Harmaa seinä jossa valkoisia laattoja ja teksti innovation

Ensim­mäistä kertaa konfe­rens­sissa esiin­ty­jänä – haas­tava mutta opet­ta­vai­nen kokemus

Osal­lis­tuin kesällä elin­kaa­ria­lan Life Cycle Inno­va­tion -konfe­rens­siin (LCIC), jonka teemana olivat elin­kaa­ria­lan uudet ja kestä­vää kehi­tystä edis­tä­vät inno­vaa­tiot. LCIC oli hybri­di­kon­fe­renssi, joka järjes­tet­tiin fyysi­sesti Berlii­nissä sekä virtu­aa­li­sesti Canapii-ohjel­mis­ton avulla.

LCIC sisälsi 18 sessiota, keynote puhujia, keskus­te­lu­pa­nee­leita, työpa­joja sekä kaksi posteri- eli julis­te­ses­siota. Konfe­rens­sissa esitel­tiin paljon tapause­si­merk­kejä ja niiden pohjalta synty­neitä uusia inno­vaa­tioita. Aiheita olivat mm. digi­ta­li­saa­tion vaiku­tuk­set pääs­töi­hin, logis­tii­kan ja infran päästöt, uudet kier­rä­tys­rat­kai­sut, ruuan­tuo­tan­non päästöt sekä hiilikädenjälki-innovaatiot. 

LCIC oli ensim­mäi­nen konfe­renssi, jossa olen esiin­ty­nyt. Pääsin konfe­rens­sin posteri- eli julis­te­ses­siossa esit­te­le­mään Kommu­ni­koiva Energia- hank­keessa teke­mäni elin­kaa­ria­na­lyy­sin digi­taa­li­sen palve­lun hiili­ja­lan­jäl­jestä. Työn toimek­sian­ta­jina olivat Hurry Oy ja Kommu­ni­koiva Energia -hanke. Elin­kaa­ria­na­lyysi käsit­teli Hurry Oy:n tekemän Kuopion Eläin­puis­ton verk­ko­si­vun ja mobii­li­so­vel­luk­sen tuotan­non ja kolmen kuukau­den käytön­ai­kai­sia pääs­töjä. Toteu­tin elin­kaa­ria­na­lyy­sin SimaPro-ohjel­mis­tolla. Toteu­tusta on esitelty tarkem­min aiem­massa artik­ke­lissa.

Julis­teen teke­mi­sen haasteet

Julis­teen teke­mi­nen ensi­mäistä kertaa oli haas­teel­lista, koska suuri määrä tieto piti mahdut­taa pieneen tilaan. Haas­teel­lista oli myös tiedon tiivis­tä­mi­nen ilman, että ymmär­ret­tä­vyys kärsii. Ohjeis­tuk­sena oli tehdä tiivis juliste, jossa näkyy työn tavoit­teet, millä meto­deilla työ on toteu­tettu sekä tulok­set ja johto­pää­tök­set. Tein julis­teeni Wordilla ja esitin sen pdf-muodossa.

Aloitin poste­rin hahmot­te­le­malla julis­teen aset­te­lua ja sisäl­töä, pohdin myös missä muodossa tiedot olisi­vat järke­vää esittää. Päätin esittää tulok­set kuvan ja taulu­koi­den avulla. Julis­teen alussa esit­te­lin lyhyesti työn taustan, kuten mitä stan­dar­deja ja meto­deja työssä on käytetty sekä työn toimek­sian­ta­jat. Alussa esit­te­lin lyhyesti myös työn toimin­nal­li­sen yksikön ja työn refe­rens­siai­ka­jak­son. Tein julis­tee­seen luet­te­lon elin­kaa­ria­na­lyy­sissä käyte­tystä taus­ta­da­tasta. Taus­ta­da­taa olivat mm. palve­li­men sijainti ja ener­gian­ku­lu­tus, suun­nit­te­lu­vai­heen ener­gian­ku­lu­tus ja kulu­te­tun ener­gian laatu, sekä verk­ko­si­vun ja mobii­li­so­vel­luk­sen koko ja kävi­jä­mää­rät. Lähteitä varten loin qr-koodin, jolloin lähteet eivät vieneet tilaa julisteesta.

Julis­te­ses­sion toteu­tus virtuaalisesti

Konfe­rens­sin etäyh­teys toteu­tet­tiin Canapii-sovel­luk­sen avulla. Sovel­luk­sessa oli mahdol­lista tarkas­tella konfe­rens­sin ohjel­mis­toa ja merkata itsel­leen ylös sessiot, joihin halusi osal­lis­tua. Cana­piissa pystyi siis luomaan oman luku­jär­jes­tyk­sen konfe­rens­sin ajaksi.

