Jous­ta­via koulu­tus­pol­kuja ja oppi­mi­sen tapoja

Nyky-yhteis­kun­nassa tarvi­taan jous­ta­vaa osaa­mista. Toimin­taym­pä­ris­tö­jemme jatku­vat muutok­set vaati­vat meiltä kykyä oppia uutta ja kehit­tää omaa osaa­mista suhteessa näihin muutok­siin. Työelämä on moni­nai­sem­paa. Urapo­lut ovat yksi­löl­li­sem­piä ja oppi­mi­sen tarpeet aiempaa enna­koi­mat­to­mam­pia. Tämän vuoksi tarvi­taan oppi­joille kette­riä tapoja koulut­tau­tua ja oppia uutta sekä yhdis­tää oppi­mi­nen työn ja muiden elämän­vai­hei­den kanssa.

Vauhtia uralle -hank­keessa työelä­män moni­nai­suu­teen ja toimia­lo­jen muutok­siin pyri­tään vastaa­maan kehit­tä­mällä yksi­löl­li­siä ja jous­ta­via koulu­tus­pol­kuja. Hank­keessa tarkas­te­lemme oppi­joi­den mahdol­li­suuk­sia luoda itsel­leen ja elämän­ti­lan­tee­seensa sopivia koulu­tus­pol­kuja. Lisäksi tarjoamme uuden­lai­sia koulu­tus­rat­kai­suja niin yksi­löille kuin yrityk­sille. Näitä koulu­tus­rat­kai­suja kehi­tämme eri opin­toas­tei­den ja työelä­män väli­sellä vuoro­pu­he­lulla ja yhteistyöllä.

Tässä blogissa tarkas­te­len, miltä jatku­van oppi­mi­sen ja työelä­mässä koulut­tau­tu­mi­sen polut näyt­tä­vät oppijan näkö­kul­masta ja kuinka ohjauk­sen avulla voimme tukea näitä proses­seja. Millä tavoin oppijat navi­goi­vat koulu­tus­ken­tällä ja raken­ta­vat yksi­löl­li­siä osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­si­aan? Millai­sena oppi­mi­sen ja koulu­tuk­sen ympä­ris­töt näyt­täy­ty­vät aikui­sille oppi­joille ja millai­sia keinoja eri yhtei­söissä voidaan hyödyn­tää oppi­mi­sen paik­ko­jen luomi­seksi ja jatku­van oppi­mi­sen edistämiseksi?

Oppi­mista joka puolella

Oppi­mista tapah­tuu jatku­vasti ympä­ril­lämme. Oppi­lai­tok­set tarjoa­vat laajan skaalan erilai­sia koulu­tus­vaih­toeh­toja ja opis­ke­lu­ta­poja oman osaa­mi­sen täyden­tä­mi­seksi. Kartu­tamme lisäksi paljon osaa­mista elämämme aikana toimi­malla myös muissa ympä­ris­töissä ja muut­tu­vissa rooleissa. Opimme koke­malla ja kokei­le­malla, onnis­tu­malla sekä epäon­nis­tu­malla, teke­mällä ja pohti­malla. Opimme paljon ratko­malla ongel­mia itse­näi­sesti tai toimi­malla tiimeissä. Erityi­sesti moni­muo­tois­tu­vassa työelä­mässä opimme paljon työssä ja työyhteisöissä.

Oppi­joina raken­namme omia oppi­mi­sen polku­jamme näissä erilai­sissa ympä­ris­töissä. Polkumme muodos­tu­vat aiem­mista koke­muk­sis­tamme oppi­mi­sesta ja koulu­tuk­sesta. Polut voivat olla pirs­ta­lei­sia ja katko­nai­sia, mutta niistä muotou­tuu jokai­sen yksi­löl­li­nen osaa­mis­ko­ko­nai­suus. Oppi­mis­pol­ku­jen raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää ymmär­rystä oman toimin­taym­pä­ris­tön mahdol­li­suuk­sista ja taitoa valita oppi­mis­ta­poja, jotka kehit­tä­vät omaa osaamista.

