Testilaboratorio jossa tehdaslaitteita.

Oppeja saksa­lais­ten yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten toimintamalleista

Teknii­kan koulu­tusta edis­tävä UpTech-hanke on koonnut yhteen Itä-Suomen yliopis­ton, Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun työn­te­ki­jöitä ratkai­se­maan kiperiä haas­teita itäsuo­ma­lai­sessa teknii­kan kentässä. Millai­sia visioita osaa­mi­sesta oppi­lai­tok­silla ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­den yrityk­sillä on seuraa­ville vuosille? Miten oppi­lai­tok­set ja yrityk­set voisi­vat tehdä entistä lähei­sem­min yhteis­työtä? Miten sitout­taa osaajat alueelle ja saada työl­lis­ty­mään yrityk­siin? Näitä, ja muita mieltä askar­rut­ta­via kysy­myk­siä lähdet­tiin selvit­tä­mään viikoksi Saksaan bench­mark­kaus­mie­lessä. Mukana matkalla oli oppi­lai­tos­ten lisäksi Busi­ness Joen­suun kokoa­maa yritys­vä­keä noin kymme­nen hengen verran.

Ryhmä henkilöitä seisoo ulkona rakennuksen edessä.
Kuva 1. Oppia Saksasta hake­massa Itä-Suomen yliopis­ton, Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ryhmä. Kuva: Mika Raatikainen.

Hanno­ve­rin messut yritys­ten ja osaa­mi­sen näyt­tä­mönä – klus­te­ri­toi­minta keskiössä

Suoma­lais-saksa­lai­sen konsult­ti­toi­mis­ton raken­tama matkaoh­jelma käyn­nis­tyi Hanno­ve­rin messu­jen kahdella ensim­mäi­sellä päivällä, joiden aikana dele­gaa­tiol­lemme oli varattu aika­tau­lu­te­tut käynnit muuta­mien yritys­ten esit­te­ly­pis­teillä. Oppi­lai­tok­sina halusimme tietysti saada ymmär­rystä siitä, miten oppi­lai­tok­set ja yrityk­set toimi­vat teknii­kan koulu­tuk­sen kentällä Saksassa. Ensim­mäi­siksi tavat­ta­viksi yrityk­siksi oli vali­koi­tu­nut teol­li­suusklus­teri Zukunft­sal­lianz Maschi­nen­baun yrityk­set: Dassault Syste­mes, Lenze ja Phoenix Contact.

Messurakennuksen pääsisäänkäynti, jossa teksti "Welcome to Hannover Messes 2022"
Kuva 2. Hanno­ve­rin messu­jen pääsi­sään­käynti. Kuva: Ville Nivalainen.

Viral­lis­ten esit­te­ly­sa­no­jen ja formaa­lim­pien yleis­esi­tys­ten jälkeen dele­gaa­tiolla oli ohjel­man aika­ra­jo­jen puit­teissa mahdol­li­suuk­sia saada lisä­tie­toa yritys­ten esit­te­li­jöiltä koulu­tus­tee­moissa. Yksit­täi­set toimin­ta­mal­lit eivät koros­tu­neet näiden myyn­ti­tyk­kien kuvauk­sissa, vaan jo ennak­koon konsult­tien­kin koros­tama klus­te­ri­toi­minta nosti päätään monessa keskustelussa.

