En

Elämä ei ole aina cavaa, mutta onneksi on KAVA – Ratkai­suja kansain­vä­lis­ten osaa­jien työl­lis­tä­mi­seen Itä-Suomessa

Konteks­tilla on merki­tystä, kun puhu­taan työl­lis­ty­mi­sestä. Miten sinä työl­lis­tyi­sit asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin maassa, jonka kieltä et osaa? Miten työl­lis­tyi­sit, jos työpai­koista olisi kilpai­lua ja työnan­ta­jat painot­tai­si­vat kieli­tai­don lisäksi maan sisällä kerät­tyä työko­ke­musta ulko­mailla hanki­tun koulu­tuk­sen ja osaa­mi­sen sijaan? Miten vakuut­tai­sit työnan­ta­jat tietotaidostasi?

Sosi­aa­li­nen ja kult­tuu­ri­nen konteksti vaihtuu maahan­muu­ton yhtey­dessä. Työl­lis­ty­mi­sen näkö­kul­masta merki­tyk­sel­li­seksi nousee muut­ta­jan kannalta yllät­tä­viä asioita ja osa aiemmin hanki­tusta koulu­tuk­sesta ja osaa­mi­sesta mitä­töi­tyy uudessa ympä­ris­tössä. Moni Suomeen muut­ta­neista korkea­kou­lu­te­tuista osaa­jista ei ajatel­lut työuransa alussa, että merkit­tä­väksi työl­lis­ty­mi­sen portin­var­ti­jaksi voisi muodos­tua niinkin tunte­ma­ton ja maail­man mitta­kaa­vassa erikoi­nen asia kuin suomen kieli.

Kun työl­lis­ty­mi­sen konteks­tina on Itä-Suomi

Maahan­muut­ta­nei­den työl­lis­ty­mi­nen Suomessa poik­keaa nega­tii­vi­sesti suoma­lais­taus­tais­ten työl­lis­ty­mi­sas­teesta. Eroja on myös siinä, tarkas­tel­laanko pääkau­pun­ki­seu­tua vai harvaa­na­sut­tuja alueita. MOKOMA-hank­keessa lähdet­tiin ratko­maan Itä-Suomen harvaa­na­sut­tu­jen aluei­den työl­li­syy­den kohtaanto-ongel­mien yhtä osa-aluetta: alueella asuvien korkea­kou­lu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­nei­den työl­lis­tä­mi­seen vaikut­ta­via teki­jöitä. Moni­paik­kai­nen valmen­nus asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin korkeasti koulu­te­tuille maahan­muut­ta­neille -hanke (2020–2022) toteu­tet­tiin Karelia- ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sekä Itä-Suomen yliopis­ton yhteis­työnä. Hanke toteu­tet­tiin opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön jatku­van oppi­mi­sen erityisavustuksella.

Harvaa­na­suttu alue viittaa maan­tie­teel­li­sesti laajaan, mutta vähä­vä­ki­seen aluee­seen. Koimme tärkeäksi yhdis­tää kahden maakun­nan korkea­kou­lu­jen maahan­muut­to­työn ja S2-opetuk­sen osaa­mi­sen, tekijät ja kohde­ryh­män. Pohjois-Karja­lassa ja Pohjois-Savossa korkea­kou­lu­te­tut maahan­muut­ta­neet kamp­pai­le­vat hyvin saman­kal­tais­ten työl­lis­ty­mi­seen liit­ty­vien kysy­mys­ten kanssa. Kansain­vä­li­siä suuria yrityk­siä on alueilla verrat­tain vähän, joten työelä­mässä tarvi­taan usein suomen kielen taitoa. Alueilla on paljon pieniä ja keski­suu­ria yrityk­siä, joiden resurs­sit palkata uusia työn­te­ki­jöitä ovat rajal­li­set. Korkeasti koulu­te­tuilla osaa­jilla on moni­puo­lista osaa­mista, mutta ei verkos­toja, ja koke­muk­sen saami­nen Suomessa koulu­tusta vastaa­vissa työteh­tä­vissä on vaikeaa. Kotou­tu­mis­kou­lu­tuk­sen aikai­nen suomen kielen oppi­mi­nen ja siihen kytkey­ty­vät työelä­mä­har­joit­te­lut tapah­tu­vat usein ympä­ris­töissä, joissa työteh­tä­vissä pärjää vähäi­sillä suomen kielen taidoilla. Asian­tun­ti­jat pääse­vät kotou­tu­mi­sen aikana harvoin tutus­tu­maan oman alansa työpaikkoihin.

