Karelia-ammattikorkeakoulun suomenkielisissä koulutuksissa opiskelee melkein satakaksikymmentä opiskelijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Joukossa on monenlaisia opiskelijoita: Suomessa syntyneitä, kaksoiskansalaisia ja maahan muuttaneita. Korkeakouluopinnot vieraalla kielellä vaativat opiskelijalta paljon. Monelle myös suomalainen koulutusjärjestelmä on vieras, kun peruskoulu ja toisen asteen opinnot on suoritettu muualla.
Lokakuussa Kareliassa järjestettiin suomenkielisisissä koulutuksissa opiskeleville vieraskielisille yhteinen tapaaminen, jossa opiskelijat pääsivät kertomaan kokemuksiaan ja tarpeitaan sekä antamaan ja saamaan vertaistukea. Tilaisuuteen osallistui viisi opiskelijaa eri koulutusaloilta. Suurin osa opiskelijoista oli asunut Suomessa 4-5 vuotta. Kaikki opiskelijat olivat saapuneet Suomeen Euroopan ulkopuolelta ja suurin osa oli aloittanut opintonsa ammattikorkeakoulussa kuluvana syksynä.
Moninaiset polut korkeakouluun
Kaikki tilaisuuteen osallistuvat opiskelijat olivat tulleet valituksi Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi muussa kuin yhteishaussa. Korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen Kareliassa tai muualla oli käynyt neljä viidestä, ja kolme heistä oli saanut opiskelupaikan erillishaussa valmentavan koulutuksen suoritettuaan. Korkeakouluopintoihin valmentavalla koulutuksella on siis suuri merkitys korkeakouluopintojen saavutettavuuden näkökulmasta maahan muuttaneille.
Huomionarvoista on myös se, että kaikki opiskelijat olivat eri koulutusaloilta. Vieraskieliset opiskelijat ovat ja tulevat enenevissä määrin olemaan koulutuksissa arkipäivää, minkä vuoksi tukipalveluita ja maahanmuuttajatyöhön liittyvää osaamista on tärkeää kehittää koko korkeakoulun laajuisesti.
Vertaistuen voima on valtava
Kaikki tilaisuuteen osallistuneet opiskelijat jakoivat tunteen siitä, millaista on olla opiskeluryhmän ainoa vieraskielinen. Vaikka muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia on suomenkielisissä koulutuksissa verrattain paljon, on harvinaista, että heitä olisi samassa ryhmässä useampi.
Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tulevat harvoin korkeakouluun suoraan toiselta asteelta ja ovat iältään vanhempia kuin ryhmän muut opiskelijat. Paljon puhuttu kielimuuri on yksi este, mutta porukkaan pääsemistä voi hankaloittaa moni muukin seikka.
Tapahtuman osallistujat olivat kiitollisia siitä, että pääsivät tapaamaan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia opiskelijoita. On helpottavaa kuulla, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Moni opiskelija kertoi ajattelevansa usein, että on varmasti ainoa, joka ei osaa tai ymmärrä.
Vertaistuen lisäksi opiskelijat saivat toisiltaan hyödyllisiä vinkkejä opiskelun tueksi. Tapahtuman yhteydessä vaihdettiin yhteystietoja ja opiskelijat kertoivat haluavansa jatkaa toistensa tapaamista jatkossakin.
Vieraalla kielellä opiskeleminen vaatii energiaa
Yhteistä kaikille tapahtumaan osallistujille oli myös se, että he kokivat erityisesti kirjoittamista vaativien tehtävien aiheuttavan päänvaivaa. Eräs opiskelija kertoi, että usean sivun mittaisen raportin kirjoittaminen suomeksi tuntuu joskus lähes mahdottomalta, kun omalla äidinkielelläkään kirjoittaminen ei ole mieluisaa puuhaa. Monesti tehtävien sanamäärävaatimukset alkavat ahdistaa jo ennen kirjoitustyössä alkuun pääsemistä. Myös haltuun otettavia tekstilajeja on paljon: oppimispäiväkirjat, esseet, referaatit ja raportit.
Kaikki tapahtumaan osallistujat kiittelivät Karelian opettajia ja opiskelukavereitaan siitä, että apua saa ja opettajat selittävät asioita uudelleen, kun kysyy.
