Ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävistä on säädetty ammattikorkeakoululain (932/2014) 18 §:ssä. Säännöksessä mainittujen tehtävien lisäksi rehtori hoitaa myös osakeyhtiölain (624/2006) 6:17 §:ssä säädetyt toimitusjohtajan tehtävät. Tässä artikkelissa käsitellään rehtorin tehtäviä lakien mukaan, minkä lisäksi tehtäviä avataan myös Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivon haastattelun avulla. Artikkelissa käytetään selkeyden vuoksi ainoastaan nimitystä rehtori, vaikka osakeyhtiölain mukaisia tehtäviä hoidettaessa nimitys on toimitusjohtaja.
Rehtorilla yleistoimivalta
Ammattikorkeakoululain 18 §:n mukaan rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Vastaava yleistoimivalta juoksevan hallinnon hoitamiseen rehtorille kuuluu myös osakeyhtiölain 6:17 §:n mukaan. Rehtorin yleistoimivalta voi sisältää hyvin moninaisia päivittäiseen johtamiseen kuuluvia asioita. Ainoastaan muulle taholle osoitetut tai määrätyt asiat jäävät rehtorin yleistoimivallan ulkopuolelle. Rehtori ei voi esimerkiksi tehdä päätöstä asiassa, joka kuuluu lain mukaan ammattikorkeakoulun hallituksen tai tutkintolautakunnan päätettäväksi. Rehtori ei voi myöskään tehdä päätöstä asiassa, jossa päätösvalta on ammattikorkeakoulun sisäisellä säännöllä siirretty toisen toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi.
Karelia-ammattikorkeakoulussa rehtorin päivään kuuluvat erilaiset Karelian sisäiset tai ulkoisten sidosryhmien kokoukset, joissa rehtori on tyypillisesti joko puheenjohtajan tai päätöksentekijän roolissa. Rehtori voi olla kokouksissa myös asiantuntijaroolissa edustamassa Karelian etuja ja näkökulmaa. Kokouksien lisäksi tyypillinen työpäivä sisältää myös ennakoimattomia ja nopeita pikapalavereja. Työpäivään sisältyy myös erilaisten pitkäkestoisten projektien suunnittelu ja työstäminen. Lisäksi päivän aikana on oltava aikaa päivittäisiin rutiineihin kuten erilaisten päätösten allekirjoittamiseen. On myös tyypillistä, että joinakin päivinä on erilaisia edustustilaisuuksia myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikaan. Petri Raivo toteaakin, että rehtorin työ vaatii paljon joustamista:
– Rehtorilla ei ole työaikaa, joten tämä on vähän sellaista 24/7 hommaa. Minulle työajattomuus sopii oikein hyvin.
Karelia-ammattikorkeakoulu on pieni organisaatio, mikä näkyy myös rehtorin tehtävissä. Monissa suuremmissa organisaatioissa tehtäviä on voitu laajastikin delegoida muille toimijoille. Kareliassa rehtorin on oltava valmis tarttumaan itse monenlaisiin töihin. Rehtorin työmäärä on suuri ja työ sisältää paljon vastuuta. Petri Raivo toteaa, että työstä suoriutumisessa epävarmuuden ja stressin sieto, hyvä etukäteissuunnittelu ja kurinalainen itsensäjohtamisen auttavat paljon. Apuna on myös Karelian asiantunteva joukko kovan luokan ammattilaisia, jotka kykenevät helpottamaan vaikeitakin asioita.
Rehtorilla kokonaisvastuu toiminnasta
Rehtorin tehtäviin sisältyy myös ammattikorkeakoulun taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta tehtävien hoitamisesta vastaaminen. Osakeyhtiölain mukaan rehtorin vastuulla on ammattikorkeakoulun kirjanpidon laillisuudesta vastaaminen ja luotettavan varainhoidon järjestäminen.
Rehtorille kuuluva toiminnan kokonaisvastuu edellyttää sitä, että rehtorilla on aina tieto siitä, missä mennään. Rehtorin on tiedettävä, mikä organisaatiossa toimii ja mikä ei. Petri Raivo pitää kokonaisvastuun näkökulmasta hyvänä sitä, että Kareliassa prosessit ovat kunnossa:
– Onneksi minulla on erinomainen tiimi osaavia ihmisiä ympärilläni. Esimerkiksi monet näistä talouden asioista on delegoitu talous- ja hallintojohtajalle. Vastuu on tietenkin viimekädessä rehtorilla.