Klus­te­rit ovat osin sisäk­käi­siä ja tässä­kin tapauk­sessa yrityk­set ovat mukana myös yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten It’s OWL –verkos­tossa (Intel­li­gent Tech­nical Systems OstWest­fa­len­Lippe). It’s OWL on alku­jaan suurten yritys­ten toimi­tus­joh­ta­jien käyn­nis­tämä koko­nai­suus, jossa yrityk­set ovat nähneet vahvan yhteis­työn johta­van laajoi­hin yhtei­siin hyötyi­hin, ja joihin koulu­tusyh­teis­työtä on kytketty mukaan pitkällä aika­jän­teellä. It’s OWL on jo vuosien 2012-2017 aikana mm. tehnyt 171 ‘trans­fer­pro­jek­tia’ joiden kautta osaa­mista saadaan jalkau­tet­tua yrityk­siin, toteut­ta­nut noin 80 miljoo­nalla eurolla kehi­tys­pro­jek­teja ja muuta toimin­taa sekä autta­nut 48% kasvun STEM-ainei­den opis­ke­li­ja­mää­riin, näin aluksi maini­ten. Erilai­sia tunnus­lu­kuja jo valmiista projek­teista löytyy lisää kuvasta 3. Uusia projek­teja on toki meneil­lään ja yhteis­työ on toimivaa.

It's OWL-verkoston tunnuslukuja esitettynä graafisesti.

Kuva 3. It’s OWL Track Record. Lähde: It’s OWL –verk­ko­si­vut.
Kuva 4. Touko Apaja­lahti (Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry) ja Mikko Uuskoski (Beck­hoff Suomi) keskus­te­le­massa UpTec­hin dele­gaa­tion kanssa Beck­hof­fin stan­dilla. Kuva: Ville Nivalainen.

Yksit­täi­siltä yrityk­siltä osaa­mi­sen visioin­tia seuraa­ville viidelle vuodelle kysyessä ylei­sem­mät vastauk­set liit­tyi­vät laajem­paan osaa­mis­poh­jaan ja monia­lai­suu­teen. Soft/transversal skills liene­vät käsit­teitä, jotka läpi­leik­kaa­vat jokaista koulu­tuk­sen astetta nyky­päi­vänä. Yksit­täi­set spesi­fit osaa­mis­tee­mat eivät juuri enää korostu, joskin digi­ta­li­saa­tio, auto­maa­tio sekä älykäs ja kestävä toiminta ovat usein esillä. Nämä teemat ovat hyvin­kin globaa­leja, eli ennus­ta­mat­to­massa pirs­ta­lei­sessa VUCA-maail­massa työn­te­ki­jöi­den tulee olla valmiita otta­maan uutta osaa­mista ja työka­luja käyt­töön jous­ta­vasti oman työuransa aikana. Holis­ti­set näke­myk­set systee­mei­hin ja järjes­tel­miin koros­tu­vat ja yksit­täis­ten työvai­hei­den tai proses­sien painoarvo on pienempi. Osa yrityk­sistä, kuten Claas, tekee omien työn­te­ki­jöi­densä scout­taa­mista ja lähet­tää ‘talen­tit’ jatko­kou­lu­tuk­siin kohti johtotehtäviä.

Yhtenä kotiin­tuo­mi­sena klus­te­rei­den toimin­nasta oppi­lai­tos­ten suun­taan saatiin eväitä Beck­hoffin stan­dilla toisena vierai­lu­päi­vänä. Beck­hoff suurena auto­maa­tio­toi­mit­ta­jana kerää omalla alueel­laan useita yrityk­siä tiiviim­mäksi ryppääksi, joka yhtei­sesti miettii tulevia osaa­mis­tee­moja. Tätä yhtei­sesti jaettua yritys­ten näke­mystä vies­ti­te­tään oppi­lai­tok­sille, jotka saavat laajan kuvan osaa­mis­tar­peista.. Tällai­sessa mallissa esipu­res­keltu koulu­tus­tarve välit­tyy suoraan yrityk­sistä oppi­lai­tok­siin, ei niin­kään oppi­lai­tok­sien teke­mien tiedus­te­lui­den kautta. Vastaa­van­laista mallia toivot­tai­siin myös Suomeen ja mukana olevat oppi­lai­tok­set haas­ta­vat­kin yrityk­set tämän­tyyp­pi­seen klus­te­roi­tu­mi­seen ja yhteis­ten koulu­tus­tee­mo­jen miettimiseen.

