Vink­kejä omako­ti­ta­lon huolto- ja tarkastustoimiin

Tämän artik­ke­lin tarkoi­tuk­sena on herät­tää omako­ti­ta­lo­jen omis­ta­jia ja käyt­tä­jiä teke­mään yksin­ker­tai­sia huolto- ja tarkas­tus­toi­mia omako­ti­ta­loissa. Jopa ilman raken­nus- tai talo­tek­nistä koulu­tus­ta­kin on mahdol­lista havaita mahdol­li­sia puut­teita ja vikoja eri lait­teis­toissa ja raken­teissa. Nyrk­ki­sään­tönä voidaan pitää, että jos pinnoilla tai lait­teissa havai­taan muutok­sia alku­pe­räi­seen nähden, havai­taan poik­kea­via hajuja tai tuok­suja tai ihmi­sillä esiin­tyy oirei­lua, on syytä selvit­tää asia tarkem­min esimer­kiksi kunto­tut­ki­muk­sen avulla.

Tiedosta tekni­set käyttöiät

Tekni­nen käyt­töi­kä­tar­koit­taa käyt­töön­o­ton jälkeistä aikaa, jona oletamme raken­teen, raken­nus­osan, järjes­tel­män tai lait­teen teknis­ten toimi­vuus­vaa­ti­mus­ten täyt­ty­vän. Kun tekni­nen käyt­töikä on kulunut umpeen (ilmoi­te­taan yleensä vuosina), rakenne, raken­nus­osa, järjes­telmä tai laite on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista korvata uudella. Tekni­nen käyt­töikä vaih­te­lee suuresti, ja eri asioille annetut käyt­töiät ovat vain suuntaa antavia. Eri asioille ilmoi­te­tut tekni­set käyt­töiät on mahdol­lista saavut­taa vain, jos huollot ja kunnos­tuk­set tehdään asian­mu­kai­sesti. Taulu­kossa 1 on lueteltu esimer­kin omai­sesti ylei­sim­piä, lähes joka asun­nosta löyty­viä lait­teita ja järjes­tel­miä. Kun raken­nuk­sen valmis­tu­mis­vuosi tai korjaus­ten ajan­kohta on selvillä, voidaan arvioida tuot­teen jäljellä olevaa teknistä käyt­töi­kää. Tekni­nen käyt­töikä vaih­te­lee tuot­tee­seen kohdis­tu­neen rasi­tuk­sen perus­teella. Tekni­siä käyt­töi­kiä löytyy lisää LVI- ja RT-kortis­toista sekä eri www-sivuilta.

Huomioi asbes­ti­kar­toi­tuk­sen tarve

Huolto- ja korjaus­töi­den yhtey­dessä on syytä olla varo­vai­nen, jos raken­nus on valmis­tu­nut ennen vuotta 1994. Suomessa asbes­tin käyt­tö­kielto on astunut voimaan vuonna 1993. Asbes­tia sisäl­tä­vien tuot­tei­den valmis­tus lope­tet­tiin koko­naan 1988 ja maahan­tuonti kiel­let­tiin käyt­tö­kiel­lon kanssa samaan aikaan vuonna 1993. Kaikissa vuonna 1993 tai aikai­sem­min valmis­tu­neissa raken­nuk­sissa voi siis olla asbes­tia. Asbes­tia voi esiin­tyä tasoit­teissa, tiivis­teissä, liimoissa, eris­teissä, lattia­ma­te­ri­aa­leissa jne. Ainoa oikea lain sallima tapa selvit­tää onko raken­nuk­sessa asbes­tia, on asbes­ti­kar­toi­tus. Asbes­ti­kar­toi­tus tulee uuden asbes­ti­lain mukaan teettää kaik­kiin ennen vuotta 1994 raken­net­tui­hin taloi­hin, jos suun­nit­teilla on minkä tahansa astei­sia purku- tai sanee­raus­töitä. Poik­keuk­sena ovat pölyä­mät­tö­mät pienet huoltotyöt.

Paikanna mahdol­li­set vesivuodot

Kaikki vesi­vuo­dot, myös piile­vät vesi­vuo­dot on mahdol­lista havaita tark­kai­le­malla vesi­mit­ta­ria. Suurin osa vesi­mit­ta­reista on siipi­pyö­rä­mit­ta­reita, joissa on pyörivä siipi­pyörä, joka mittaa helposti ymmär­ret­tä­vällä astei­kolla veden kulu­tuk­sen. Vesi­mit­ta­rin numee­ri­nen asteikko ja kuvas­sa­kin näkyvät punai­set nuolet ilmai­se­vat pyöri­mällä, kun vettä käyte­tään. Jos pyörintä mitta­rissa ei lopu, vaikka kaikki hanat ovat kiinni, pesu­ko­neet eivät pese ja WC-istuinta ei vedetä, niin jossain on vesi­vuoto. Vesi­vuoto on siis yksin­ker­tai­sinta havaita vesimittarista.