Toisaalta moni koki hankalaksi keskeyttää opettajan ja kysyä, jos ei ymmärrä. Myös Pohjois-Karjalan murre ja opettajien nopea puhetahti hämmästytti monia. Pitkät koulupäivät koettiin uuvuttaviksi, sillä vieraalla kielellä opiskelu vaatii paljon energiaa ja keskittymistä.
Toiveita tukitoimenpiteistä ja armollisuutta itseä kohtaan
Opiskelijoilla oli paljon ideoita siitä, millaiset tukitoimet heitä auttaisivat. Tentteihin toivottiin lisäaikaa, mahdollisuutta ottaa sanakirja mukaan ja ylimääräistä uusimismahdollisuutta. Lisäksi toivottiin erilaisia mallivastauksia ja tallenteita luennoista. Opetuksissa käytettäviin videoihin toivottiin tekstityksiä ja raportteihin ja oppimispäiväkirjoihin tukikysymyksiä. Keskustelunaiheeksi nousi myös mahdollisuus käyttää englannin kieltä kirjallisissa tehtävissä.
Yksi tapahtumaan osallistuneista oli Anna Jarovaja, joka opiskelee Karelia-ammattikorkeakoulussa medianomiksi ja on ammatiltaan toimittaja. Taustansa vuoksi Jarovaja ei koe kirjallisia tehtäviä haastavimpina. Vaikeinta on olla armollinen itselleen.
– Sain tapahtumasta uuden ja hyödyllisen idean. Keskustelimme siitä, että usein 80–90 prosenttia on oikein hyvä. Minulle, perfektionistille ja henkilölle, joka haluaa aina tehdä kaiken täydellisesti, tämä oli uusi oivallus.
Tukea on saatavilla ja koko ajan kehitetään lisää
Täysin samoja huomioita ja toiveita tuen muodoista on pohdittu opetushenkilöstön keskuudessa. Opettajat etsivät perustyön ohella ratkaisuja arjessa ilmeneviin yksilöllistä ohjausta vaativiin tuen tarpeisiin. Karelia-ammattikorkeakoulussa kootaan parasta aikaa tietopakettia tarjolla olevista tukitoimista sekä ohjeita oppimisen ja opetuksen tueksi yhteistyössä S2-opettajien kanssa.
Yksi esimerkki suomi vieraana kielenä -opiskelijoille tarjottavasta tuesta on lisäaika tenttiin. Opiskelija saa pyydettäessä 15-30 minuuttia lisäaikaa tenttiin. Vieraskielisisillä opiskelijoilla menee pidempi aika tehtävänantojen ymmärtämiseen ja erityisesti tekstin tuottamiseen. Lisäajalla varmistetaan, että opiskelija pystyisi osoittamaan osaamisensa tentissä paremmin. Mielenkiintoisia ovat myös kysymykset siitä, voisiko arviointi koostua osittain muustakin kuin tenttituloksesta varsinkin ensimmäisten opintojaksojen aikana.
Tällä hetkellä opiskelijan tärkein tuki kielen oppimiseen ja ammattisanaston hallitsemiseen tulee opetushenkilöstöltä jokapäiväisessä arjessa ja opetuksessa. Tämän lisäksi tarjolla on kieliklinikoita, jonne opiskelijat voivat mennä haastavien opiskelutehtävien kanssa hakemaan tukea. Myös opintopiireissä on tarjolla tukea jo haastavimmaksi koetun kirjoittamisen osalta.
Sekä opiskelijoilta että opetushenkilöstöltä on kuultu toiveita opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi niin, että se tukisi nykyistä paremmin opiskelijaa, joka ei puhu suomea äidinkielenään. Opinnäytetyön tekstiasun tarkastamiseen opiskelijat saavat lisätukea jo nyt.
On tärkeää, että sekä opiskelijat että opetushenkilöstö ovat tietoisia tarjolla olevista tukitoimenpiteistä. Lisää tiedottamista tarvitaan vielä, jotta opetushenkilöstö osaa tarjota tukea ja opiskelijat sitä pyytää.
Kirjoittajat:
Taru Väisänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mia Sevonius-Male, maahanmuuttajatyön asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Leena Hiltunen, opintokuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anna Jarovaja, medianomi-opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Opiskelijoiden tapaamisessa keskustelu kävi vilkkaana. Kuva: Mia Sevonius-Male.