Korkeasti koulut­tau­tu­nei­den työl­lis­ty­mi­sen esteet työl­lis­ty­mi­sen mahdol­lis­ta­vien pääomien näkökulmasta

Korkeasti koulu­te­tuilta osaa­jilta kysyt­tiin hank­keen aikana työl­lis­ty­mi­sen ongel­mista (Jaro­vaja 2022).  Heidän nimeä­mi­ään työl­lis­ty­mi­sen esteitä voidaan tarkas­tella Tomlin­so­nin nimeä­mien viiden työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin vaikut­ta­van pääoman avulla ja siten tehdä näky­viksi yksilön työl­lis­ty­mi­seen liit­ty­vien pääomien sidok­si­suus suhteessa ympä­ris­töön (Nikan­der, Hannula & Ranta­nen 2021, 57–58). Koke­muk­sista käy ilmi, kuinka korkeasti koulu­tet­tu­jen saavu­tettu inhi­mil­li­nen pääoma (koulu­tuk­sen ja työko­ke­muk­sen kautta saavu­tettu osaa­mi­nen) kysee­na­lais­tuu ja ”mark­kina-arvo” katoaa Suomeen muutet­taessa. Työl­lis­ty­mi­sen kannalta keskei­nen sosi­aa­li­nen pääoma raken­tuu verkos­toissa, jotka nouse­vat keskei­siksi tekijöi. Sosi­aa­li­nen pääoma tulee näky­viin muiden hyväk­syn­nän kautta: nähdäänkö Suomeen muut­ta­nut henkilö korkea­kou­lu­tet­tuna ammat­ti­lai­sena vai asemoi­daanko hänet ensi­si­jai­sesti maahan­muut­ta­jan kate­go­ri­aan, ja siten usein autet­ta­vaksi ja huonosti suomea osaa­vaksi? Asemoin­nin ja kate­go­ri­soin­nin kautta ympä­ristö sekä mahdol­lis­taa että evää verkos­to­suh­tei­den rakentumisen.

Kult­tuu­ri­nen pääoma viittaa siihen, miten toimi­taan ja miten tunnis­taa hyväk­syt­tä­vän toimin­nan ja peli­sään­nöt. Tämä tulee esille muun muassa siinä, miten työn­ha­kija tuntee tai ei tunne suoma­lai­sia rekry­toin­ti­käy­tän­töjä ja -kanavia sekä niihin sisään­ra­ken­net­tuja odotuk­sia. Iden­ti­teet­ti­pää­oma tulee osaa­jien koke­mus­pu­heessa esiin oman osaa­mi­sen ja vahvuuk­sien kuvaa­mi­sen haas­teena ja toisaalta siinä, miten ohjauk­sen tuella iden­ti­teet­ti­pää­oman voikin ottaa uudella tavalla käyt­töönsä. Psyko­lo­gi­nen pääoma on monilla koetuk­sella osaa­mi­sen ”nollaa­mi­sen”, työt­tö­myys­jak­so­jen ja työl­lis­ty­mi­sen estei­den edessä. Keskei­nen merki­tys onkin psyko­lo­gi­sella tuella ja ohjauk­sella, vertais­ryh­mällä ja onnis­tu­mi­sen koke­muk­silla esimer­kiksi harjoit­te­lun kautta. 