Vesi­vuo­don paikan­ta­mi­nen voidaan aloit­taa hanoista ja WC-istui­mista. Yleensä hanoista vuodot ovat helposti havait­ta­vissa, mutta WC-istui­men vuotoa ei vält­tä­mättä huomaa pelkäs­tään näkö­ha­vain­non avulla. WC-istui­men vuodon havait­se­mi­seen voidaan käyttää taval­lista WC-paperia. Normaa­lin huuh­te­lun jälkeen istuin­osan sisä­puoli kuiva­taan huolel­li­sesti ja pienen odot­te­lun jälkeen sisä­puoli pyyhi­tään uudes­taan WC-pape­rilla ja tarkis­te­taan kastuuko paperi, vai pysyykö se kuivana. Jos WC-paperi kastuu (yleensä istuin­osan takao­sasta, mistä huuh­te­lu­vesi tulee istuin­osaan), WC-istui­messa on vuoto. Jos vuotoa ei havaita hanoissa ja WC-istui­missa, on syytä tarkas­taa kaikki putkis­tot, vent­tii­lit ja erityi­sesti niiden liitok­set. Seinien sisään ja lattian alle asen­ne­tut putkis­tot ovat hieman vaikeam­pia tarkas­taa vuoto­jen osalta. Jos ne on asen­nettu oikein suoja­put­keen, vuoto voidaan havaita hanojen yms. liitos­koh­dista seinistä. Putken vuoto voi kuiten­kin johtua pelkäs­tään raken­tei­den sisään ja vuotoa ei havaita, ennen kuin se aiheut­taa pinta­ra­ken­teille vaurioita.

Vesi­vuoto voi aiheut­taa huomat­ta­vaa vahin­koa raken­nuk­selle ja myös talou­del­li­sia mene­tyk­siä korjaus­kus­tan­nuk­sina sekä veden kulu­tuk­sen nousuna. Tarvit­taessa on syytä ottaa yhteyttä LVI-alan ammat­ti­lai­siin ja tilata heiltä kunto­tut­ki­mus aiheesta. Kuvassa alla on Talo­yh­tiön ener­gia­kir­jassa esitet­tyjä vesi­vuo­to­jen aiheut­ta­mia kustannuksia.

Huolla koneel­li­nen ilman­vaihto säännöllisesti

Ilman­vaihto vaatii huoltoa ja tarkas­tuk­sia. Ilman­vaih­don huol­to­toi­men­pi­teet kuulu­vat ilman­vaih­to­vent­tii­lien ja kana­vis­ton puhdis­ta­mi­nen, ilma- ja rasva­suo­dat­ti­mien vaihto ja puhdis­ta­mi­nen sekä ilman­vaih­don säätä­mi­nen. Kana­vis­ton puhdis­ta­mi­nen ja ilman­vaih­don säätä­mi­nen tulee jättää ammat­ti­lais­ten tehtä­viksi. Suodat­ti­mia tulee puhdis­taa ja vaihtaa valmis­ta­jan ohjei­den mukaisesti.

Pölyi­set vent­tii­lit heiken­tä­vät ilman­vaih­toa. Puhdista ilman­vaih­to­vent­tii­lit, kun niihin on kerty­nyt näkyvää likaa. Jos vent­tii­lit on irroi­tet­ta­vat, irrota ja pyyhi tai pese ne. Kaikki vent­tii­li­mal­lit eivät ole irro­tet­ta­via, joten selvitä ensin, miten kysei­nen vent­tii­li­tyyppi puhdis­te­taan. Puhdis­tus tulee tehdä vent­tii­li­val­mis­ta­jan ohjei­den mukaan. Vent­tii­lien säätö­asen­toa ei saa muuttaa. Vent­tii­lien säätö voidaan tehdä vain mitta­reilla, joiden tulee nykyi­sen lain mukaan olla kalibroituja.

Liesi­tuu­let­ti­missa on yleensä rasva­suo­da­tin. Yleensä rasva­suo­da­tin on pestävä eli sitä ei normaa­listi vaihdeta.

Tarkasta sähkö­lait­teet

Kotona oleville sähkö­lait­teille on syytä/hyvä tehdä määrä­ai­kais­tar­kas­tuk­sia kodin sähkö­ver­kon oikean toimin­nan ja sähkö­tur­val­li­suu­den varmistamiseksi.

Tarkas­tus­toi­met voi aloit­taa vaik­kapa kodin pisto­rasioista silmä­mää­räi­sellä tarkas­tuk­sella. Mikäli pisto­rasioissa havait­see tummen­tu­mia tai muita väri­vir­heitä, voi olla syytä kutsua paikalle asiansa osaava sähkö­asen­taja. Näissä tapauk­sissa pisto­rasioi­den sisäi­set kosket­ti­met ovat saat­ta­neet löystyä ja näin ollen aiheut­ta­vat turhaa lämpe­ne­mistä, ja pahim­massa tapauk­sessa tuli­palo- ja oiko­sul­ku­vaa­ran. Pisto­rasioi­den tulee olla hyvin kiin­ni­tet­tyjä ja niiden suoja­kan­sien tulee olla ehjiä esimer­kiksi liial­li­sen kosteu­den pääsyn estä­mi­seksi pistorasiaan.