Tärkeä rooli hallitustyössä
Ammattikorkeakoulussa rehtori ei voi olla hallituksen jäsen. Rehtorilla on kuitenkin tärkeä tehtävä vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. Rehtorin tulee valmistella asiat huolellisesti ja niin laajasti, että hallituksen jäsenillä on käsiteltävistä asioista riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Rehtorin tulee huolehtia myös siitä, että asioiden esittelyn yhteydessä on mahdollista tarvittaessa käyttää ammattikorkeakoulun asiantuntijoita.
Karelia-ammattikorkeakoulussa hallituksen tärkein tehtävä on vastata Karelian strategiasta ja makrotason toiminnasta ja tehdä niihin liittyviä päätöksiä sekä toteuttaa näihin liittyvää valvontaa. Sen sijaan korkeakoulun operatiivinen toiminta on toimivan johdon asia. Hallituksen rooliin kuuluu kuitenkin tärkeänä asiana rehtorin tukeminen. Petri Raivo näkee hallituksen roolin kokonaisuuden kannalta hyvin keskeisenä:
– Karelian asioista kiinnostunut hallitus sekä välitön ja luottamuksellinen suhde puheenjohtajaan ovat erittäin tärkeitä asioita. Hallituksen tehtävänä on ajaa Karelia Ammattikorkeakoulu OY:n etua ja samalla sekä tukea että sparrata Karelian toimivaa johtoa, jotta ammattikorkeakoulun menestys mahdollistuisi. Rehtorin on varmistettava, että hallituksella on kaikki se asiaan liittyvä oleellinen tieto, jonka he tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi. On myös tärkeää, että hallitus antaa tukensa rehtorille silloin kuin noita päätöksiä toteutetaan. Hyvä hallitus on kiinnostunut laajasti Karelian toiminnasta ja tavoitteista.
Lain mukaan päävastuu hallituksen asioiden valmistelusta ja esittelystä on rehtorilla. Käytännössä valmisteluun osallistuu kuitenkin myös muita asiantuntijoita. Valmisteluprosessi käynnistyy johtoryhmässä, jossa hahmotellaan seuraavan hallituksen esityslista. Ylin johto (rehtori, vararehtori ja hallinto- ja talousjohtaja) valmistelevat hyvin usein oman hallinnonalansa asiat. He myös esittelevät valmistelemansa asiat. Usein myös muut Karelian asiantuntijat vastaavat valmistelusta ja on myös tyypillistä, että heidät kutsutaan esittelemään asiat hallitukseen.
Rehtori ja henkilöstö
Rehtori tekee myös henkilöstön ottamiseen ja irtisanomiseen liittyvät päätökset. Poikkeuksen tähän muodostaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jonka ottaminen kuuluu ammattikorkeakoululain 16 §:n mukaan hallitukselle. Esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa tällaista henkilöstöä on ylimpään johtoon kuuluvat vararehtori ja hallinto- ja talousjohtaja. Rehtori voi tehdä henkilöstöhallintoon liittyviä yleisiä hallintopäätöksiä, joilla esimerkiksi määritellään rekrytoinnin periaatteita tai delegoidaan henkilöstöasioihin liittyvää päätösvaltaa. Henkilöstön ottamiseen ja irtisanomiseen liittyvien asioiden osalta rehtori käyttää työnantajalle kuuluvaa työnjohtovaltaa, mikä ei edellytä hallintopäätöksien tekemistä.
Henkilöstön ottaminen ja irtisanominen ovat Kareliassa rehtorin päätöksiä, mutta on hyvin tyypillistä, että rehtori ei ole millään tavalla mukana päätöksentekoa edeltävässä valintaprosessissa. Petri Raivo sanoo olevansa mukana rekrytoinneissa vain harvoin:
– Viime aikoina olen ollut mukana muutamissa hyvin strategisissa valinnoissa, mutta niissäkin yhtenä rekrytointiryhmän jäsenenä.
Rehtori tekee kuitenkin myös Kareliassa monia henkilöstöön liittyviä päätöksiä, kuten esimerkiksi päätökset henkilöstön palkitsemisesta tai tarvittaessa kurinpidollisista toimenpiteitä. Lähes kaikki henkilöstöön liittyvät päätökset tekee rehtori, mutta niin tässä kuin muissakin asioissa se tapahtuu esittelyn kautta, esimerkiksi henkilöstöpäällikön esittelyyn perustuen. Petri Raivo perustelee rehtorin vahvaa roolia päätöksien tärkeydellä:
– Omasta mielestäni henkilöstön työsuhteisiin tai hyvinvointiin liittyvät asiat ovat niin merkityksellisiä, että rehtorin on syytä niissä tehdä itse päätökset. Toki päätökset syntyvät aina esittelyn ja punnitun tiedon pohjalta.
Kirjoittaja:
Atte Korte, lehtori, pääluottamusmies OAJ ry, Karelia-ammattikorkeakoulu