Ratkai­suna KAVA – asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­tava koulu­tus kansain­vä­li­sille osaajille

MOKOMA-hank­keessa suun­ni­tel­tiin ja pilo­toi­tiin KAVA – asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­tava koulu­tus kansain­vä­li­sille osaa­jille, joka edistää korkea­kou­lu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­nei­den työl­lis­ty­mistä koulu­tusta vastaa­viin tehtä­viin Itä-Suomessa. Koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä huomioi­tiin myös työnan­ta­jien toiveita ja näkö­kul­mia, ja sen suun­nit­telu lähti liik­keelle tode­tusta tarpeesta korkea­kou­lu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­nei­den keskuudessa.

KAVA-koulu­tus yhdis­tää uraval­men­nuk­sen suomi toisena kielenä -opetuk­seen. Koulu­tuk­sen keskei­nen tavoite on ollut mahdol­lis­taa työhar­joit­telu omaa asian­tun­te­musta vastaa­vissa tehtä­vissä Suomessa. Koulu­tus tukee ja rohkai­see suomen kielen käyt­töön työkon­teks­tissa, avaa suoma­lai­sia rekry­toin­ti­käy­tän­töjä asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä eri aloilla, tukee henki­lö­koh­tai­sia urasuun­nit­te­lu­tai­toja osaa­mi­sen, ei niin­kään ammatin näkö­kul­masta ja tarjoaa konkreet­ti­sia verkos­toi­tu­mi­sen ja omaan alaan tutus­tu­mi­sen mahdollisuuksia.

KAVA-koulu­tus edisti kansain­vä­lis­ten osaa­jien työl­lis­ty­mistä Itä-Suomessa

Hank­keen aikana KAVA-koulu­tus pilo­toi­tiin kaksi kertaa 30 opin­to­pis­teen koko­nai­suu­tena. Koulu­tuk­seen haki vajaat 100 korkeasti koulu­tet­tua maahan­muut­ta­nutta, joista koulu­tus­pi­lot­tei­hin valit­tiin yhteensä 41 opis­ke­li­jaa. Koulu­tuk­sen suoritti koko­nai­suu­des­saan 26 opis­ke­li­jaa, joista 10 oli työl­lis­ty­nyt hanke­ai­kana asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin, pääasiassa määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin. Tutkin­to­kou­lu­tuk­sen aloitti 8 koulu­tuk­sen suorit­ta­nutta, joista 6 aloitti korkea­kou­lu­tut­kin­non Suomessa. Suurin osa myös opis­keli suomen­kie­li­sessä tutkin­to­kou­lu­tuk­sessa. Hanke­ai­kana yksi koulu­tuk­seen osal­lis­tu­neista perusti oman alansa yrityk­sen ja työl­lis­tää tällä hetkellä itse itsensä. Lähes kaik­kien koulu­tuk­seen osal­lis­tu­nei­den elämän­ti­lanne oli muut­tu­nut, kun koulu­tuk­sen päät­ty­mi­sestä oli 4–12 kuukautta. Muuta­malla opis­ke­li­jalla oli tilanne suurin piir­tein sama kuin ennen koulu­tusta tai jatko­suun­ni­tel­mat ja pyrki­myk­set eivät olleet vielä toden­tu­neet käytän­nössä. Osal­lis­tu­jat itse avaavat muutosta Miten työelä­män asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­tava koulu­tus on muut­ta­nut maahan­muut­ta­jien elämää -podcastissa.

Kaavio 41 KAVA-koulutuksen aloittaneen opiskelijan tilanteesta syksyllä 2022
KAVA-koulu­tuk­seen osal­lis­tu­neet ja koulu­tuk­sen suorit­ta­nei­den tilanne syys­kuussa 2022.

