Kaksi henkilöä seisoo pöydän ääressä käsittelemässä papereita

Seksuaalinen häirintä – Mitä se on?

Nuoret naiskollegat kertovat kahvihuoneessa kaksimielisiä vitsejä mieskollegalle, joka poistuu paikalta kiusaantuneena naisten naurun raikuessa taustalla. Henkilöstöjohtaja pitää kehityskeskustelua alaiselleen työhuoneessa, jonka seinää koristaa ulkomailta lahjaksi saatu roisi ”tyttökalenteri”. Samoihin aikoihin yrityksen toimitusjohtaja liikkuu käytävällä niukkaan minihameeseen pukeutuneena ja lausahtaa nuorelle mieskollegalle vitsillä ”Kuule poika, minulla ei ole tänään pikkuhousuja ollenkaan”. Edellä mainitut tapaukset voidaan luokitella seksuaaliseksi häirinnäksi. Häirinnän rajat ovat usein kuitenkin häilyviä ja rajanveto voi joskus olla vaikeaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan seksuaalista häirintää lain ja oikeuskäytännön näkökulmasta.

Häirintä voi olla fyysistä, sanallista tai sanatonta

Seksuaalinen häirintä on määritelty tasa-arvolain (609/1986) 7.7 §:ssä. Säännöksen mukaan seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Saman lain 7.6 §:n mukaan seksuaalista häirintää pidetään kiellettynä syrjintänä.

Fyysinen seksuaalinen häirintä voi olla sopimatonta koskettelua tai lähentelyä. Vakavimmissa tapauksissa tilanne voi edetä raiskaukseen tai sen yritykseen. Fyysinen seksuaalinen häirintä on toimintaa, joka loukkaa toisen henkilön fyysistä koskemattomuutta. Sopimatonta koskettelua on esimerkiksi toisen henkilön puristaminen jostakin kehon osasta kuten pakaroista tai rinnoista. Myös fyysisen koskettelun osalta on kuitenkin muistettava tapauskohtainen harkinta. Koskettelu ei ole todennäköisesti seksuaalista häirintää silloin, kun se tapahtuu esimerkiksi kertaluontoisesti ruuhkaisessa ja tiiviissä ruokajonossa. Tällöin voi väkisinkin syntyä tilanne, jossa tahtomattaan koskettaa toista ihmistä. Asiaa voidaan kuitenkin arvioida myös toisin, jos kosketteluja ruokajonossa esiintyy toistuvasti.

Sanallista seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi suorat ehdotukset seksuaalisesta kanssakäymisestä, vihjailevat tai kaksimieliset puheet, härskit vitsit, henkilön intiimielämään liittyvät kysymykset tai pornografisen materiaalin esittely. Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 7.9.2010 T 2305 miestyöntekijä oli syyllistynyt naiskollegan sanalliseen seksuaaliseen häirintään kertomalla keskustelussa yhdyntävaikeuksistaan vaimonsa kanssa, laulamalla kaksimielisiä lauluja ja kehumalla naiskollegan ulkonäköä.

Sanattomana seksuaalisena häirintänä voidaan pitää esimerkiksi seksististä pukeutumista ja liikehdintää. Edellä mainitussa Helsingin hovioikeuden ratkaisussa sanatonta seksuaalista häirintää oli esiintynyt naiskollegan seuraamisena ja tuijottamisena. Etelä-Savon käräjäoikeuden ratkaisussa 7.2.2014 T 1009 sanaton seksuaalinen häirintä näyttäytyi esimiehen seksuaalisena elehtimisenä ja liikehtimisenä.

Häirintätapaukset ovat monimutkaisia

Seksuaaliseen häirintään liittyvät tosielämän tapaukset ovat monesti sellaisia, joissa häirintä on jatkunut hyvin pitkän aikaa. Tuomioistuimiin edenneet tapaukset ovat yleensä varsin monimutkaisia, ja niissä häirintää esiintyy usein monessa muodossa.

Turun hovioikeuden ratkaisussa 17.4.2014 T 117071 yrityksen toimitusjohtaja oli seksuaalisesti häirinnyt työntekijää A. Toimitusjohtaja oli kommentoinut A:n pukeutumista muun muassa mainitsemalla hameen pituudesta ja ehdottamalla rintaliivien ja alushousujen pois ottamista. Lisäksi toimitusjohtaja oli kommentoinut A:n miesasioita, kertonut viikoittain rivoja ja kaksimielisiä vitsejä sekä ehdottanut A:lle, että hän voisi tehdä tälle henkilökohtaisen lääkärintarkastuksen. Työntekijää B toimitusjohtaja oli häirinnyt kertomalla seksistisiä vitsejä ja tirkistelemällä B:n paidan sisään samalla alusvaatteita kommentoiden. Toimitusjohtaja oli myös koskettanut B:tä pakarasta, kysellyt B:n seksielämästä ja ehdottanut töihin tulemista ilman rintaliivejä.

