Categories
Pulssi Muut

Tutkin­to­lau­ta­kunnan rooli opiske­li­ja­va­lintaa koske­vassa muutoksenhaussa

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain (932/2014) 28 §:n mukaan ammat­ti­kor­kea­kouluun otetaan opiske­li­joita suorit­tamaan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoa, ylempää ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoa tai erikois­tu­mis­kou­lu­tusta. Opiske­li­ja­va­linnan perus­teista päättää jokainen ammat­ti­kor­kea­koulu itsenäisesti.

Opiske­li­ja­va­lintaan tyyty­mätön hakija saa vaatia opiske­li­jaksi ottamista koskevaan päätökseen muutosta ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 57 §:ssä säädetyn mukai­sesti. Oikaisua vaaditaan ammat­ti­kor­kea­koulun toimie­li­meltä. Jokainen ammat­ti­kor­kea­koulu päättää itsenäi­sesti, missä toimie­li­messä oikai­su­vaa­ti­mukset käsitellään. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun johto­säännön mukaan opiske­li­ja­va­lintaa koskevat oikai­su­vaa­ti­mukset ratkaisee tutkintolautakunta.

Tässä artik­ke­lissa käsitellään opiske­li­ja­va­lintaan liittyvän oikai­su­vaa­ti­muksen ratkai­se­mista tutkin­to­lau­ta­kun­nassa. Artik­ke­lissa keski­tytään siihen, millaisia ratkai­su­vaih­toehtoja lauta­kun­nalla on asiassa. Artik­ke­lissa asiaa lähes­tytään etenkin YAMK-koulu­tuk­sissa käytet­tyjen ennak­ko­teh­tävien ja haastat­telun näkökul­masta. Samat säännöt sovel­tuvat kuitenkin myös muihin valintatapoihin.

Hakijalla on aina muutoksenhakuoikeus

Nykyisin yleisin valin­tatapa ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­toihin on todis­tus­va­linta, jossa ammatil­lisen perus­tut­kinnon tai yliop­pi­las­tut­kinnon arvosanat pistey­tetään. Lisäksi ammat­ti­kor­kea­koulut käyttävät yhteistä valta­kun­nal­lista digitaa­lista valin­ta­koetta. Jokainen ammat­ti­kor­kea­koulu päättää kuitenkin opiske­li­ja­va­lin­nasta itsenäi­sesti, minkä vuoksi ammat­ti­kor­kea­kou­lussa voi olla käytössä myös toisen­laisia valin­ta­tapoja. Ammat­ti­kor­kea­kou­lulla voi olla tiettyyn koulu­tukseen oma valin­takoe, joka voidaan toteuttaa perin­teisenä paperi­ko­keena, haastat­teluna, ennak­ko­teh­tävinä, valin­ta­kurssina tai näiden sekoi­tuksena. Valin­ta­ta­vasta riippu­matta hakijalla on laissa turvattu oikeus hakea valin­ta­pää­tökseen muutosta.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 57 §:n mukaan opiske­li­ja­va­lintaan liittyvä oikai­su­vaa­timus on tehtävä 14 päivän kuluessa tuloksien julkai­se­mi­sesta. Ammat­ti­kor­kea­koulun on tuloksien julkai­se­misen yhtey­dessä kerrottava, miten hakija voi saada tiedon valin­nassa nouda­tet­tujen perus­teiden sovel­ta­mi­sesta häneen ja miten oikai­su­vaa­timus tehdään. Oikai­su­vaa­ti­muksen johdosta ei saa muuttaa opiske­li­ja­va­linnan tulosta kenenkään opiske­li­jaksi valitun vahin­goksi. Viimeisin tarkoittaa sitä, että hakijan oikai­su­vaa­ti­muksen hyväk­sy­minen ei peruuta kenel­lekään muulle myönnettyä opiske­luoi­keutta, vaan oikai­su­vaa­ti­muksen tekijä otetaan opiske­li­jaksi jo aiemmin hyväk­syt­tyjen lisäksi.

Ratkai­su­vaih­toehdot perus­tuvat lakiin

Oikai­su­vaa­ti­mus­me­net­te­lystä säädetään tarkemmin hallin­tolain (434/2003) 7 a luvussa. Lain 49 g §:n mukaan viran­omainen voi oikai­su­vaa­ti­musta käsitel­lessään muuttaa alkupe­räistä päätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikai­su­vaa­ti­muksen. Asia voidaan myös palauttaa alkupe­räisen päätöksen tehneelle taholle uudelleen käsitel­tä­väksi. Viran­omainen voi myös jättää oikai­su­vaa­ti­muksen kokonaan tutki­matta, jos oikai­su­vaa­ti­musta ei ole tehty määrä­ajassa. (HE 226/2009 vp, 59.)

