppilai­toksen roolitus on selkeä ja opiskelija saa opintojen aikana palkkaa. Näin ollen opiske­li­jalla ei ole tarvetta etsiä iltatöitä opinto­jensa rahoit­ta­mi­seksi. Mallia täydentää saksa­laisten yritysten tahtotila siitä, että opiske­lijat valmis­tuvat oppilaitoksesta.

Klusterit toimivat Sakassa – entä Itä-Suomessa?

Saksan matkasta voitaneen todeta, että vahva kluste­ri­toi­minta ja yritysten kanssa yhdessä tekeminen korostuu tekno­logia-alalla. Yritykset etsivät yhteisiä teemoja koulu­tus­tar­peille välittäen niitä oppilai­tok­sille. Kluste­reissa avataan hyvinkin paljon omia kehitys­tar­peita, vaikka yritykset olisivat samalla toimia­lalla. Keski­näinen kilpailu ei toteudu kluste­reissa tehtä­vässä toimin­nassa, vaan vasta loppu­mark­ki­nalla. Klusterit mahdol­lis­tavat myös yritysten tulon kiinteäksi osaksi oppilai­tosten toimintaa tuomalla omaa laite­kan­taansa labora­to­rioihin, varmistaen samalla sen, että opiske­lijat tutus­tuvat yritysten ongel­ma­kenttään ja ainakin jossakin määrin yrityksen tuotteisin jo koulu­tuksen aikana.

Yhteiset projektit yritysten ja oppilai­tosten välillä tuovat uutta osaamista yritysten käyttöön ja vahvim­millaan koulu­tuksen ja työelämän välinen raja on erittäinkin hämärä. Yhteistyö on monita­soista opetus­suun­ni­telmien valmis­te­lusta yksit­täisiin opiske­li­ja­pro­jek­teihin. Saksan perin­teikkäät teolli­suus­jätit toimivat vahvana runkona kluste­riyh­teis­työlle ja näkevät, että koulu­tusyh­teistyö on ainoa keino taata osaavaa työvoimaa alueelle jatkos­sakin. Alueel­linen rahoitus varmistaa yhteisten inves­tointien ja projektien syntymisen.

Satun­naisen bench­mark­kaajan päähän jää matkan jälkeen kysymys siitä, onko itäisessä Suomessa riittävän suuri kriit­tinen massa saman toimialan tekijöitä, että jollakin aikajän­teellä vastaa­van­laista vahvaa kluste­ri­toi­mintaa voidaan synnyttää. Kuka tai mikä on se alueel­linen veturi, joka ottaa asemalta muut kyytiin ja antaa suunnan Itä-Suomen koulu­tuk­selle ja työvoiman tarpeelle. Kerätäänkö matkus­tajat mukaan koko Oy Suomi Ab:n rataverkosta?


Kirjoit­tajat:

Ville Nivalainen ja Juha-Matti Huusko, Itä-Suomen yliopisto
Atte Enwald, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Jari Lipponen, Markus Kauppinen, Pasi Heiskanen ja Henri Juntunen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on julkai­susarjan toinen artikkeli UpTech-hankkeen vierai­lusta Saksassa. Julkai­susar­jassa käydään vierailua läpi eri näkökul­mista, ja ennen kaikkea nostetaan esiin matkalta saatuja oppeja ja hyviä käytän­teitä. #uptechsaksassa2022