Miksi opetuksen järjestäjien tulisi kiinnostua tekoälystä?

Kirjoitin tämän artikkelin yhteistyössä Open AI -säätiön Chat GPT -tekoälyn kanssa. Kuvitus on tehty Dall-E tekoälyn avustamana.

Yksi tämän vuoden isoista herätyksistä on ollut tekoälysovellusten kehitysharppaus. Suurelle yleisölle tämä on näyttäytynyt chattibottien, tekstigeneraattorien ja kuvanmuokkaussovellusten kehittymisenä. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet yhdistettynä ihmisten luomaan valtavaan tietomäärään vaikuttavat rajattomilta.

Suomen korkeakouluissa tekoäly ilmiönä ei ole tullut täysin puskista. Tekoälyyn liittyvää opetusta  ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on ollut käynnissä myös Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Opettajille harmaita hiuksia saattaa aiheuttaa mahdolliset tekoälyn avulla laaditut esseet, mutta tekoäly voi tuoda korkeakouluille myös mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa ja parantaa vaikkapa opetuksen tasoa. Vai mitä asiasta on sanottavana tekoälyllä itsellään? Seuraavassa tekoälyn kirjoittamat osiot on merkitty kursiivilla.

Tekoälyn mahdollisuudet opetuksessa

Tekoäly voi tarjota opetuksen järjestäjille useita etuja ja mahdollisuuksia parantaa opetusta ja oppimista. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miksi opetuksen järjestäjien tulisi kiinnostua tekoälystä:

  1. Tekoäly voi tarjota henkilökohtaisempaa ja räätälöityä opetusta oppijoille. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan tarjota oppijoille yksilöllisiä tehtäviä ja harjoituksia, jotka edistävät heidän oppimistaan.
  • Opettajien resurssit opetuksen räätälöintiin erilaisille oppijoille ovat rajalliset. Tekoälyn avulla oppimista voidaan muotoilla kunkin oppijan oppimistyylin mukaiseksi. Varsinkin verkko-oppimisympäristöt hyötyvät tekoälyn tuomista mahdollisuuksista:
  1. Tekoäly voi auttaa opettajia tehokkaammin ja tehokkaammin. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan automatisoida monia rutiinitöitä, kuten luokkahuoneen hallinnointi ja tarkistaa tehtävien vastaukset, jolloin opettajilla on enemmän aikaa keskittyä opetukseen ja oppijoiden tukemiseen.
  • Erilaiset oppimisalustat tarjoavat numeerisissa ja valintavastauksien tarkistamisessa automatisoituja toimintoja. Näin aikaa säästyisi inhimilliseen kohtaamiseen ja läsnäoloon. Tekoälyn on mahdollista tarkistaa jopa esseevastauksia. Opettajien on myös tiedostettava, että tekstin tuottamisessa voidaan myös hyödyntää tekoälyä.
  1. Tekoäly voi parantaa opetuksen laatua ja tehokkuutta. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan analysoida oppijoiden suorituksia ja tarjota heille tukea ja ohjausta heidän tarpeidensa mukaisesti. Tämä voi parantaa oppijoiden oppimistuloksia ja edistää heidän menestystään.
  • Tämä tekoälyn luoma pointti numero kolme toistelee oikeastaan jo kuultua. Uusi vivahde löytyy siitä, että tekoäly kykenee poimimaan ja nostamaan esille toistuvia virheitä, oli sitten kyse äännevirheestä englannin kieltä käytettäessä tai kirjoitusvirheestä tekstissä.
  1. Tekoäly voi tarjota uusia mahdollisuuksia ja välineitä opetukseen. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan luoda uusia oppimisympäristöjä ja -kokemuksia, jotka edistävät oppijoiden oppimista ja motivaatiota.
  • Jo nyt tekoälyn avulla voidaan luoda animaatioita ja kuvituksia opetuksessa hyödynnettäviksi. Oppimisympäristöistä jo Kareliassa käytettävät simulaatiot ovat merkittävä kehittämiskohde. Ne toisivat paljon hyötyä vaikkapa sote-alan koulutuksiin ja vaativiin asiakastilanteisiin. Myös itse tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisen aiheena on ajankohtaista joka alalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoäly voi tarjota opetuksen järjestäjille useita etuja ja mahdollisuuksia parantaa opetusta ja oppimista. Siksi opetuksen järjestäjien tulisi kiinnostua tekoälystä ja tutustua siihen tarkemmin.

Kirjoittajana kiitän kanssakirjoittajaani tekoälyä näppärästä sanailusta. Yhteenvetona minä puolestani voisin lisätä, että meidän tulisi suhtautua uteliaasti tekoälyyn. Puhutaan jopa neljännestä teollisesta vallankumouksesta. On siis tärkeää havahtua ajoissa tekoälyn mahdollisuuksiin ja kouluttaa osaajia, jotka osaavat valjastaa sen mahdollisuudet.


Kirjoittaja:

Anssi Kekkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja työskentelee Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen -hankkeessa, jossa kehitetään työn ohessa tapahtuvaa oppimista