Hallin­tolain 49 g §:n mukaan viran­omaisen tulee myös perus­tella ratkai­sunsa ottamalla kantaa oikai­su­vaa­ti­muk­sessa esitet­tyihin vaati­muksiin. Perus­te­luissa on kerrottava, mitkä asiat ovat vaikut­taneet loppu­tu­lokseen ja mihin säännöksiin loppu­tulos perustuu (HE 226/2009 vp, 59).

Opiske­li­ja­va­linnan sisäl­löl­linen tutkiminen

Etenkin YAMK-koulu­tuk­sissa opiske­li­ja­va­lin­nassa käytetään kirjal­lisia ennak­ko­teh­täviä ja haastat­teluja. Jos hakijan oikai­su­vaa­timus perustuu väitettyyn kirjal­lisen ennak­ko­teh­tävän virheel­liseen arviointiin, voi tutkin­to­lau­ta­kunta tutkia tehtävän pistey­tyksen oikeel­li­suuden. Hakijoiden oikeus­turva edellyttää, että tehtävän pistey­tykseen on laadittu ennakkoon selkeät kriteerit. Tutkin­to­lau­ta­kunta voi verrata hakijan pisteitä näihin kritee­reihin ja vertailun perus­teella tarkistaa pistey­tyksen oikeel­li­suuden. Mikäli pistey­tyk­sessä havaitaan virhe, voi lauta­kunta muuttaa pistey­tystä. Jos taas pistey­tyk­sessä ei ole virhettä, tutkin­to­lau­ta­kunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Haastattelu valin­ta­tapana edellyttää myös ennakkoon määri­teltyjä kriteerejä, joiden perus­teella hakijan vastauksia pistey­tetään. Haastat­te­lijan on tärkeää tehdä selkeät kirjal­liset muistiin­panot haastat­te­lusta. Nämä toimivat pistey­tyksen perus­teena. Joissakin koulu­tuk­sissa käytetään myös video­haas­tat­teluja, jolloin asioihin on tarvit­taessa helppo palata.

Oikai­su­vaa­ti­muksen käsit­te­lyssä tutkin­to­lau­ta­kunnan tehtävänä on tutkia haastat­telun pistey­tyksen oikeel­lisuus. Videoidun haastat­telun osalta tutkin­to­lau­ta­kun­nassa on mahdol­lista katsoa video, minkä jälkeen lauta­kunta voi verrata hakijan pisteitä ennakkoon määri­tel­tyihin kritee­reihin. Jos haastat­telua ei ole videoitu, on tutkin­to­lau­ta­kunnan turvau­duttava haastat­te­lijan tekemiin muistiin­pa­noihin. Huolel­li­sesti laaditut muistiin­panot voivat antaa riittävän perustan asian ratkai­sulle. Lauta­kunta voi asian arvioinnin jälkeen hylätä oikai­su­vaa­ti­muksen tai muuttaa hakijan pisteytystä.

Jos haastat­te­lusta laaditut muistiin­panot ovat epäselvät, puutteel­liset tai ne puuttuvat kokonaan, ei tutkin­to­lau­ta­kunta pysty arvioimaan asiaa. Lauta­kun­nalla on luonnol­li­sesti mahdol­lisuus pyytää lisäsel­vi­tystä ensivaiheen arvioinnin tehneiltä tahoilta. Tällöin on kuitenkin arvioitava myös sitä, voidaanko lisäsel­vi­tystä pitää luotet­tavana, kun haastat­te­lusta ei ole tehty kirjal­lisia muistiin­panoja. Tällai­sessa tilan­teessa tutkin­to­lau­ta­kunnan olisikin syytä harkita asian palaut­ta­mista uudelleen käsitel­tä­väksi. Tällöin koko haastattelu olisi uusittava. Tätä voidaan pitää hakijan oikeus­turvan kannalta perusteltuna.

