Lokakuussa 2022 käynnistynyt Sote Hyte Living lab-yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa – hanke luo mahdollisuuksia yksityisille ja julkisille palveluntuottajille saada uutta osaamista teknologian hyödyntämiseen sote- ja hyvinvointipalveluissa. Kehittyvän teknologian ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien kautta voidaan palveluita tarjota laajalti ja monipuolisesti maakunnan alueelle.
Muutoskyvykkyyttä ja uusia avauksia yhteistyöhön
ESR-rahoitteisen Living lab -hankeen toiminta-aika on vuoden 2023 loppuun saakka. Kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan palveluntuottajat sekä kyseisille toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat toimijat, kuten teknologia-alan yritykset. Kehittämisyhteistyötä tehdään myös kuntien, Siun soten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Living lab –hankkeessa edistetään yritysten ja järjestöjen valmiuksia ja muutoskyvykkyyttä uudenlaisiin teknologisiin ratkaisuihin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Hankkeella vahvistetaan alueen toimijoiden kilpailukykyä sekä valmiutta uudistumiseen. Lisäksi tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kehittämistä.
Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla ja käynnistää Living lab- toimintaa hankeen kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on muodostaa ehdotus yhteiskehittämisen toimintamallista Pohjois-Karjalaan. Living lab-yhteiskehittämisen käynnistäminen on Karelian strategian 2020-2030 mukaista toimintaa.
Living lab -toimintamalli, mitä se tarkoittaa?
Living lab-käsite voi herättää ihmisissä erilaisia mielikuvia tai käsityksiä. Hankkeen aikana konkretisoidaan mitä Living lab -toiminta Kareliassa tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on eri toimijoille, kuten opiskelijoille, opettajille, yrityksille, muille yhteistyökumppaneille sekä laajemmin maakunnan toimijoille.
Living lab -käsiteestä löytyy erilaisia määritelmiä. Esimerkiksi Heikkanen & Österberg (2012) ovat määrittäneet käsitteen seuraavalla tavalla: ”Living Lab on käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota toteutetaan yhdessä loppukäyttäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa tosielämän ympäristöissä avoimen innovaation periaatteita soveltaen.”
Wikipedian (2022) määritelmän mukaan ”Elävä laboratorio on käyttäjäkeskeinen, avoimen innovaation ekosysteemi, toimii usein alueellisessa kontekstissa (esim. kaupunki, taajama, alue, kampus) ja integroi samanaikaiset tutkimus- ja innovointiprosessit julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Konsepti perustuu systemaattiseen käyttäjien yhteiskehittämiseen, jossa yhdistyvät tutkimus- ja innovaatioprosessit. Nämä integroidaan luomalla yhdessä, tutkimalla, kokeilemalla ja arvioimalla innovatiivisia ideoita, skenaarioita, konsepteja ja niihin liittyviä teknologisia esineitä tosielämän käyttötapauksissa.”
Living lab -yhteiskehittämisen ideana on luoda yrityksille ja muille toimijoille alusta, jossa on mahdollista testata laitteita ja uudenlaisia toimintatapoja. Ideana on pohtia yhdessä erilaisia toimintatapoja ratkaista haasteita. Toiminnan hyötynä on se, että ongelman edessä ei olla yksin, vaan haasteeseen voidaan ottaa luotettavasti mukaan yhteistyökumppanit. Näin voidaan yhteistyössä toimintoja kehittää eteenpäin. Living lab-toimintamalliajattelussa tutkimus ja kehittäminen mahdollistuvat monialaisen yhteiskehittämisen näkökulmasta esimerkiksi erilaisten käytännön kokeilujen kautta.
Yhteistyökumppaneiden etsimistä ja teknologiaan tutustumista
Loppuvuoden 2022 aikana Living lab- hankkeessa on kontaktoitu yhteistyötahoja (yritykset, yhdistykset ja järjestöt) ja keskusteltu heidän tarpeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan yhteistyöhön. Lisäksi on luotu uusia verkostoja ja kontakteja yhteiskehittämiselle. Joulukuun alussa toteutettiin benchmarkkaus-matka Seinäjoen ammattikorkeakouluun, jossa tutustuttiin paikalliseen Living lab-konseptiin. Kuvaamme tulevassa Pulssi-artikkelissa matkan antia ja sen herättämiä ajatuksia tarkemmin.