Etelä-Savon käräjäoikeuden ratkaisussa 7.2.2014 T 1009 esimies oli ehdottanut alaikäiselle pojalle työpaikalla seksiä. Aina pojan nähdessään esimies oli liikehtinyt ja elehtinyt seksuaalisesti. Esimies oli huudellut pojalle törkeyksiä ja ehdottanut, että poika voisi tulla tarkastamaan, onko esimies tuhkamuna.  Esimies oli myös ehdottanut pojalle seksiin ryhtymistä ja ristiin runkkaamista. Kerran esimies oli tullut pojan työpisteelle ja tarttunut takaapäin kiinni tämän nänneistä ja puristanut niitä. Esimies tuomittiin sakkorangaistukseen, minkä lisäksi tämän tuli maksaa pojalle vahingonkorvauksia yhteensä 1700 euroa.

Edellä käsitellyissä hovioikeuden ja käräjäoikeuden ratkaisuissa esiintyy monen tyyppistä seksuaalista häirintää. Näissä häiritsijän käytös on ollut sellaista, mitä yleisesti arvioiden voidaan pitää seksuaalisena häirintänä. Häiritsevä käytös on myös ollut selkeästi tietoista ja tahallista toimintaa. Seksuaaliseen häirintään voi kuitenkin syyllistyä myös ajattelemattomuuden vuoksi, mikä on yhtälailla moitittavaa. Teon moitittavuutta ei esimerkiksi poista se, että häiritsijä itse ajattelee, että kyseessä on vain harmiton vitsi. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2005-12 A ja B olivat olleet keskustelemassa, kun C oli hiipinyt B:n taakse, tarttunut tätä rinnoista ja sanonut ”pöö”. Tämän jälkeen C oli poistunut naureskellen paikalta. C oli ollut edellisenä päivänä aiheeseen liittyvässä koulutuksessa, jonka perusteella C:n olisi tullut ymmärtää, että kyse on kielletystä häirinnästä. Menettely oli sopimatonta ja se oli loukannut B:n koskemattomuutta.

Sallitun ja kielletyn rajanveto voi olla vaikeaa

Seksuaalisen häirinnän rajoja voi olla vaikea määritellä. Fyysisen häirinnän osalta tämä on jossakin määrin yksinkertaisempaa, sillä jokaisen tulee ymmärtää, ettei toisen henkilön fyysistä koskemattomuutta saa loukata. Sen sijaan sanallisen ja sanattoman seksuaalisen häirinnän kohdalla voi olla vaikeampaa määritellä sallitun ja kielletyn rajoja. Jokainen ymmärtää, ettei toiselle voi tehdä sanallisesti seksiin liittyviä ehdotuksia ja, ettei sanattomaan käyttäytymiseen työpaikalla voi kuulua erotiikka-asussa viettelevästi liikkuminen. Sen sijaan vaikeampaa voi olla määritellä esimerkiksi sitä, millainen vitsi ylittää häirinnän rajat tai millainen pukeutuminen voi ylittää häirinnän rajat.

Seksuaalista häirintää arvioidaan aina objektiivisesti, jolloin huomiota kiinnitetään siihen, mitä yleensä voidaan pitää seksuaalisena häirintänä. Yleisenä periaatteena voidaan pitää sitä, että toiminta muuttuu häirinnäksi viimeistään siinä vaiheessa, kun sitä jatketaan henkilön kielloista huolimatta.

Häirinnän poistamisesta vastaa työnantaja

Työturvallisuuslain (738/2002) 28 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi heti siitä tiedon saatuaan. Tasa-arvolain 8 d §:n mukaan työnantaja syyllistyy itsekin syrjintään, mikäli työnantaja laiminlyö velvollisuutensa puuttua häirintään. Työnantajan ensisijaisena puuttumiskeinona kyseeseen tulee erilaiset työnjärjestelyt, joiden avulla häirintä saadaan loppumaan. Joskus puuttumiskeinoina voi olla myös työsopimuslain (55/2001) 7:2 §:n mukainen varoitus tai viimeisenä keinona työsopimuksen irtisanominen. Häirinnän kohteeksi joutuneella työntekijällä voi olla oikeus vahingonkorvauksiin.

Seksuaalisesta häirinnästä tuomitut rangaistukset ja uhrille maksettavat vahingonkorvaukset ovat Suomessa varsin pieniä. Seksuaaliseen häirintään liittyvä lainsäädäntö kuitenkin tiukentuu vuoden 2023 alussa, kun rikoslain muutos tulee voimaan. Tällöin henkilö voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen seksuaalisesta ahdistelusta, jos henkilö tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Teko on mahdollista tehdä koskettelemalla tai kosketteluun voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla sanallisesti, lähettämällä tai esittämällä viestin tai kuvan, ottamalla kuvan tai itseään paljastamalla, taikka muulla vastaavalla tavalla.


Kirjoittaja:

Atte Korte, lehtori, OAJ:n pääluottamismies, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: cottonbro studio