Pisto­rasioi­den tarkas­tuk­sen jälkeen voi tarkas­tella esimer­kiksi jatko­joh­to­jen käyttöä kodissa. Monissa paikoissa käyte­tään jatko­joh­toja lait­tei­den sähkön­syöt­töön, mutta opti­maa­li­nen tilanne tämä ei ole. Mikäli jatko­joh­to­jen käyttö on jatku­vaa, voi olla syytä harkita kodin sähkön­ja­ke­lu­jär­jes­tel­män päivit­tä­mistä esimer­kiksi kiin­tei­den pisto­rasioi­den lisää­mi­sen muodossa. Pisto­rasioi­den lisää­mi­nen on asiansa osaavan sähkö­asen­ta­jan työtä!

Ulkona käytet­tä­viin jatko­joh­toi­hin on hyvä harkita pisto­tulp­paan kytket­tä­vän vika­vir­ta­suo­jan hank­ki­mista käyt­tä­jän sähkö­tur­val­li­suu­den parantamiseksi.

Kodin sähkö­kes­kus sijait­see usein etei­sessä tai tuuli­kaa­pissa. Keskuk­sen tarkas­tus­toi­men­pi­tei­siin kuuluu silmä­mää­räi­sen tarkas­tuk­sen lisäksi esimer­kiksi vika­vir­ta­suo­jien testaus. Sähkö­kes­kuk­sen edustan tulisi olla vapaa esteistä, jotta keskuk­sen käyt­tö­toi­men­pi­teet (sulak­keen vaihto, -viritys, vika­vir­ta­suo­jien testaa­mi­nen) voidaan tehdä turval­li­sesti. Keskusta ei saa peittää ja ylimää­räi­sen pölyn kerään­ty­mi­nen keskuk­seen tulisi estää. Kaiken­lai­set tummen­tu­mat kieli­vät siitä, että sähkö­asen­nuk­sessa ei ole kaikki kunnossa.

Milloin olet viimeksi testan­nut vikavirtasuojan?

Vika­vir­ta­suoja on suoja­laite, joka suojaa henki­löitä, eläimiä ja lait­teita vaaral­li­silta laite­rik­ko­jen yhtey­dessä synty­viltä virroilta. Vika­vir­ta­suoja toimii lisä­suo­jana virta­pii­reissä, tosin aivan vanhim­mista kiin­teis­töistä vika­vir­ta­suo­jat saat­ta­vat puuttua. Vika­vir­ta­suoja tulisi testata paina­malla vika­vir­ta­suo­jassa olevaa testi­pai­ni­ketta parin kuukau­den välein. Testi­pai­nike katkai­see virta­pii­rin ja kertoo, että vika­vir­ta­suoja toimii oikein. Testin jälkeen vika­vir­ta­suoja viri­te­tään takai­sin käyt­töön vika­vir­ta­suo­jassa olevasta kytkinvivusta.

Sähkö­kes­kuk­sessa sijait­se­vat vika­vir­ta­suo­jien lisäksi myös johtoa suojaa­vat lait­teet eli joko johdon­suoja-auto­maa­tit (”auto­maat­ti­su­lak­keet”) tai tulp­pa­su­lak­keet. Johtoa suojaa­van lait­teen tulee olla virta­pii­rin heikoin osa. Johdon­suo­jat suojaa­vat oikein toimies­saan johtoja liian suurelta kuor­mi­tuk­selta ja oiko­su­luilta. Mikäli johdon­suo­jat tai sulak­keet rikkoon­tu­vat jatku­vasti, on tärkeää miettiä syytä, miksi suoja­laite ylipää­tään rikkoon­tuu. Edessä voi olla kodin sähkö­jär­jes­tel­män päivit­tä­mi­nen. Liian suurella kuor­mi­tuk­sella olevat sähkö­kes­kuk­sen suoja­lait­teet voi saada selville vaik­kapa lämpökamerakuvauksella.

Kirjaa toimen­pi­teet talon huol­to­kir­jaan

Kaikista huolto- ja korjaus­toi­men­pi­teistä tulisi pitää yllä huol­to­kir­jaa, johon tehdyt toimen­pi­teet kirja­taan. Ilman huol­to­toi­men­pi­tei­den oikein ajoi­tet­tua teke­mistä, raken­nuk­set eivät ”toimi” niin kuin niiden tulisi toimia.

Muuta­man tonnin auton ostaja kysyy autoa ostaes­saan usein huol­to­kir­jaa. Sen sijaan ostet­taessa huomat­ta­vasti kalliim­paa omako­ti­ta­loa kovin harva on siitä kiinnostunut.

Yksin­ker­tai­sim­mil­laan huol­to­kirja voi olla esimer­kiksi vihko, mutta pienellä sijoi­tuk­sella saa hankit­tua huol­to­kir­jasta paine­tun version.

---

Kirjoit­ta­jat:

Timo Ronkai­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Antti Kont­ka­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Nick Night / Unsplash