Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Huolellisesti suunniteltu pedagoginen käsikirjoitus ohjaa onnistuneen oppimisprosessin muotoilua, jossa sen eri vaiheet, oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita. (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvataan hyödyllisiä keinoja oppimiseen innostavan oppimistehtävän muotoiluun erityisesti digitaaliseen oppimisympäristöön.
Millainen on hyvä oppimistehtävä?
Oppimistehtävä voi parhaimmillaan ohjata oppijaa oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppiminen voi kohdistua mm. tiedollisen tai taidollisen osaamisen, tiedonhaun, ajatteluprosessien, työskentelytapojen tai yhteisöllisen toiminnan kehittymiseen. Hyvä oppimistehtävä on osa linjakkaasti suunnitellun oppimisprosessin kokonaisuutta, jolla opettaja pedagogisesti ohjaa opiskelijan oppimista asetettujen tavoitteiden suuntaan. Hyvään oppimistehtävään liittyy selkeä viestintä, johon oppimistehtävän laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita, varsinkin digitaalisissa oppimisympäristöissä. Hyvä oppimistehtävä herättää kiinnostuksen aiheeseen sekä aktivoi ja motivoi oppijaa.
Oppimiseen innostavan oppimistehtävän elementit
Oppimistehtävässä selkeä viestintä on ensisijaisen tärkeää. Tehtävänannon tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksinkertaisina. Tee ”rautalankaohjeet” selkokielellä. Jokaisen opiskelijan tulee ymmärtää tehtävänanto. Näin vältyt myös ylimääräisiltä tehtävänantoon liittyviltä yhteydenotoilta.
Oppimiseen innostavassa oppimistehtävässä on näkyvillä vähintään seuraavat elementit:
- Oppimistehtävän sisältöä kuvaava otsikko
- Oppimistehtävän tavoitteet
- Ajankäyttö
- Materiaalit
- Tehtävänanto ja tarkennettu työskentelyohje
- Oppimistehtävän palautus
- Arviointi ja palaute
1. Oppimistehtävän sisältöä kuvaava otsikko
Otsikoi oppimistehtävä sen sisältöä kuvaavasti. Otsikko itsessään voi herättää mielenkiintoa käsiteltävää aihetta kohtaan ja lisätä motivaatiota oppimiseen. Oppimistehtävä, jonka otsikko on ”Tehtävä 1” voi olla käytännöllinen, mutta siinä hukataan ensimmäinen oppimiseen innostava elementti. Oppimistehtävän otsikoinnissa toimii hyvin myös kysymysmuodot, koska ne voivat aktivoida ajattelua. Mikäli opiskelijat palauttavat oppimistehtävän digitaaliseen oppimisympäristöön (esim. Moodle), kannattaa palautuspaikkana toimiva aktiviteetti otsikoida oppimistehtävän nimellä. Oppimistehtävän muut elementit on hyödyllistä kirjoittaa palautuspaikkana toimivan aktiviteetin sisältösivulle.
2. Oppimistehtävän tavoitteet
Kirjaa tavoitteet, joita oppimistehtävässä on tarkoitus saavuttaa. Tämä orientoi opiskelijaa ajattelemaan, millaista osaamista oppimistehtävän avulla on tarkoitus kerryttää. Tavoitteiden selkeä kuvaaminen tarjoaa opiskelijalle perustelut, miksi oppimistehtävä on merkityksellinen juuri tässä kohdassa oppimisprosessia. Näin opiskelija voi muodostaa sille painoarvon omassa yksilöllisessä oppimisprosessissaan. Oppimistehtävän tavoitteissa voi hyödyntää Bloomin taksonomiaa tavoitteen tason määrittämisessä (kuva 1).
3. Ajankäyttö
Ilmoita ajankäytön arvio, jonka olet suunnitellut pedagogisessa käsikirjoituksessa käytettäväksi oppimistehtävään. Ajankäytön arvion avulla opiskelija voi suunnitella omaa ajankäyttöään ja hahmottaa riittääkö tehtävän tekemiseen lyhyt aika, vai täytyykö aiheeseen perehtyä syvällisemmin. Opiskelija pystyy kalenteroimaan omaa ajankäyttöään ennakoivammin, kun oppimistehtävien ajankäytön arviointi on suunniteltu ja kirjattu näkyviin systemaattisesti koko oppimisprosessiin.
