Categories
Pulssi Älykästä tuotantoa

Älykkään ohjauksen digitaa­li­silla jalan­jäl­jillä : Osa 1

Otsakorven säätiön rahoit­ta­massa kehitys­hank­keessa toteu­tetaan opiske­li­joille suunnattua oppimi­sa­na­ly­tiikkaa.  Karelian tieto­jen­kä­sit­telyn koulu­tuksen oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­ke­hi­tystyön uutena juonteena hankkeessa pyritään hyödyn­tämään oppimi­sym­pä­ris­töjen ulkopuo­lista oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­dataa. Tekninen ratkaisu nojaa aiemmissa kehitys­hank­keissa toteu­tettuun oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­rat­kaisuun. Uutta lähes­ty­mis­tapaa testataan ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa käyte­tyissä ympäristöissä.

Oppimi­sa­na­ly­tiikka opintojen edisty­misen tukena

Älykäs ohjaus ja oppimi­sa­na­ly­tiikka opiske­lijan opintojen edisty­misen tukena –hanke on William ja Ester Otsakorven Säätiön rahoittama kehitys­hanke, jossa oppimi­sa­na­ly­tiikkaa kehitetään palve­lemaan opiske­li­joiden tarpeita sekä antamaan opiske­li­jalle palau­tetta opintojen edisty­mi­sestä ja oman aktii­vi­suuden vaiku­tuk­sesta opinto­jensa edistymiseen.

Kareliassa oppimi­sa­na­ly­tiikkaa on tutkittu, kehitetty ja toteu­tettu pitkä­jän­tei­sesti esimer­kiksi eAMK– ja APOA-hankkeissa vuodesta 2018 lähtien. Tähän mennessä oppimi­sa­na­ly­tiikkaa on hyödyn­netty kuitenkin lähinnä sellaisten opinto­jak­sojen kohdalla, joissa opettajien ja opiske­li­joiden työskentely tapahtuu Moodlessa olevassa kurssiympäristössä. 

Yksi hankkeen keskei­sistä tavoit­teista on integroida projek­tin­hal­lin­taym­pä­ris­töjen tuottama data Karelian oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­jär­jes­telmään siten, että data saadaan visua­li­soitua opiske­li­joille ja opetta­jille ilman aikaa vievää käsityötä.

Digitaa­listen jalan­jälkien keruuta monista ympäristöistä

Karelian tieto­jen­kä­sit­telyn koulu­tuk­sessa on mahdol­lista suorittaa tutkinto kokonaan etänä opiskellen. Projek­ti­ryh­missä tapahtuva hajau­tettu kehitystyö on yksi keskeisiä tieto­jen­kä­sit­telyn opiske­lu­muotoja. Koulu­tuksen aikana haluamme hyödyntää sellaisia projek­tiym­pä­ristöjä, joihin opiske­lijat toden­nä­köi­sesti törmäävät myös työelämään siirryt­tyään. Näitä ympäristöjä ovat muun muassa projek­tin­hal­linta-, version­hal­linta- ja viestintäympäristöt.

Projek­tiym­pä­ris­töihin kertyy paljon digitaa­lisia jalan­jälkiä, joita olisi mahdol­lista hyödyntää projek­tin­ai­kai­sessa ohjauk­sessa. Nuo digitaa­liset jalan­jäljet ovat kuitenkin hajallaan eri ympäris­töissä, tehden yksit­täisen opiske­lijan askel­ku­vioiden tarkan havain­noinnin hankalaksi.

Aikai­sempien hankkeiden puitteissa Kareliassa on jo kehitetty menetelmiä oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan kerää­misen mahdol­lis­ta­mi­seksi erilai­sista Moodlen ulkopuo­li­sista ympäris­töistä. Menetelmiä on testattu, mutta niitä ei ole vielä hyödyn­netty käytän­nössä.  Keväällä 2022 tieto­jen­kä­sit­telyn koulu­tus­oh­jelman 3. vuoden opiske­li­joille suunna­tussa ICT-toimek­sian­to­pro­jek­tissa päätimme ensi kertaa soveltaa kehit­tä­miämme oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan kerää­mis­me­ne­telmiä eri projek­tiym­pä­ris­töihin. Tavoit­tee­namme oli saada kerättyä digitaa­liset jalan­jäljet, koostaa ne yhteen ja luoda visua­li­sointi ohjaa­misen ja oppimisen tueksi. 

