Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa Jatkuva oppiminen Artikkelit

Oppiminen on elämän mittainen matka – Jatkuvan oppimisen kehit­tä­minen Kareliassa

Vuonna 2019 suomessa käynnistyi jatkuvan oppimisen uudistus, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Uudistus tähtää tasa-arvoi­sempaan osaamisen kehit­tä­misen, jotta uudet tehtävät ja uralla etene­minen mahdol­listuu aiempaa paremmin. Uudis­tuk­sella pyritään vaikut­tamaan myös työllis­ty­miseen ja merki­tyk­sel­liseen elämään osaamista lisää­mällä. (JOTPA 2022).

Kuvio jossa ilmaistu mitä jatkuva oppiminen voisi tulevaisuudessa olla, ja mitä tavoitteita siihen liittyy
Kuvio 1. Jatkuva oppimisen visio ja tavoitteet. (Valtio­neu­vosto 2020, 33.)

Jatkuva oppiminen osana työelämää tarkoittaa yhteistyön tiivis­tä­mistä työpaik­kojen ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden välillä. Tarvitaan konkreet­tisia keinoja osaamisen lisää­miseen. Koulu­tus­tar­jontaa tulee uudistaa luomalla joustavia ja uusia lyhyt­kes­toisia osaamisen kehit­tä­misen palveluja niin, että ne vastaavat muuttuvan työelämän vaati­muksiin. Kaikille täytyy myös varmistaa mahdol­lisuus kehittää osaamistaan työuran eri vaiheissa. (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022)

Jatkuvaan oppimiseen yhdistyy osaamisen näkyväksi tekeminen. Kaikilla meistä syntyy ja kertyy osaamista eri yhteyk­sissä elämämme aikana. Oman osaamisen tunnis­ta­minen voi olla hankalaa, vaikka kaikki osaaminen onkin arvokasta. Osaamisen havait­se­minen ja näkyville saaminen on hyvä asia koska sitä kautta osaami­selle löytyy käyttöä. (Sitra 2022)

Jatkuvan oppimisen webinaa­rissa 6.10.2022 Milma Arola Jatkuvan oppimisen ja työlli­syyden palve­lu­kes­kuk­sesta (Jotpa) nosti esille vahvan osaami­si­den­ti­teetin, jonka muodos­tu­minen edellyttää oman osaamisen tunnis­ta­mista. Oman osaami­si­den­ti­teetin synty­minen on tärkeää, koska se lujittaa mieli­kuvaa itsestä osaajana ja oppijana, auttaa viemään käytäntöön omaa osaamista, rohkaisee ja innostaa uuden oppimiseen ja on ehto jatku­valle oppimiselle.

Oppimista kaikkiin elämäntilanteisiin

Opiskelu on inves­tointi itseen mutta myös organi­saa­tioon. Karelian tarjoa­milla koulu­tuk­silla ja opinnoilla pyritään siihen, että ne ovat kunkin tavoit­teisiin sopivia, yksilöl­lisiä ja joustavia. Opintojen suunnit­teluun ja toteut­ta­miseen annetaan tukea.

Avoimen ammat­ti­kor­kea­koulun opintoihin voi osallistua kuka tahansa ja tehdä opiske­lu­va­linnat oman mielen­kiinnon mukaan. Mikäli haaveissa on tutkinto-opiskelu, on se mahdol­lista myös avoimen väylän kautta. Kun tavoit­teena on syventää ja laajentaa osaamista jo tehdyn korkea­kou­lu­tut­kinnon jälkeen, hyvä keino on hakeutua suorit­tamaan ylempää ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kintoa. Tutkinto tuottaa saman kelpoi­suuden julkiseen virkaan kuin yliopis­tossa suori­tettu ylempi korkea­kou­lu­tut­kinto. Maahan­muut­tajat saavat taitoja ja osaamista korkea­kou­luo­pis­keluun valmen­ta­vissa opinnoissa.

Työvoi­ma­kou­lu­tukset ja -valmen­nukset kehit­tävät ja ylläpi­tävät ammatil­lista osaamista ja sitä kautta edesaut­tavat työelämään sijoit­tu­mista. Koulu­tukset ja valmen­nukset tehdään yhteis­työssä Elinkeino-, liikenne- ja ympäris­tö­kes­kuksen (ELY) sekä työvoi­ma­toi­miston kanssa.

Ammatil­lista kehit­ty­mistä ja erikois­tu­mista edistävät erikois­tu­mis­kou­lu­tukset. Ne ovat hyvä tilaisuus syventää asian­tun­ti­juutta ja suunnata osaamista uudelleen sekä saada tukea uusille osaamis­tar­peille. Erikois­tu­mis­kou­lu­tusten opinnot on suunni­teltu niin, että ne on mahdol­lista suorittaa työn ohessa.

Karelian monipuo­liset täyden­nys­kou­lu­tukset on suunnattu yrityk­sille, yhtei­söille ja ammat­ti­lai­sille. Ne mahdol­lis­tavat niin oman kuin organi­saation osaamisen täyden­tä­misen ja päivit­tä­misen. Samalla hyvin­vointi työssä ja vapaa-ajalla vahvistuu.

Yritysten tarpeeseen raken­netut koulu­tukset ja valmen­nukset voivat olla henki­lös­tö­kou­lu­tuksia tai laajempia koulu­tus­ko­ko­nai­suuksia tai kehit­tä­mis­hank­keita. Tilaus­kou­lu­tukset ja valmen­nukset suunni­tellaan aina kuhunkin organi­saa­tioon sopiviksi.

Yhteis­työtä kehit­tä­mis­ryh­mässä ja tiimissä

Jatkuvaa oppimista Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ohjaa Karelia 2030-strategia ja siihen kirjatut jatkuvan oppimisen keskeiset linjaukset. Jatkuvan oppimisen kehit­tä­mis­suun­ni­telma sisältää tarkemman kuvauksen vuosit­tai­sista strate­gi­sista tavoit­teista, tulos­ta­voit­teista ja kehit­tä­mis­ta­voit­teista. Suunni­telman toteu­tu­mista seurataan ja arvioidaan toiminta- ja talous­kat­sauk­sissa sekä johdon katselmuksessa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun jatkuvan oppimisen kehit­tä­mis­ryhmä on koottu opetta­jista, koulu­tus­pääl­li­köistä, erikois­suun­nit­te­li­jasta ja koulu­tus­pal­ve­lujen henki­löistä. Jatkuvan oppimisen päällikkö on ryhmän puheenjohtaja.

Kehit­tä­mis­ryhmä vastaa:

  • jatkuvan oppimisen strate­gi­sesta suunnittelusta,
  • kehit­tä­mis­suun­ni­telman etene­misen ja toteu­tu­misen arvioinnista,
  • palve­lujen laajen­ta­misen koordinoinnista.

Jatkuvan oppimisen päällikkö vastaa:

  • palve­lujen koordi­noin­nista ja kehit­tä­mi­sestä kehit­tä­mis­suun­ni­telman mukaisesti.

Jatkuvan oppimisen tiimi koostuu henki­löistä, jotka konkreet­ti­sesti toteut­tavat erilaisia jatkuvan oppimisen toimintoja kuten esimer­kiksi avoimen opintojen tarjonnan suunnit­telua, koulu­tus­pal­ve­lujen myyntiä, yhtei­so­pintoja ja niin edelleen. Tiimissä toimii myös projek­ti­hen­ki­löstöä, jotka tutkimus- ja kehit­tä­mis­hank­keiden kautta edistävät jatkuvaa oppimista Kareliassa.

Jatkuvan oppimisen tiimin tehtävät:

  • toteuttaa ja varmistaa kehit­tä­mis­suun­ni­telman tavoit­teiden mukaista toimintaa,
  • tiimissä toimivat kehit­tä­mis­suun­ni­telman tavoit­teiden vastuu­hen­kilöt vastaavat suunni­telmaan kirjat­tujen tehtävien toteut­ta­mi­sesta ja tavoit­teiden saavuttamisesta,
  • kehit­tä­mis­suun­ni­telman päivit­tä­minen (kehit­tä­mis­ryhmä käsit­telee, rehtori hyväksyy),
  • jatkuvan oppimisen viestinnän ja markki­noinnin toteut­ta­minen yhdessä viestin­tä­tiimin kanssa.

Jatkuvan oppimisen tiimi tekee yhteis­työtä muiden Karelian tiimien kanssa, säännöl­li­simmin viestin­tä­tiimin kanssa. Yhteiset tapaa­miset ja sovitut viestinnän yhteys­hen­kilöt takaavat näkyvyyden ja tiedon kulun niin sisäi­sesti kuin ulkoisesti.

Kuvioi jossa laatikoissa esitetty jatkuvaan oppimiseen liittyvät asiat Kareliassa: straegia, kehittämissuunnitelma, tiimi, yhteistyö Karelian sisällä, yhteistyö Karelian ulkopuolella, ja toiminnan seuranta ja arviointi
Kuvio 2. Jatkuvan oppimisen elementit Kareliassa.

Kirjoittaja:

Ulla Kallio, projek­ti­koor­di­naattori, jatkuvan oppimisen tiimin jäsen, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Jatkuvan oppimisen ja työlli­syyden palve­lu­keskus 2022. Jatkuvan oppimisen uudistus. https://jotpa.fi/fi/tietoa-meista/jatkuvan-oppimisen-uudistus/ 3.11.2022

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022. Jatkuvan oppimisen kehittämissuunnitelma.

Sitra 2022. Osaaminen näkyviin. https://www.sitra.fi/hankkeet/osaaminen-nakyviin/#paaviestit-ja-periaatteet 3.11.2022

Valtio­neu­vosto 2020. Jatkuvan oppimisen parla­men­taa­risen uudis­tuksen linjaukset. Osaaminen turvaa tulevai­suuden. Valtio­neu­voston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5 3.11.2022

Artik­ke­likuva: Zbyněk Skrčený on Unsplash