Menet­te­ly­vir­heiden tutkiminen

Tutkin­to­lau­ta­kunta voi kaikissa tapauk­sissa myös tutkia mahdol­liset menet­te­ly­virheet, joita voi olla monen­laisia. Esimer­kiksi esteel­lisen henkilön osallis­tu­minen hakijan arviointiin olisi menet­te­ly­virhe. Samoin kahden hakijan tasati­lanteen ratkai­se­minen ilmoi­te­tusta poikkea­valla tavalla olisi menet­te­ly­virhe. Menet­te­ly­virhe ei kuitenkaan automaat­ti­sesti tarkoita sitä, että hakija saisi opiske­lu­paikan. Menet­te­ly­virheet voidaan oikaista tutkin­to­lau­ta­kunnan käsit­telyn aikana, mutta oikai­se­minen ei välttä­mättä johda loppu­tu­loksen muuttu­miseen. Jos arviointiin on ensivai­heessa osallis­tunut esteel­linen henkilö, korjaantuu asia sillä, ettei tutkin­to­lau­ta­kun­nassa ole esteel­lisiä henki­löitä käsit­te­le­mässä asiaa. Tällöin tutkin­to­lau­ta­kunta voi vahvistaa valinnan tuloksen kyseessä olevan hakijan kohdalta. Jos taas kahden hakijan välinen tasati­la­ti­lanne on ratkaistu ensivai­heessa väärin, voidaan asia korjata tutkin­to­lau­ta­kun­nassa. Tällöin on myös mahdol­lista, että valinnan tulos muuttuu oikaisua hakeneen henkilön eduksi.

Perus­teet­tomat ja myöhäs­tyneet oikaisuvaatimukset

Hakijat saattavat joskus vaatia oikaisua myös ilman kunnol­lisia perus­teluja. Oikai­su­vaa­ti­muk­sissa voidaan nostaa esille esimer­kiksi se, että hakijalla on suuri halu ja motivaatio päästä koulu­tukseen tai että hakija kokee tulleensa väärin kohdel­luksi. Lähtö­koh­tai­sesti myös heikosti perus­tellut oikai­su­vaa­ti­mukset tulee tutkia ja niihin on annettava perus­teltu ratkaisu. Jos hakija on esimer­kiksi vedonnut suureen opiske­lu­ha­luunsa, voidaan oikai­su­vaa­timus hylätä ja hylkää­minen perus­tella yhtenäisten valin­ta­kri­teerien soveltamisella.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 57 §:n mukaan oikai­su­vaa­timus on tehtävä 14 päivän kuluessa tuloksien julkai­se­mi­sesta. Suomessa asian vireille tuloon liittyvät aikataulut ovat sitovia, eikä myöhäs­ty­neitä hakemuksia voida tutkia. Hakijalla on velvol­lisuus huolehtia siitä, että hänen oikai­su­vaa­ti­muk­sensa saapuu ammat­ti­kor­kea­kou­lulle viimeistään oikai­su­vaa­ti­musajan viimeisenä päivänä. Muussa tapauk­sessa tutkin­to­lau­ta­kunnan on tehtävä päätös asian tutki­matta jättämisestä.

Lopuksi

Opiske­li­ja­va­lintaan liittyvien oikai­su­vaa­ti­muksien käsittely on keskeinen osa opiske­li­jaksi hakevan henkilön oikeus­turvaa. Oikai­su­vaa­ti­muksen hyväk­sy­minen johtaa aina siihen, että oikaisua vaatinut hakija tulee hyväk­sy­tyksi koulu­tukseen. Hakijan oikeus­turvan toteu­tu­misen näkökul­masta tutkin­to­lau­ta­kunnan kokoon­pa­nossa tulisi olla mahdol­li­simman laaja ja vankka asian­tun­temus opiske­li­ja­va­linnan eri ulottu­vuuksiin liittyen. Oikai­su­vaa­ti­muksien käsittely voi edellyttää hakupro­sessiin liittyvää osaamista, oikeu­del­lista osaamista ja tiettyjen alojen substanssiin liittyvää osaamista.

Tutkin­to­lau­ta­kunnan jäsenten asian­tun­ti­juuden monipuo­li­suuden hyötyjä korostaa myös ammat­ti­kor­kea­kou­lulain 58 §:ssä säädetty mahdol­lisuus valittaa ammat­ti­kor­kea­koulun toimie­limen päätök­sestä hallinto-oikeuteen. Huolel­li­sesti ja perus­tel­lusti hoidettu oikai­su­vaa­ti­mus­pro­sessi toden­nä­köi­sesti vähentää hallinto-oikeuteen tehtyjä valituksia. Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa onkin perus­teltua panostaa tutkin­to­lau­ta­kunnan toiminnan kehit­tä­miseen ja asian­tun­ti­juuden ylläpitämiseen.


Kirjoittaja:

Atte Korte, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Ferdous Hasan