Käytettävä ratkai­su­malli

Oppikoppi on Karelian oppimi­sa­na­ly­tiik­ka­datan nouta­misen, muunta­misen, tallen­ta­misen ja visua­li­soinnin automa­ti­soiva järjes­telmä, jota on kehitetty eAMK- ja APOA-hankkeissa. Toistai­seksi sitä on hyödyn­netty lähinnä Moodlen tuottaman datan osalta. Järjes­telmä on kuitenkin toteu­tettu siten, että siihen voi liittää useita dataläh­teitä myös oppimi­sym­pä­ris­töjen ulkopuolelta.

ICT-toimek­sian­to­pro­jektin tapauk­sessa oppimi­sym­pä­ristöön jää digitaa­lisia jalan­jälkiä ainoastaan tiedot­ta­mi­sesta ja luentojen tarkas­te­lusta. Varsi­naisen projek­ti­työs­kentely tapahtuu muualla. Suurin osa projek­tin­hal­lintaan liitty­västä työsken­te­lystä tapahtuu Azure DevOps-palve­lussa. Tämän lisäksi edisty­mistä seurataan opiske­li­ja­ryhmien ja opettajien välisissä ohjaus­ta­paa­mi­sissa, joista kirjoi­tetaan muistiot.  Oppimi­sa­na­ly­tiikan raken­ta­minen edellyttää, että dataa voidaan noutaa näistä kahdesta lähteestä.

Azure DevOps tarjoaa kattavan REST-rajapinnan tapah­tu­ma­ky­se­lyjen tekemiseen, sekä erillisen kysely­kielen, jolla voi muodostaa esimer­kiksi rajattuja esityksiä tarjolla olevasta tapah­tu­ma­da­tasta. Dataa on kuitenkin paljon, ja on etukäteen päätettävä mitkä tapah­tumat rekis­te­röidään opiske­li­joiden aktii­vi­suu­deksi. Lisäksi on pohdittava opiske­lijan roolia projek­tissa – aktii­vi­suus­mer­kintöjä on voitava tarkas­tella vastuu­alueiden mukaisesti.

Ohjaus­muis­tioissa esiintyy tietyt asiat joka kerralla, mutta niiden esitys­ta­vassa on eroja muistion kirjaa­jasta riippuen. Koska muistion ydinasia koostuu tekstistä, on mahdol­liset tekstin muotoilut (korostus, otsik­ko­tieto jne.) poistettava käsit­telyn helpot­ta­mi­seksi. Lisäksi muistion kirjaa­miseen on määri­teltävä sopivat avain­sanat ja yksise­lit­teinen järjestys, että teksti­muo­toisen tiedon parsinta yksin­ker­tai­sesti on mahdol­lista.  Yhtenä vaihtoehtona voisi olla muistion kirjaa­minen tauluk­ko­las­kenta-asiakirjana, jolloin rivit ja sarakkeet olisi helpommin erotel­ta­vissa – joskin kirjaa­minen itsessään voisi tuolloin olla hankalaa.

Datan nouta­misen jälkeen se on muunnettava erillisen ohjelman avulla xAPI-muotoon, että Oppikoppi voi luoda siitä visua­li­soinnin. Visua­li­soin­ti­pohja on kuitenkin suunni­teltava itse, ja tässä hyödyn­netään apuna oppimi­sa­na­ly­tiikan suunnit­te­lu­pohjaa. Prosessi on sinällään suora­vii­vainen toteuttaa olemassa olevalle datalle, ja vastaava muunnos tehdään myös Moodlesta noude­tulle lokitie­dolle. Tiedon noutavan skriptin suoritus ajastetaan tapah­tu­vaksi kerran vuoro­kau­dessa, jolloin näkyvissä on data edelli­seltä päivältä.

Jatkoa seuraa

Seuraa­vissa artik­ke­leissa keski­tymme kuvaamaan tarkemmin mitä oppimi­sa­na­ly­tiikan on tarjottava opetta­jalle ICT-toimek­sian­to­pro­jektin osalta. Avaamme myös sitä, miten ratkaisu toteu­tetaan tekni­sesti ja kuinka tieto­suoja-asetuksen vaati­mukset on huomioitava. Lisäksi kuvaamme lopul­lisen visua­li­soinnin, kerromme kokemukset pilotoin­nista ja pohdimme, palve­leeko tuotettu ratkaisu opettajaa halutulla tavalla.


Kirjoit­tajat:

Anssi Gröhn, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Seppo Nevalainen, lehtori, Älykäs ohjaus -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu