Keskeneräinen rakennustyömää jossa rakennustelineitä

360-kuvauksen hyödyntämisen mahdollisuudet työmaatuotannossa

Kamerateknologiat ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenessä. Ennen kaikkea tämä on tarkoittanut sitä, että eri teknologiat ovat tulleet laajemman käyttäjäkunnan saataville hintakehityksensä ansiosta. Yksi uusista kehitysaskeleista on mahdollistanut 360-kuvien ja -videoiden ottamisen yhdellä kohtuullisen hintaluokan kameralla.

360-kamerassa on usein kaksi kalansilmäobjektiivia ja yhden objektiivin kuvakulma on, mallista riippuen, noin 180 astetta. Kameran tuottama kuva yhdistetään valmistajan ohjelmistolla 360-muotoon. Useimmat ohjelmistot tekevät yhdistämisen automaattisesti ja kuvamateriaalia voi tarvittaessa editoida.

360-kameralla voidaan ottaa joko video- tai still-kuvia ja kummassakin tapauksessa kuvattu ympäristö tallentuu kokonaisuudessaan, eli käytännössä kuvauspisteen näkymää voi kääntää haluamaansa katselusuuntaan. 360-kuvamateriaalia täytyykin tarkastella tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmistolla digitaalisessa muodossa, jos haluaa hyödyntää materiaalia täysimääräisesti.

Valkoinen rakennuskypärä jonka päälle kiinnitetty pieni kamera
Työmaakypärään kiinnitetty Insta360 ONE X- kamera.

Mahdollisuuksia riittää työmaan dokumentoinnista työntekijän perehdytykseen

Työmaa voidaan dokumentoida kattavasti 360-kuvauksen avulla ja eri osapuolet voivat käyttää materiaalia rakentamisen aikana mm. laadunvalvonnan ja suunnittelun yhteydessä. Ongelmia on helpompaa havaita ajoissa kattavan dokumentoinnin avulla ja mikäli myöhemmin ilmenee ongelmia tai virheitä, on syy helpommin jäljitettävissä ja korjattavissa.

360-kuvausta voidaan hyödyntää rakentamisen laadunvarmistuksen lisäksi myös muihin käyttötarkoituksiin tehostamaan työmaan prosesseja. Yhtenä esimerkkinä etänä pidettävät työmaakokoukset, jolloin kohdekierroksen voi suorittaa yksi henkilö ja muut osallistujat katselevat livekuvaa eri sijainneista. Näin voidaan nopeuttaa päätöksentekoprosessia ja lisätä tehokkuutta, kun matkoihin käytetty aika voidaan käyttää varsinaiseen työhön.

Lisäksi 360-kuvamateriaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä tai opetuksessa. 360-materiaalin avulla voidaan luoda virtuaalisia oppimisympäristöjä, joihin on mahdollista lisätä sisältöä esimerkiksi 3D-mallien, virtuaalisten kierrosten, kysymysten ja tehtävien avulla.

Käyttökokemuksia kampustyömaalta

Karelia-ammattikorkeakoulu on parhaillaan keräämässä käyttökokemuksia 360-kuvauksen mahdollisuuksista rakennustyömaan näkökulmasta Ammattiopisto Luovin Joensuun Karsikon kampustyömaan yhteydessä. Tiedonkeruu kampustyömaalla alkoi keväällä 2022 työmaan käynnistyttyä ja sitä on tarkoitus jatkaa kohteen valmistumiseen 2024 saakka.

Ammattiopisto Luovin kampustyömaata dokumentoidaan noin kerran viikossa 360-kypäräkameran avulla. Kypäräkameran avulla saadaan 360-videokuvaa työmaan eri työvaiheista. Jälkitarkastelussa videokuva voidaan pysäyttää ja käyttäjä pääsee tarkastelemaan 360-näkymää yhdestä pisteestä.

360-kuvan näkymää voi kääntää hiiren kursorin avulla haluamaansa suuntaan. Kuvaa voi myös zoomata sisään ja ulos hiiren rullan avulla. Videon voi halutessaan pysäyttää ja tarkastella kyseisen hetken näkymää eri suuntiin.

360-kuvauksen yhtenä tavoitteena on hyödyntää syntyvää materiaalia opetus- ja opastusmateriaalina Ammattiopisto Luovin talonrakentaja-koulutuksessa ja Karelia-ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa.

3D-malli rakennuksesta
ThingLink:in avulla rikastettu 3D-malli kampustyömaan päärakennuksesta. Malliin on lisätty 360-kameran kuvamateriaalia työmaaympäristöstä.

360-kuvausten lisäksi kampustyömaan alueelle on myös asennettu valvontakamera sekä timelapse-kameroita, joiden avulla saadaan yleiskuvaa työmaan eri työvaiheista, kuten maanrakennus- ja pohjatöistä, työmaan logistiikasta, nostoista, ym. Timelapse-kamera on ohjelmoitu ottamaan still-kuvia kohteestaan tunnin välein. Still-kuvista voidaan tuottaa nopeutettuja timelapse-videoita, jotka havainnollistavat työmaan toteutuksen myös jälkikäteen.

Kampustyömaan päärakennuksen perustus- ja runkotöistä tehty timelapse-video.

Kirjoittajat:

Mikko Matveinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Riku Hirvonen, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelisarjan julkaisu on osa Rakentamisen vihreä siirtymä RAVI -projektin toimenpiteitä. RAVI-projektin tavoitteena on edistää rakentamisen vähähiilisten ratkaisujen ja prosessien käyttöönottoa, vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaali- ja tuoteosaamista sekä nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa. RAVI-projektin päärahoittajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.

Logot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Business Joensuu, EU:n aluekehitysrahasto