4. Materiaalit
Kuvaa opiskelijan oppimistehtävässä tarvitsemat materiaalit ja niiden hankintatavat. Materiaalit voivat olla opettajan ennakkoon valitsemia tai opiskelijaa voidaan ohjata etsimään ja hankkimaan oppimistehtävässä tarvittavat materiaalit ja tiedot itsenäisesti.
Opettajan valitsemat ja oppimistehtävään osoittamat materiaalit voivat luoda opiskelijalle hallinnan ja varmuuden tunnetta oppimistehtävän tekemiseen. Materiaaleja voivat olla monipuolisesti esimerkiksi kurssikirjat, tieteelliset artikkelit, luentotallenteet, verkkosisällöt, podcastit tai videot. On kuitenkin hyödyllistä huomioida välttämättömien materiaalien määrä niin oppimistehtävissä kuin koko oppimisprosessissa. Materiaalin määrä kannattaa pitää mieluummin hallittavana ja hillitä oppimisalustalla esiteltävien ”hyvien lisälähteiden” määrää.
Itsenäistä tiedonhakua ja luotettavan materiaalin valintaa edellyttävissä oppimistehtävissä opiskelija pääsee harjoittamaan tiedon hankinnan taitoja sekä itsenäistä päätöksentekoa, joka kannattaa huomioida oppimistehtävien ajankäytössä. Mikäli opiskelija ohjataan hankkimaan tarvittava aineisto itsenäisesti, kannattaa oppimistehtävän tavoitteissa huomioida myös tiedonhankintataitojen kehittyminen. Oppimisprosessiin liittyvien oppimistehtävien määrästä riippuen voi olla hyödyllistä ohjata opiskelijaa molemmilla keinoilla aiheeseen liittyvän materiaalin ja tiedon äärelle.
5. Tehtävänanto ja työskentelyohje
Kirjaa tehtävänanto mahdollisimman konkreettisesti ja yksinkertaisesti. Mikäli oppimistehtävä sisältää vaihtoisia toimintatapoja, kuvaa ne myös selkeästi. Tehtävänannossa kannattaa tuoda esille, onko kyseessä yksilö-, pari tai tiimitehtävä tai niiden yhdistelmä.
Joskus oppimistehtävän tehtävänanto on hyödyllistä vaiheistaa. Tällä tarkoitetaan tehtävänannon kirjaamista ohjaavaksi, prosessimaiseksi työskentelyohjeeksi, miten oppimistehtävässä kannattaa edetä. Opettajan äänen ja roolin esiintuominen voi lisätä ohjauksen näkyvyyttä oppimistehtävässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsikoida vaihtoehtoisesti: Tehtävänanto ja vinkkini, kuinka edetä tehtävässä. Työskentelyohjeet ”kohta kohdalta” -periaatteella annettuna voivat tukea oppimaan oppimista ja tuoda prosessinomaisuutta opiskelijan työskentelyyn. Työskentelyohjeen avulla opiskelija voi tuntea itsensä aikaansaavaksi ja tehtävä etenee. Tämä puolestaan voi tukea opiskelijan kyvykkyyden tunnetta ja motivoida oppimaan. Selkeimmillään työskentelyohje on pilkottu osiin ”käskymuodossa”, esimerkiksi näin:
- Tutustu itsenäisesti innostavan oppimisprosessin suunnittelun ja oppimistehtävän muotoilun periaatteisiin teoksesta: Koli, H. 2016. Innoita oppimaan, sivut 21-31 ja 67-78. Löydät teoksen Karelia-amk:n kirjastosta e-kirjana.
- Valitse jokin sinulla olemassa oleva oppimistehtävä tai tehtävänanto muotoiltavaksi tähän oppimistehtävään.
- Listaa oppimiseen innostavan oppimistehtävän elementit Word -tiedostoon (kohdat 1-7).
- Muotoile valitsemasi oppimistehtävä elementtien avulla uudella tavalla ja kirjaa muotoilusi Word -tiedostoon. Tallenna muotoilemasi oppimistehtävä OneDriveesi.
- Lähetä muotoilemasi oppimistehtävän linkki OneDrivesta kollegallesi (tai opiskelijallesi) sähköpostilla vertaisarvioitavaksi ja pyydä häneltä palautetta a) selkeydestä ja ymmärrettävyydestä, b) selkokielisyydestä sekä c) jatkokehittämisehdotuksista. Tässä Microsoftin (2023) ohjeet OneDrive tiedostojen tai kansioiden jakamiseen.