Hankkeessa toteutetaan työpajoja mm. sote-alalla käytettävästä teknologiasta. Teknologiatyöpajojen teemoja ovat esimerkiksi kuntoutuminen ja kuntoutus, etähoito- ja diagnostiikka sekä turvallisuuden ja aktiivisuuden seurannan teknologiat. Näiden avulla lisätään hankkeen toimijoiden kykyä teknologisten ratkaisuiden hyödyntämiseen oman toiminnan ja palveluiden kehittämisessä. Yhteisissä työpajoissa on mahdollista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa sekä jakaa osaamista ja oppia muilta.
Ensimmäisen yhteiskehittämisen työpajan toteutimme joulukuun alkupuolella yhteistyössä SeeTrueTechnologies yrityksen, Siun soten puheterapiayksikön sekä muutaman yksityisen palveluntuottajan kanssa. Työpajassa kuulimme ja kokeilimme katseenseurantateknologian käyttöönottoa puheterapeutin työssä.
Lisää hyvinvointia ja terveyttä maakuntaan yhdessä tekemällä
Hankkeessa mukana oleville toimijoille järjestetään työpajoja myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoilla. Työpajoissa päästään keskustelemaan ja ideoimaan ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisestä Pohjois-Karjalassa.
Ensimmäinen työpaja järjestetään 18.1.2023 yhteistyössä Karelian VaPa-hankkeen (Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin -hanke) sekä Siun soten kanssa. Pääset osallistumaan tilaisuuteen ilmoittautumalla 13.1.2023 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet!
Ensi vuoden aikana toteutetaan myös kansalaisille suunnattuja ”terveys- ja hyvinvointitapahtumia” yhteistyössä eri järjestötoimijoiden ja Karelian oppimisympäristö Tarmon opiskelijoiden kanssa. Tilaisuuksien teemat liittyvät Pohjois-Karjalan keskeisiin hyvinvointihaasteisiin kuten yksinäisyys, mielenterveys ja päihteet sekä ylipaino.
Osaamisen kehittäminen etäsimulaation avulla pitkien välimatkojen maakunnassa
Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään lähi- ja etäsimulaatiota henkilöstön osaamisen kehittämisessä yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Pilotoinnin tavoitteena on saada kokemuksia isolle henkilöstömäärälle toteutettavasta hybridikoulutuksesta, jossa simulaatio toteutetaan Karelia-amk:n Tikkarinteen kampuksella ja etäyhteydellä on osallistujia eri puolilta maakuntaa.
Tulevaisuudessa etäsimulaatio voi olla organisaatioiden ja yritysten tarpeisiin kohdennettua palvelua, jota voidaan tarjota esimerkiksi eri alojen yrityskoulutustarpeisiin erityisesti pitkien välimatkojen alueilla.
Yhdessä ideoimaan uutta Living lab -toimintamallia
Living lab -toiminnan kehitystyö on vielä alkuvaiheessa, joten toivomme mahdollisimman paljon ajatusten vaihtoa niin Karelian henkilöstön ja opiskelijoiden kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita mukaan laajalti erilaisilla taustoilla olevat toimijat. Hankkeessa saatujen oppien ja kokemusten pohjalta luodaan ehdotus siitä, millainen erityisesti Pohjois-Karjalan alueen Living lab -toimintamalli voisi tulevaisuudessa olla.
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat työskentelevät Sote Hyte Living lab- yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa hankkeessa
Lähteet:
Heikkanen, S. & Österberg, M. (toim.) 2012. Living lab ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6619-17-0
Karelia strategia 2020-2030. karelia-strategia-2020-2030-2.pdf
Wikipedia. 2022. Livig lab. https://en.wikipedia.org/wiki/Living_lab 14.12.2022
Artikkelikuva: Free Stock photos by Vecteezy