Vuonna 2022 avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) seuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä luodun seurantamallin avulla. Seurannan tulosten perusteella suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneita avoimen tieteen edistämiseen: suurin osa sijoittui ylimmille tasoille neljä tai viisi. Karelian avoimuuden tasoksi arvioitiin neljä. Avaamme tässä artikkelissa AVOTT-seurannan taustaa, sen toteutusta sekä tuloksia niin Karelissa kuin laajemmin ammattikorkeakoulukentällä.
Tutkimustieto avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi
Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet toiminnassaan eurooppalaiseen avoimen tieteen ja tutkimuksen (Open Science) periaatteisiin. Tahtotila avoimen tieteen ja tutkimuksen, tai ammattikorkeakoulujen osalta konkreettisemmin avoimen toimintakulttuurin, edistämiseen, on ilmaistu allekirjoittamalla Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, jossa sitoudutaan avoimuutta edistäviin periaatteisiin. Julistuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 72 organisaatiota ja 86 yksityishenkilöä. Julistuksen allekirjoittamisen lisäksi Kareliassa on tehty jo vuonna 2017 päätös avoimen toimintakulttuurin periaatteiden soveltamisesta Karelian toiminnassa.
Koska termit ”tiede” ja “tutkimus” eivät sovi suoranaisesti kuvaamaan ammattikorkeakoulujen toimintaa, on sovittu, että ammattikorkeakoulujen osalta puhutaan avoimen tieteen ja tutkimuksen sijasta avoimesta toimintakulttuurista. Avoin toimintakulttuuri sisältää julistuksen mukaisten tavoitteiden edistämisen ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Tavoitteet voidaan tiivistää niin, että kaikki tuotettu tieto pyritään saamaan avoimesti saataville ja hyödynnettäväksi kaikkien halukkaiden käyttöön mm. avoimen julkaisemisen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avaamisen kautta. Tutkimustoiminnassa, johon luetaan sekä TKI-toiminta että opinnäytetyöt, noudatetaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Lisäksi edistämme oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla aineistoja kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa Tämä tavoite tukee myös suomalaisen korkeakouluyhteisön Digivisio 2030 -hankkeen toimeenpanoa.
Uudenlainen avoimuuden seurantamalli
Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut korkeakoulujen avoimuuden tasoa ns. kypsyystasoarviointina vuosina 2015, 2016 ja 2019. Arviointi on perustunut korkeakoulujen saatavilla oleviin sitoumuksiin sekä ohjeistuksiin. Vuonna 2020 avoimuuden seuranta ja seurantaindikaattoreiden määrittely annettiin suomalaiselle tiedeyhteisölle. Tätä työtä on koordinoinut Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Myös ammattikorkeakoulut ovat olleet edustettuina seurantaa valmistelleessa työryhmässä.
Vuonna 2022 avoimuuden kypsyystason arviointi toteutettiin uudella tavalla ns. AVOTT-seurantana. Seurannassa aineistona käytettiin jo olemassa olevaa vertailukelpoista tietoa, joka on koottu kansalliseen tutkimustietovarantoon. Tämän indikaattoritiedon lisäksi seuranta koostui korkeakouluille suunnatusta verkkokyselystä. Indikaattoreiden ja kyselyn perusteella määriteltiin organisaatioille niiden avoimuuden profiilit sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen taso.
Seuranta kohdistui neljään avoimuuden osa-alueeseen: toimintakulttuurin, julkaisemisen, aineistojen sekä infrastruktuurien avoimuteen sekä avoimeen oppimiseen. Tietoja kerättiin määrällisten indikaattorien lisäksi erityisesti eri osa-alueisiin liittyvistä ohjaavista dokumenteista ja palveluista. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022.)
Avoimen tieteen seurannan tulokset
Ammattikorkeakoulut sijoittuivat kokonaistuloksessa pääasiassa tasoille viisi (39 %) ja neljä (39 %). Taso viisi edellytti, että jokainen seurannan osa-alueista oli vähintään tasolla kolme. Karelia arvioitiin seurantamallissa avoimuuden tasolle neljä. Edellisessä arvioinnissa vuonna 2019 Karelia ylsi korkeimmalle tasolle viisi.