- Pohdi lopuksi oppimistehtävän muotoilun, saamasi palautteen ja itsearvioinnin avulla seuraavia asioita: a) mikä muuttui? b) millaisia ajatuksia oppimistehtävän muotoilu uudella tavalla sinussa herätti: positiiviset ja kriittiset ajatukset? ja c) mitä hyötyä oppimistehtävän muotoilusta näiden elementtien mukaisesti mielestäsi on opiskelijoille sekä opettajalle?
- Kokoa yhteenveto Word -tiedostoon, jonka laajuus on noin 500 sanaa, yksi A4. Yhteenveto sisältää tämän oppimistehtävän vaiheiden mukaiset otsikot: 1. Muotoilemani oppimiseen innostava oppimistehtävä, 2. Saamani palaute ja 3. Pohdintani. Tallenna yhteenveto OneDriveesi.
Oppimistehtävän laadusta riippuen on mahdollisuus käyttää myös väljempää, prosessimaista kieltä ”kohta kohdalta”, esimerkiksi: Valintavaihe, Analyysivaihe, Työstövaihe ja Yleismallin luominen/Kokonaisuuden luominen. Mikäli oppimistehtävässä on oleellista määritellä, millä välineillä työskennellään (sovellukset, alustat, muut digitaaliset välineet), se kannattaa ohjeistaa työskentelyohjeen yhteydessä.
6. Oppimistehtävän palautus
Anna selkeät ohjeet missä muodossa palautus tehdään, milloin ja minne. Esimerkki: ”Palauta kokoamasi yhteenvedon linkki OneDrivestasi 1.10 mennessä tälle palautusalustalle”. Palautuksen ohjeistuksen voi kirjata myös työskentelyohjeen viimeiseksi vaiheeksi, jolloin tämä kohta on tarpeeton.
Oppimistehtävän palautuksen tuotos voi olla esimerkiksi tiedosto-, verkkolinkki- tai tekstimuodossa. Palautuksen muodoissa vain mielikuvitus on rajana. Palautus voi olla esimerkiksi perinteisten tiedostomuotoisten tuotosten sijaan kuva, inforgraafi, äänitiedosto, podcast tai video. Palautus voi olla myös tenttiin tai kyselyyn vastaaminen tai vaikkapa keskustelun käyminen tehtävänannon mukaisesti oppimisalustalla. Oppimistehtävän palautuksen paikka on hyödyllistä kirjata myös näkyville, tapahtuuko digitaalisen oppimisympäristön palautus- tai keskustelualustalle (suositeltava) vai opettajan sähköpostiin (ei suositeltava).
7. Arviointi ja palaute
Kerro opiskelijalle millä kriteereillä oppimistehtävä arvioidaan. Näin opiskelija tietää millä perustein hän saa arvioinnin ja/tai palautteen oppimistehtävästään. Oppimistehtävään laaditut arviointikriteerit (tai koulutusorganisaation yleiset arviointikriteerit) on hyödyllistä linkittää arvioinnin ja palautteen kuvaamisen yhteyteen. Oppimistehtävien arviointi täytyy suunnitella huolella, koska arviointi ohjaa vahvasti opiskelijoiden toimintaa oppimisprosessin aikana. ”Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan” (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arvioinnissa oleellisinta lienee, että arvioinnissa huomioidaan niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden kannalta keskiössä.
Kuvaa myös, miten ja millaista palautetta opiskelija saa oppimistehtävästä ja millä aikataululla. Palaute voi perustua itse-, vertais-, tiimiarviointiin ohjaavan opettajan tai työelämäohjaajan tekemään arviointiin. Opiskelija kehittyy palautteen avulla ja palautteen antamisen kehittämisen tarve nousee esiin lukuvuosipalautteissa joka vuosi.
Kirjoittaja:
Sini Puustinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Koli, H. 2016. Innoita oppimaan. Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa. House of Leading & Learning Oy.
Krathwohl, D. R. 2002. A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory Into Practice, 41(4), 212-218. https://motamem.org/wp-content/uploads/2017/10/bloom-revised-taxonomy.pdf. 2.2.2023.
Saarelainen, M. 2017. Flipped Learning. Luento Karelia-ammattikorkeakoulussa Flippaus -koulutuksessa 2017.
Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3-11.
Artikkelikuva: Polina Zimmerman / Pexels