Osa oppii osal­lis­tu­malla koulu­tuk­siin tai kurs­seille, osa oppii uusissa työteh­tä­vissä, kun osa taas haluaa pereh­tyä uusiin asioi­hin itse­näi­sesti ja omaan tahtiin. Oli tavoit­teena työl­lis­ty­mi­sen tai uran edis­tä­mi­nen, työssä pysy­mi­nen tai uuden suunnan etsi­mi­nen, on tärkeää tunnis­taa ja tiedos­taa, millaista osaa­mista haluaa kehit­tää. Joskus oppi­mi­sen paik­ko­jen ja koulu­tus­tar­jon­nan kentällä navi­goi­mi­nen voi olla oppi­jalle haas­teel­lista. Moni­muo­toi­sen työuran yllä­pi­tä­mi­seksi oppi­jalta vaadi­taan enna­koin­ti­tai­toa, osaa­mi­sen suhteut­ta­mista ympä­ris­töön sekä jatku­vaa oppi­mista (Järven­sivu 2022, 16). Tällai­set taidot eivät synny yhdessä yössä yksit­täi­sellä kurs­silla. Oppi­mista tuli­si­kin tarkas­tella läpi elämän ulot­tu­vina, koulu­tusas­teet ylit­tä­vinä ja limit­täin aset­tu­vina koulu­tus­pol­ku­jen jatku­moina (vrt. Vehvi­läi­nen 2019, 35).

Pitääkö koko ajan oppia uutta?

Jatku­van oppi­mi­sen vision mukai­sesti jokai­sella tulisi olla mahdol­li­suus kehit­tää osaa­mis­taan työuran aikana ja saada työl­lis­ty­mi­sen ja merki­tyk­sel­li­sen elämän edel­lyt­tä­mät tiedot, taidot ja osaa­mi­nen (Valtio­neu­vosto 2020, 32). Osaa­mis­tar­peet vaih­te­le­vat elämän­ti­lan­tei­den muutok­sissa. Nykyi­sen aikuis­opis­ke­li­jan profiili ei ole vain yhden­lai­nen, vaan siir­ty­mät jokai­sen oppijan elämässä (kuten työt­tö­myys­jak­sot, perhe­va­paat, opis­kelu, erilai­set työsuh­teet, sairaus­jak­sot ja kuntou­tu­mi­nen) ovat entistä moninaisempia.

Tiedämme myös, että osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det vaih­te­le­vat eikä koulut­tau­tu­mi­nen jakaudu tasai­sesti yhteis­kun­nas­samme. Jatkuva oppi­mi­nen puhut­te­lee erityi­sesti niitä, jotka kokevat oppi­mi­sen mielui­saksi. Kaikille oppi­mi­nen ei ole auto­maat­ti­sesti moti­voi­vaa. Muutos­vas­ta­rinta syntyy helposti, kun jatku­vien muutos­ten keskellä on kyet­tävä vielä oppi­maan jotain uutta. Arjen reali­teet­tien lisäksi aiemmat koke­muk­set koulu­tuk­sesta, opis­ke­lu­val­miu­det sekä asenne oppi­mi­seen vaikut­ta­vat koulu­tuk­seen hakeu­tu­mi­seen. Myös asuin­paikka ohjaa koulu­tus­vaih­toeh­toja. Onko koulu­tusta tarjolla lähellä tai onko oppi­jalla mahdol­li­suuk­sia ja väli­neitä osal­lis­tua verk­ko­kou­lu­tuk­siin? Työssä olevien koulut­tau­tu­mi­seen vaikut­ta­vat myös orga­ni­saa­tion suhtau­tu­mi­nen koulu­tuk­seen, kuinka koulu­tuk­sen anti on hyödyn­net­tä­vissä työssä ja onko oppi­mi­selle varattu aikaa.

Oppi­mi­sen paik­ko­jen löytä­mi­nen ei ole siis täysin mutka­tonta ja oppijat joutu­vat käyt­tä­mään erilai­sia stra­te­gioita koulu­tus­pol­ku­jen raken­ta­mi­seen. Opis­ke­lu­val­miuk­sista tärkeim­pinä ovat kiin­nos­tus ja muutos­val­mius. Usein opis­ke­luun liittyy myös itse­näistä työs­ken­te­lyä ja kirjal­li­sia tehtä­viä. Ne voidaan kokea haas­teel­li­sena, jos niiden teke­mi­nen ei ole tuttua, mutta tukea tehtä­viin on aina saata­villa. Pitkä­jän­tei­syy­dellä ja sitou­tu­malla omaan oppi­mis­pro­ses­siin pääsee jo pitkälle.

Keinoja edistää jatku­vaa oppi­mista omassa yhteisössä

Joskus yhtei­söt voivat edistää yksilön koulu­tus­mo­ti­vaa­tiota ja antaa vauhtia koulu­tus­po­lulle. Kuten Vauhtia uralle -hank­keen opis­ke­li­ja­ta­rina Niina Hattusesta kertoo, hän innosti koko työyh­tei­sönsä oppi­maan. Tiivis koulu­tus tuki työyh­tei­sön osaa­mi­sen kehit­ty­mistä ja opis­ke­lu­me­ne­tel­mät koet­tiin sopi­viksi työs­sä­käy­vien arjessa. Spar­raus ja työtä tuke­vien taito­jen oppi­mi­nen työyh­tei­sön kanssa ruokki oppi­mi­sen moti­vaa­tiota ja oppi­mi­sesta tuli yhtei­nen asia. Lue opis­ke­li­ja­ta­rina koko­nai­suu­des­saan nettisivuiltamme.

Oppi­mi­sesta, osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sestä sekä urasuun­nit­te­lu­tai­doista on tullut osa työtä ja yritys­ten menes­ty­mi­sen avain. Siksi lisä­tieto jous­ta­vista oppi­mi­sen tavoista ja oppi­mi­sym­pä­ris­töistä auttaa saamaan uusia näkö­kul­mia henki­lös­tö­kou­lu­tus­ten suun­nit­te­luun. Kun tunnis­te­taan, että oppi­mi­nen on koko työyh­tei­sön asia eikä vain eril­li­nen työteh­tävä, voidaan alkaa kehit­tää uuden­lai­sia oppi­mi­sen mene­tel­miä yhteis­työssä eri orga­ni­saa­tioi­den kanssa. Tärkeitä keinoja oppi­mi­sen edis­tä­mi­seksi työyh­tei­söissä on tiedon jaka­mi­nen ja uusien inno­vaa­tioi­den luomi­nen yhdessä. Myös itseo­pis­kelu yhdis­tet­tynä spar­raa­vaan ja tietoa tuot­ta­vaan työyh­tei­söön edistää koko työyh­tei­sön oppi­mista. Kun tuetaan oppi­joita tutki­maan ja kokei­le­maan, se edistää hyvää oppi­mi­sen kier­rettä. Uuden työn­te­ki­jän kohdalla on hyvä myös muistaa pereh­dy­tyk­sen merki­tys. Hyvä pereh­dy­tys vaikut­taa myöhäi­sem­mässä uravai­heessa rohkeu­teen sovel­taa ja luoda uutta. (Marjo­maa 2022.)

Näitä asioita olemme huoman­neet myös kolmen koulu­tusor­ga­ni­saa­tion yhtei­sissä täsmä­kou­lu­tuk­sis­samme. Vauhtia uralle -hank­keen kette­rät täsmä­kou­lu­tus­mal­lit pyrki­vät tarjoa­maan jous­ta­via toteu­tus­muo­toja ja mukau­tu­vaa tukea henki­lö­koh­tai­siin oppi­mi­sen tarpei­siin. Koulu­tuk­set tarjoa­vat työelä­män oppi­joille mahdol­li­suu­den innos­tua taas oppi­mi­sesta, päästä kokei­le­maan ja harjoit­te­le­maan uusia asioita käytän­nössä. Koulu­tuk­semme on koettu myös hyviksi kertauk­sen ja muis­te­lun paikoiksi. Muiden ammat­ti­lais­ten kanssa keskus­telu avaa uusia näkö­kul­mia ja tukee ymmär­ryk­sen syven­tä­mistä. Tukea oppi­mi­seen antavat eri oppi­lai­tos­ten asian­tun­te­vat opet­ta­jat. Näitä tarve­läh­töi­siä koulu­tus­pi­lo­toin­teja jatkamme syksyllä 2022.

Jous­ta­vuutta omaan koulu­tus­pol­kuun ohjauk­sen tuella

Yhteen­ve­tona voidaan todeta, että uuden oival­ta­mi­nen luo oppi­mi­sen kier­teen, jossa oppi­mi­nen ruokkii uutta oppi­mista. Aina oppi­mi­sen ei tarvitse liittyä työtai­to­jen oppi­mi­seen tai työl­lis­ty­mi­seen, vaan myös yksi­lönä kasvuun ja kehi­tyk­seen (Hauta­mäki 2008, 32-33). Jatkuva oppi­mi­nen on kuiten­kin väline hallit­se­maan moniu­lot­tei­sia koulutuspolkuja.

Miten oppi­jana tulisi lähteä liik­keelle oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen kanssa? Järvi­lehto (2019, 16) kannus­taa ihmisiä seuraa­maan heitä aidosti kiin­nos­ta­via oppimis- ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Tämän­kin blogin tavoit­teena on rohkaista jokaista siihen, että monen­lai­nen opis­kelu elämän varrella kannat­taa. Ohjauk­sen rooli on tärkeä koulu­tuk­sen yhtey­dessä ja koulu­tus­po­lun eri vaiheissa myös aikui­silla. Jos tuntuu, että törmää opis­ke­lussa estei­siin tai jumiu­tuu, tukea ja apua on saata­villa. Oppi­joina meidän on tärkeää ymmär­tää, kuinka voimme hyödyn­tää ympä­ris­töämme osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seksi uran eri vaiheissa. Tarvit­semme rohkai­sua koulut­tau­tu­mi­seen, ajan­koh­taista tietoa moni­puo­li­sista oppi­mi­sen vaih­toeh­doista sekä ohjausta ja neuvon­taa oman oppi­mis­po­lun rakentamiseksi.