Projek­ti­ra­hoi­tusta ja yhtei­siä esittelytiloja

Hanno­ve­rin yliopis­ton esit­te­lyissä kuulimme miten alue­hal­linto jakaa avokä­ti­sesti rahoi­tusta inno­vaa­tio­toi­min­taan. Toiminta jalkau­te­taan erilai­sina projek­teina, joiden tukio­suu­det ovat yliopis­tolle ja yrityk­sille jopa 100 prosen­tin suurui­sia.  Osassa inno­vaa­tio­toi­min­nasta noin puolet yritys­ten kustan­nuk­sista rahoi­te­taan alue­hal­lin­non kautta. Alue­hal­lin­non rahoit­ta­mat projek­tit kiin­nit­ty­vät hyvin paikal­li­siin klus­te­rei­hin, josta johtuen aluei­den yli menevät projek­tit ovat harvi­nai­sem­pia. Voidaan­kin ajatella, että alueel­li­nen rahoi­tus­malli ajaa yrityk­siä ja oppi­lai­tok­sia paikal­li­sem­miksi klus­te­reiksi, joissa yhteis­työ tiivis­tyy parem­min kuin kansal­li­sen tason klus­te­reissa. Rahoi­tus ja yritys­ten kiin­nit­ty­mi­nen kiin­teäksi osaksi oppi­lai­tos­ten toimin­taa erottuu hyvin kävel­lessä oppi­lai­tos­ten tiloissa. Kuvassa 5 on Hanno­ve­rin yliopis­ton yksi labo­ra­to­rioista, johon yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten yhteis­ten tutki­mus­pro­jek­tien ja inves­toin­tien kautta on raken­nettu huomat­tava laitekanta.

Testilaboratorio jossa tehdaslaitteita.
Kuva 5. Hanno­ve­rin yliopis­ton ja yritys­ten yhteis­käyt­tö­la­bo­ra­to­rio. Kuva: Ville Nivalainen.

Toinen esimerkki yritys­ten yhdessä raken­ta­masta esit­te­ly­ti­lasta sijaitsi Fraun­ho­fer IOSB:n Smart Factory OWL:ssa (kuva 6). Kyseessä on tule­vai­suu­den tehtaan mene­tel­miin keskit­tyvä teol­li­suu­den testi­la­bo­ra­to­rio joka sijait­see yliopis­ton kyljessä.

Testilaboratoriotila jossa erilaisia laitteita.
Kuva 6. Smart Factory OWL. Kuva: Ville Nivalainen.

Klus­te­rit halua­vat näkyä ja toimia yhtei­sissä oppi­mi­sym­pä­ris­töissä myös oppi­lai­tos­ten ulko­puo­lella. Hanno­ve­rin messua­lu­een Deutsche Messe Inno­va­tion Academyssa tutus­tuimme ryhmään liit­ty­nei­den yritys­ten esit­tely- ja koulu­tus­ti­loi­hin. Yhteistä henki­lös­töä hyödyn­tä­vässä tilassa yrityk­set järjes­tä­vät oman orga­ni­saa­tionsa koulu­tuk­sia ja käyt­tä­vät omia asiak­kai­taan katso­massa tekno­lo­gia­rat­kai­suja. Samalla eri yritys­ten yhtei­nen tila antaa käsi­tystä koko arvo­ket­justa ja toimi­joi­den kiin­teästä yhteis­työstä. Tila ei josta­kin syystä ole kuiten­kaan suoraan oppi­lai­tok­sille avoin, vaikka sen voisi kuvi­tella herät­tä­vän kiin­nos­tusta teknologia-alaan. 