Toisaalta koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mis­pro­sentti oli pilo­teissa varsin suuri, etenkin toisessa toteu­tuk­sessa. Koulu­tus ei sovel­tu­nut päivä­töissä käyville, vaikka haku­vai­heessa opis­ke­li­jat olivat arvioi­neet pysty­vänsä yhdis­tä­mään työn ja opis­ke­lun. Erityi­sesti tutki­musta tekevät tohto­rit, jotka toivoi­vat laajen­ta­vansa työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan Suomessa, näkyi­vät jouk­kona, jonka oli vaikeaa yhdis­tää inten­sii­vi­nen työ läsnä­oloa vaati­vaan opis­ke­luun. Kolme opis­ke­li­jaa keskeytti koulu­tuk­sen siir­tyäk­seen toisen asteen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen tai työvoi­ma­kou­lu­tuk­seen. Muista syistä keskeyt­tä­neitä oli lopulta varsin vähän.

Verk­ko­jul­kai­susarja kokoaa vinkit kansain­vä­lis­ten osaa­jien työl­lis­tä­mi­sen edistämiseen

Koulu­tuk­sen tulok­set korkeasti koulu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­nei­den työl­lis­tä­mi­sen edis­tä­mi­sessä Itä-Suomessa ovat kiis­tat­to­mat. Haluam­me­kin jakaa hanke­ai­kana teke­miämme havain­toja, ajat­te­lua ja peda­go­giik­kaa kehi­te­tyn koulu­tuk­sen taus­talla. Tämä artik­keli käyn­nis­tää verk­ko­jul­kai­susar­jan, jossa avataan eri näkö­kul­mista KAVA-koulu­tuk­sen toteu­tuk­sen ratkai­suja ja niiden merki­tystä osal­lis­tu­jien oppi­mi­seen, urasuun­nit­te­luun ja työllistymiseen.

Syksyllä 2022 julkais­ta­vissa verk­koar­tik­ke­leissa tullaan käsit­te­le­mään muun muassa seuraa­via teemoja:

  • yhtei­so­pet­ta­juu­den hyötyjä suomen kielen opetuksessa
  • moni­paik­kai­suus verk­ko­kou­lu­tuk­sen sijaan
  • digiop­pi­mi­nen ja verkko-oppi­mi­sen kehittäminen
  • asian­tun­ti­ja­har­joit­telu ja työelä­mäyh­teis­työn merkitys
  • kieli­val­men­nus harjoit­te­lun aikana
  • opis­ke­li­jan toimi­juu­den muutos valmen­nuk­sen aikana.

Lisäksi julkai­semme syksyn aikana joukon lyhyt­vi­deoita sekä uraoh­jauk­sen että suomi toisena kielenä kielen -opetuk­sen käyttöön.

Tavoit­teena on juur­rut­taa KAVA-koulu­tus­malli osaksi Karelia- ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sekä Itä-Suomen yliopis­ton koulu­tus­tar­jon­taa. Koulu­tus mahdol­lis­taa suju­vam­mat polut työelä­mään niin alueelle muut­ta­neille osaa­jille kuin korkea­kou­lu­jen kansain­vä­li­sistä tutkinto-ohjel­mista valmis­tu­neille opiskelijoille.

Kirjoit­taja:

Kirsi Autio, MOKOMA-hank­keen projek­ti­pääl­likkö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Jaro­vaja, A. 2022. KAVA-koulu­tus auttaa ratkai­se­maan maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen ongel­mia. Verk­ko­jul­kaisu. Pulssi-portaali. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. [23.8.2022]

Jaro­vaja, A. 2022. Miten työelä­män asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­tava koulu­tus on muut­ta­nut maahan­muut­ta­jien elämää. Podcast. Pulssi-portaali. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. [9.6.2022]

Nikan­der, L., Hannula, H. & Ranta­nen, O. 2021. Uraoh­jauk­sen raken­tei­den ja mallien yhteis­ke­hit­tä­mi­nen työl­lis­ty­mis­pää­omien viite­ke­hyk­sessä. Teok­sessa Isosuo, T., Kart­tu­nen, M. & Komonen, K. (toim.) Hyvä, parempi, paras tule­vai­suu­den uraoh­jaus. Käytän­nön kokei­lut ja suosi­tuk­set. XAMK kehit­tää 163. Kaak­kois-Suomen ammat­ti­kor­kea­koulu. Mikkeli. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-366-2

pulssin etusivu