Ohjauk­sen avulla jatku­van oppi­mi­sen mahdol­li­suu­det ovat saavu­tet­ta­vam­pia suurem­malle joukolle. Erilais­ten koulu­tus­rat­kai­su­jen tavoit­teena on madal­taa osal­lis­tu­mis­kyn­nystä ja tavoit­taa nime­no­maan niitä oppi­joita, jotka erityi­sesti hyöty­vät koulu­tuk­sesta tai jotka eivät muutoin osal­lis­tuisi niihin. Kehi­tys­työssä olemme havain­neet monia tarpeita, jotka kohdis­tu­vat niin yksi­löl­li­siin tietoi­hin ja taitoi­hin kuin erilai­siin siir­ty­mä­vai­hei­siin. Kolmen oppi­lai­tok­sen yhteis­työllä voimme entistä parem­min havain­noida niitä paik­koja, joissa oppijaa on tarpeen tukea. Ohjauk­sen avulla voidaan tarjota jous­ta­vaa ja mukau­tu­vaa tukea jokai­sen henki­lö­koh­tai­siin oppi­mis­pro­ses­sei­hin ja keinoja osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­seen. Tällä tavoin löydämme merki­tyk­sel­li­siä koko­nai­suuk­sia joskus pirs­ta­lei­selta tuntu­valta koulu­tus­po­lul­tamme. Terve­tu­loa kuule­maan lisää tule­vai­suu­den ohjaus­tee­moista semi­naa­riimme Unel­masta urata­ri­naksi – Ohjauk­sella avaimia tule­vai­suu­teen perjan­taina 28.10.2022 klo 8.30 alkaen. Ilmoit­taudu 14.10.2022 mennessä tällä lomak­keella.

Vauhtia uralle -hank­keen tulok­sena saadaan parem­pia koulu­tus­pal­ve­luja opis­ke­li­joille ja yrityk­sille. Hanketta rahoit­ta­vat Euroo­pan sosi­aa­li­ra­hasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteut­ta­vat yhteis­työssä Riveria, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoit­teessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

---

Kirjoit­taja:

Nadja Marjo­maa, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Hauta­mäki, A. (toim.) 2008. Oppi­mi­sen muut­tuva maasto. Talou­del­li­sesta taan­tu­masta nousuun oppi­mista kehit­tä­mällä. Oppi­mi­nen ja koulu­tus tule­vai­suus­työ­ryh­män raportti. Kansal­li­nen enna­koin­ti­ver­kosto. Sitra: Helsinki.

Järvi­lehto, J. 2019. Suomesta jatku­van oppi­mi­sen suun­nan­näyt­täjä. Jatku­van oppi­mi­sen haas­teita ja ratkai­suja tekno­lo­gia­teol­li­suu­den näkö­kul­masta. Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry 7/2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-09/Suomesta_jatkuvan_oppimisen_suunnann%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4_2019_esitysversio.pdf

Järven­sivu, A. 2022. Moni­muo­toi­nen työ ja työura edel­lyt­tä­vät erityi­siä kompe­tens­seja. Työpo­liit­ti­nen aika­kaus­kirja 1/2022, 8-18.

Marjo­maa, N. 2022. Kahviala amma­til­li­sen oppi­mi­sen kent­tänä – Kerron­nal­li­nen tutki­mus työssä oppi­mi­sesta. Itä-Suomen yliopisto, Filo­so­fi­nen tiede­kunta. Kasva­tus­tie­tei­den ja psyko­lo­gian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220628  

Valtio­neu­vosto. 2020. Osaa­mi­nen turvaa tule­vai­suu­den. Jatku­van oppi­mi­sen parla­men­taa­ri­sen uudis­tuk­sen linjauk­set. Valtio­neu­vos­ton julkai­suja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5

Vehvi­läi­nen, J. 2019. Siir­ty­mien vaiku­tus koulu­tus­po­lun ehey­teen. Opetus­hal­li­tuk­sen rapor­tit ja selvi­tyk­set 2019:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/siirtymien_vaikutus_koulutuspolun_eheyteen.pdf