Kolme mieshenkilöä rinnakkain.
Kuva 7. Deutsche Messe Inno­va­tion Acade­myn vierai­lulla Hanno­ve­rin messu­jen yhdessä lukui­sista halleista. Kuvassa konsul­tit Yrjö Kemppi, Pekka Stuc­kert ja akate­mian toimi­tus­joh­taja Thomas Rilke Kuva: Ville Nivalainen.
Pienoismalli auton kokoonpanolinjasta.
Kuva 8. Volk­ka­rin kokoon­pa­no­lin­jan pienois­malli Inno­va­tion Acade­myssa. Kuva: Ville Nivalainen.

Yrity­syh­teis­työstä voimaa opiskelijavajeeseen

Biele­fel­dissa vierail­les­samme Fach­hochschule des Mittels­tan­desin yliopis­tossa ja ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kuulimme laajasta yritys­part­ne­ri­ver­kos­tosta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lulla on yli 150 yritys­part­ne­ria ja yliopis­ton esit­te­ly­kal­vot puhuvat jopa 5000 yrityk­sen kump­pa­ni­ver­kos­tosta. Tietysti verkos­ton laajuus jo antanee viit­teitä siitä, että yhteis­työ ei voi olla kovin vahvaa jokai­sen kump­pa­nin kanssa, vaikka nume­rona verkos­ton koko näyt­tää­kin vaikut­ta­valta. Erilai­sina opis­ke­lu­muo­toina oppi­lai­tok­silla ovat “full time/part time, work-inte­gra­ted study ja coope­ra­tive PhD”. Yhteis­työ­muo­toi­hin yritys­ten kanssa kuulu­vat käytän­nön projek­tit ja opin­näyt­teet yrityk­sissä, yritys­vie­rai­lut, työ- ja verkos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suu­det, yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten asian­tun­ti­ja­rin­git, nuorten talent­tien tunnis­ta­mi­nen, henki­lö­koh­tai­nen kehit­ty­mi­nen ja työn­te­ki­jöi­den pysyttäminen.

Lounaalla dekaani Ballsch­mie­te­rin kanssa keskus­tel­lessa ymmär­ret­tiin, että alueella on hyvin paljon saman­tyyp­pistä vajetta mitä Itä-Suomessa. Osaajia tarvi­taan lisää ja työn­te­ki­jöi­den houkut­te­le­mi­seksi mieti­tään jatku­vasti uusia tapoja. Itä-Suomen aivo­vuoto Etelä- ja Länsi-Suomeen oli hyvin rinnas­tet­ta­vissa Biele­fel­din konteks­tiin. Vaikka Biele­feld on yli 300 000 asuk­kaan kaupunki, pyrki­vät nuoret töihin suurim­piin kaupun­kei­hin ja laajasta yritys­ver­kos­tosta huoli­matta työn­te­ki­jöitä voi olla haas­tava saada pysy­mään alueella.

Güters­lo­hin kampuk­sen koulu­tus­mal­lissa oltiin otettu askel pidem­mälle yritys­ten ja oppi­lai­tok­sen tarjoa­man koulu­tuk­sen osalta. Kandi­daa­tin koulu­tuk­sessa käytet­tä­vässä mallissa opis­ke­li­jat ovat kunakin luku­kau­tena 11 viikkoa yrityk­sessä töissä ja 12 viikkoa oppi­lai­tok­sessa opis­ke­le­massa. Mallin mukai­nen kandi­daat­ti­kou­lu­tus kestää 7 luku­kautta, eli 3,5 vuotta. Kuvassa 9 on esitetty yksit­täi­sen luku­kau­den rakenne, joka toistuu saman­lai­sena läpi koko kandi­daa­tin koulutuksen.

Malli opintosuunnitelmasta.
Kuva 9. FDM Güters­lo­hin opin­to­jen rakenne kiin­teässä yhteis­työssä yritys­ten kanssa. Kuva: Ville Nivalainen.