Ennen julis­tei­den esit­tä­mistä pääsi oman aiheensa esit­te­le­mään lyhyesti muille etäosal­lis­tu­jille. Esit­te­lyn perus­teella kuun­te­li­jat pystyi­vät valit­se­maan mitä julis­tetta he haluai­si­vat tutkia tarkem­min. Cana­piissa oli luotu virtu­aa­li­ju­lis­teille oma tila, johon siir­ryt­tiin esit­te­lyn jälkeen. Tilassa jokai­sella osal­lis­tu­jalla oli oma kuvake, jossa oli osal­lis­tu­jan nimi ja oma kuva. Omaa kuva­ketta pystyi liikut­ta­maan tilassa hiirellä raaha­ten. Tilaan oli merkitty julis­teille omat alueet, johon julis­teen aihee­seen kiin­nos­tu­neet pystyi­vät kerääntymään.

Keskus­te­lun tilassa pystyi aloit­ta­maan viemällä oman kuvak­keen jonkun toisen viereen, jolloin muodos­tui keskus­te­lu­yh­teys. Keskus­te­lussa pystyi jakaman oman näytön, jonka avulla pystyi esit­tä­mään oman julis­teen muille. Keskus­telu muodos­tui vain niiden henki­löi­den kesken, joiden kuvak­keet olivat lähek­käin. Näin samassa tilassa pystyt­tiin keskus­te­le­maan pien­ryh­missä eri aiheista häirit­se­mättä toisia.

Pääsin keskus­te­le­maan omasta julis­tees­tani kahden henki­lön kanssa syväl­li­sem­min. Keskus­te­lussa kysy­myk­siä herätti käyt­tö­ajaksi valittu ajan­jakso Käyt­tö­ajaksi olisi mielek­kääm­pää ollut valita pitempi ajan­jakso, kuten vuosi. Kolme kuukautta valit­tiin tarkas­tel­ta­vaksi ajaksi, koska verk­ko­sivu oli niin uusi, ettei koko­nai­sesta vuodesta ollut dataa saata­villa. Keskus­te­lua herätti myös verk­ko­si­vun taus­ta­data, josta halut­tiin tietää, pohjau­tuuko arvot skenaa­rioon vai ovatko luvut todel­li­sia. Taus­ta­data verk­ko­si­vu­jen käytöstä oli saatu suoraan Hurry Oy:n tilas­toista, luvut vasta­si­vat siis todel­li­suutta. Keskus­te­li­jat kysyi­vät myös, olisiko mahdol­lista laskea paljonko pääs­töjä syntyy yhtä käyn­ti­ker­taa kohden verk­ko­si­vulla, mutta se ei ollut mahdol­lista taus­ta­da­tan luon­teesta riip­puen. Keskus­telu oli koko­nai­suu­des­saan hyvin antoisaa.

Oma kokemus konferenssista

Konfe­rens­sin etäyh­tey­det eivät toimi­neet kunnolla ensim­mäi­sen päivän aikana, mikä hanka­loitti esityk­sien ja panee­li­kes­kus­te­lui­den kuun­te­le­mista. Onneksi ongel­mat saatiin korjat­tua suurelta osin konfe­rens­sin toisen ja kolman­nen päivän aikana. Konfe­rens­sin kaikki esityk­set tallen­ne­tiin ja ne ovat kaikille osal­lis­tu­jille nähtä­vissä. Tallen­ta­mi­sen ansiosta on ollut mahdol­lista katsoa kaikki esityk­sen uudel­leen, ja näin saamaan konfe­rens­sista enemmän irti.

Konfe­renssi oli koko­nai­suu­des­saan antoisa kokemus. Pääsin seuraa­maan mielen­kiin­toi­sia ja moni­puo­lia esityk­siä, joista sai myös uusia näkö­kul­mia elin­kaa­ria­na­lyy­sien teke­mi­seen. Konfe­renssi antoi koke­musta poste­rin teke­mi­seen ja esit­te­le­mi­seen. Oli myös jännit­tä­vää ja mukavaa päästä keskus­te­le­maan poste­rista muuta­man ihmisen kanssa pienessä ryhmässä.


Kirjoit­taja:

Alma Pohjo­nen, projek­ti­työn­te­kijä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Max Vakht­bo­vych / Pexels