Kaksi henkilöä keskustelee

Työky­ky­koor­di­naat­to­rin osaa­mi­selle kysyn­tää työelämässä

Työky­vyn ja työl­lis­ty­mi­sen merki­tys on tiedos­tettu ja tunnis­tettu työurien pite­ne­mi­sen ja kasva­van osaa­ja­pu­lan takia entistä parem­min. Tähän perus­tuen kiin­ni­te­tään huomiota työssä olevien työky­kyyn ja työhy­vin­voin­tiin sekä työl­lis­ty­mi­sen moni­puo­li­siin mahdollisuuksiin. 

Mihin työky­ky­koor­di­naat­to­reita tarvitaan?

Tämän päivän ja tule­vai­suu­den työelä­mässä jokai­selle, joka haluaa ja jolla on mahdol­li­suus tehdä töitä, on tarve. Lisään­ty­nyt tieto työky­vyn moni­nai­suu­desta ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ mahdol­lis­ta­vat sen, että esimer­kiksi tervey­den­ti­lan muutok­sen tapah­tuessa työtä voidaan räätä­löidä ja näin pitää henkilö edel­leen työelä­mässä mukana. Myös jostain syystä työelä­mästä poissa olleille tämä on uusi mahdol­li­suus. Jokai­sella työpai­kalla tulisi olla henkilö, joka pystyy tunnis­ta­maan työky­vyn tuen mahdol­li­suuk­sia ja osal­lis­tua työky­vyn ja työhy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­man laati­mi­seen niin orga­ni­saa­tio- kuin yksilötasolla.

Työky­ky­koor­di­naat­tori on henkilö, joka koor­di­noi, opastaa ja neuvoo työl­lis­ty­mi­seen ja työssä jatka­mi­seen liit­ty­vissä asioissa työs­ken­nel­len moniam­ma­til­li­sissa ja -alai­sissa verkos­toissa. Hän osaa esimer­kiksi arvioida koko­nais­val­tai­sesti työky­kyä ja tarvit­ta­via tuki­toi­mia sekä ohjata asia­kas­taan palveluverkostossa.

Työky­ky­koor­di­naat­to­rin tehtä­vän­ku­vat vaih­te­le­vat ja he voivat toimia hyvin erilai­sissa orga­ni­saa­tioissa ja tehtä­vissä esimer­kiksi työ- ja elin­kei­no­pal­ve­luissa, tervey­den­huol­lossa, sosi­aa­li­pal­ve­luissa, järjes­töissä, työl­li­syyttä tuke­vissa hank­keissa, kunta­ko­kei­luissa, työter­veys­huol­lossa tai henkilöstöhallinnossa.

Koulu­tusta työky­ky­koor­di­naat­to­rin tehtäviin

Syksystä 2021 alkaen on kahdek­san ammat­ti­kor­kea­kou­lua järjes­tä­nyt työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lu­tusta avoimen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­toina. Koulu­tuk­sen sisäl­löt on suun­ni­teltu ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhteis­työnä ja taus­talla on ollut sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön sekä Työter­veys­lai­tok­sen ohjaus. Koulu­tuk­sen laajuus on 10 opin­to­pis­tettä ja se koostuu kahdesta viiden opin­to­pis­teen opin­to­jak­sosta. Koulu­tus kestää yhden luku­kau­den ja se toteu­te­taan verkko-opin­toina. Opin­toi­hin sisäl­tyy etäwe­bi­naa­reja, itse­näistä opis­ke­lua ja pien­ryh­mä­työs­ken­te­lyä opin­to­jen aihe­pii­rei­hin liittyen.

Työelä­mässä olevat ammat­ti­lai­set tai työuraa vaih­ta­vat henki­löt voivat koulu­tuk­sen myötä laajen­taa työku­vaansa tai sijoit­tua uusiin työteh­tä­viin. Koulu­tuk­sen suori­tet­tu­aan henkilö saa oikeu­den käyttää nimi­kettä työky­ky­koor­di­naat­tori, mutta taus­talla pitää olla esimer­kiksi korkea­kou­lu­tut­kinto tai muu sovel­tuva tutkinto ja työko­ke­musta. Koulu­tuk­sen voi suorit­taa myös osana korkeakoulututkintoa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on ollut mukana koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä ja järjes­tä­nyt koulu­tusta syksystä 2021 alkaen.

Koke­muk­set koulu­tuk­sesta hyviä

Työky­ky­koor­di­naat­to­ri­kou­lu­tus on ollut hyvin suosittu Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Koulu­tus toteu­te­taan avoimen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­toina. Koulu­tuk­sen on suorit­ta­nut jo reilusti yli sata henkilöä.

Koulu­tuk­seen osal­lis­tu­jat tulevat hyvin erilai­sista orga­ni­saa­tioista ja siksi osal­lis­tu­jien verkos­toi­tu­mi­nen eri ammat­tia­lo­jen ja oman ammat­tia­lan edus­ta­jien kanssa on koettu erit­täin tärkeäksi. Palaute koulu­tuk­sesta on ollut erit­täin posi­tii­vista ja osal­lis­tu­jien amma­til­li­nen osaa­mi­nen on kehit­ty­nyt monipuolisesti.

Koulu­tus on lisän­nyt tietoi­suutta työky­vyn moni­nai­suu­desta sekä moniam­ma­til­li­sesta ja monia­lai­sesta yhteis­työstä sekä palve­lu­ver­kos­tosta. On opittu myös tunnis­ta­maan lain­sää­dän­nön tuomia vastuita ja velvoit­teita eri ammat­tia­loilla sekä yhtei­siä raja­pin­toja. Koulu­tuk­sen antina on ollut myös pereh­ty­mi­nen työky­kyä tuke­viin mene­tel­miin ja työky­vyn tuen vaih­toeh­toi­hin (kuntou­tus, uudel­leen koulu­tus jne.). Myös ajan­ta­sais­ten ja luotet­ta­vien lähtei­den käyttö on ollut merki­tyk­sel­li­nen oppi­mis­ko­ke­mus.  Koke­mus­ten jaka­mi­nen ja verkos­ton tiedol­li­nen anti ovat tuke­neet osal­lis­tu­jien oppimisprosessia.

Työky­vyllä hyvin­voin­tia ja tulosta yksilö- ja organisaatiotasolla

Kun halu­taan, että orga­ni­saa­tiot menes­ty­vät ja niiden tulok­sel­li­nen toiminta kehit­tyy, on työn­te­ki­jöi­den työky­vystä ja työhy­vin­voin­nista huoleh­ti­mi­nen keskeistä läpi työurien. Parhaim­mil­laan työkyky ja työhy­vin­vointi ovat yksi osa orga­ni­saa­tion stra­te­gista johta­mista, joka toteu­tuu läpi koko henki­lös­tön. Perus­tan tälle luo tieto ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ, johon työky­ky­koor­di­naat­to­rin osaa­mi­nen tuo puut­tu­van palan.

Lisä­tie­toja Kare­lian järjes­tä­mästä Työky­ky­koor­di­naat­tori -koulutuksesta.


Kirjoit­ta­jat:

Tarja Laati­kai­nen, koulu­tus­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mervi Lätti, erikois­suun­nit­te­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Andrea Piacqua­dio