Koulu­tus­mal­lissa yritys kasvat­taa vuosien aikana itsel­leen sopivan työn­te­ki­jän pitä­mällä samaa opis­ke­li­jaa palkat­tuna läpi opin­to­jen. Mallissa yritys­ten ja oppi­lai­tok­sen rooli­tus on selkeä ja opis­ke­lija saa opin­to­jen aikana palkkaa. Näin ollen opis­ke­li­jalla ei ole tarvetta etsiä ilta­töitä opin­to­jensa rahoit­ta­mi­seksi. Mallia täyden­tää saksa­lais­ten yritys­ten tahto­tila siitä, että opis­ke­li­jat valmis­tu­vat oppilaitoksesta.

Klus­te­rit toimi­vat Sakassa – entä Itä-Suomessa?

Saksan matkasta voita­neen todeta, että vahva klus­te­ri­toi­minta ja yritys­ten kanssa yhdessä teke­mi­nen koros­tuu tekno­lo­gia-alalla. Yrityk­set etsivät yhtei­siä teemoja koulu­tus­tar­peille välit­täen niitä oppi­lai­tok­sille. Klus­te­reissa avataan hyvin­kin paljon omia kehi­tys­tar­peita, vaikka yrityk­set olisi­vat samalla toimia­lalla. Keski­näi­nen kilpailu ei toteudu klus­te­reissa tehtä­vässä toimin­nassa, vaan vasta loppu­mark­ki­nalla. Klus­te­rit mahdol­lis­ta­vat myös yritys­ten tulon kiin­teäksi osaksi oppi­lai­tos­ten toimin­taa tuomalla omaa laite­kan­taansa labo­ra­to­rioi­hin, varmis­taen samalla sen, että opis­ke­li­jat tutus­tu­vat yritys­ten ongel­ma­kent­tään ja ainakin jossa­kin määrin yrityk­sen tuot­tei­sin jo koulu­tuk­sen aikana.

Yhtei­set projek­tit yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten välillä tuovat uutta osaa­mista yritys­ten käyt­töön ja vahvim­mil­laan koulu­tuk­sen ja työelä­män välinen raja on erit­täin­kin hämärä. Yhteis­työ on moni­ta­soista opetus­suun­ni­tel­mien valmis­te­lusta yksit­täi­siin opis­ke­li­ja­pro­jek­tei­hin. Saksan perin­teik­käät teol­li­suus­jä­tit toimi­vat vahvana runkona klus­te­riyh­teis­työlle ja näkevät, että koulu­tusyh­teis­työ on ainoa keino taata osaavaa työvoi­maa alueelle jatkos­sa­kin. Alueel­li­nen rahoi­tus varmis­taa yhteis­ten inves­toin­tien ja projek­tien syntymisen.

Satun­nai­sen bench­mark­kaa­jan päähän jää matkan jälkeen kysymys siitä, onko itäi­sessä Suomessa riit­tä­vän suuri kriit­ti­nen massa saman toimia­lan teki­jöitä, että jolla­kin aika­jän­teellä vastaa­van­laista vahvaa klus­te­ri­toi­min­taa voidaan synnyt­tää. Kuka tai mikä on se alueel­li­nen veturi, joka ottaa asemalta muut kyytiin ja antaa suunnan Itä-Suomen koulu­tuk­selle ja työvoi­man tarpeelle. Kerä­täänkö matkus­ta­jat mukaan koko Oy Suomi Ab:n rataverkosta?


Kirjoit­ta­jat:

Ville Niva­lai­nen ja Juha-Matti Huusko, Itä-Suomen yliopisto
Atte Enwald, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Jari Lippo­nen, Markus Kaup­pi­nen, Pasi Heis­ka­nen ja Henri Juntu­nen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tämä artik­keli on julkai­susar­jan toinen artik­keli UpTech-hank­keen vierai­lusta Saksassa. Julkai­susar­jassa käydään vierai­lua läpi eri näkö­kul­mista, ja ennen kaikkea noste­taan esiin matkalta saatuja oppeja ja hyviä käytän­teitä. #uptechsaksassa2022

Uptech-hankkeen rahoittajan logot: Euroopan sosiaalirahasto