Kuviossa 2 on esitetty Karelian tulokset osa-alueittain kaikkiin ammattikorkeakoulujen yleiseen tasoon verrattuna:
Kuviosta voidaan todeta, että Karelia saavutti vähintään tason kolme sekä avoimessa toimintakulttuurissa, julkaisemissa että avoimissa tutkimusaineistoissa. Avoin oppiminen sen sijaan arvioitiin tasolle kaksi.
Avoimen toimintakulttuurin osalta ammattikorkeakoulut jäivät pääsääntöisestitasoille 2-3. Osioissa huomioitiin mm. urakehitykseen ja tutkijan vastuulliseen arviointiin liittyviä käytänteitä, jotka eivät ammattikorkeakoulujen toiminnassa ole yhtä merkityksellisiä kuin yliopistoissa. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Ammattikorkeakouluissa, kuten myös Kareliassa, on lähetty tukemaan tutkijanurapolkujen kehittymistä osana ammatillisen osaamisen kehittämistä. Tutkijanurapolun tavoitteena on kasvattaa ammattikorkeakoulun osaamispääomaa yhä enemmän myös tohtorikoulutuksen omaavilla henkilöillä, erityisesti ammattikorkeakoulun profilaatioaloilla.
Avoin julkaiseminen on ammattikorkeakouluissa ollut erinomaisella tasolla jo vuosia. Vuonna 2021 Karelian henkilöstön tuottamista julkaisuista 97% julkaistiin avoimissa julkaisukanavissa. Olikin yllätys, että AVOTT-seurannan tuloksissa Karelian julkaiseminen jäi tasolle kolme. Selitys löytyy arvioinnissa käyteytyistä tuotoksista, joihin laskettiin rinnakkaistallennettujen julkaisujen määrä (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Kareliassa rinnakkaistallennusten määrä on vähäinen, sillä julkaisut ovat jo lähtökohtaisesti avoimia, jolloin julkaisujen rinakkaistallennusta ei tarvita.
Aineistojen ja infrastruktuurien avoimuutta tarkasteltiin seurannassa niitä ohjaavien dokumenttien ja tarjottavien palvelujen pohjalta. Määrällisiä tietoja, kuten avattuja tutkimusaineistoja lukumääriä, ei seurannassa mitattu. Ammattikorkeakoulut olivat tässä osiossa pääsääntöisesti tasoilla 4-5.
Avoimen oppimisen tasoissa hajontaa oli enemmän. Seurannassa oppimisen avoimuutta arvioitiin ohjaavien dokumenttien, palveluiden ja tuotosten perusteella. Tuotoksia arvioitiin aoe.fi -palveluun tallennettujen oppimateriaalien määrällä. Kaikissa ammattikorkeakouluissa oppimaterialien avoimuutta linjaavia dokumentteja ei ole vielä laadittu, ja avointen oppimateriaalien määrä on vähäinen. (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa 2022). Tämä selittää myös Karelian jäämistä tasolle kaksi.
AVOTT -seurannan tulokset on julkaistu kansallisessa Tiedejatutkimus.fi -portaalissa. Seuraava kansallinen AVOTT-seuranta toteutetaan vuonna 2024.
Työ avoimuuden edistämiseksi jatkuu – huomio avoimeen oppimiseen
Kareliassa avoimen toimintakulttuurin edistäminen on jatkuvaa toimintaa ja se liittyy korkeakoulun ydintehtäviin eli koulutukseen ja TKI-toimintaan, sekä niihin liittyviin prosesseihin. Kareliassa toimii ATT-koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on edistää avoimen toimintakulttuurin kehittämistä. Työryhmässä on edustajat TKI-, kirjasto- ja henkilöstöpalveluista sekä tietohallinnosta ja koulutuksesta (ml. tutkimuseettinen tukihenkilö). Lisätietoa Karelian ATT-käytännöistä löytyy sekä Karelian intranet– että internetsivuilta.
AVOTT-kysely toimi hyvänä pohjana Karelian avoimen toimintakulttuurin arviomiselle ja tulevien kehittämiskohteiden määrittämiselle. Vuonna 2023 keskitymme Kareliassa erityisesti avoimen oppimisen, tutkimusinfrastruktuurien avoimuuden sekä tutkijan tietojen avoimuuden edistämiseen. Koulutusta näihin aiheisiin on tarjolla koko henkilöstölle.
Kirjoittajat:
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu