Viime aikoina sähkön hinnan vaihtelujen uutisoinnin lomassa on kuultu puhuttavan myös kantaverkkoyhtiö Fingridin lanseeraamasta datahubista ja sen seuraavan vaiheen käyttöönotosta vuoden 2023 alusta. Datahub lienee käsitteenä vielä melko tuntematon, ja datahubin ensimmäisen vaiheen käyttöönotto noin vuosi sitten on voinut mennä monelta ohi. Kyseessä ei ole sen vähempää, kuin merkittävin viimeaikainen teknologiauudistus sähkömarkkinoilla, jonka vaikutus ulottuu kaikkiin jakeluverkoissa toimiviin sähkön tuottajiin, vähittäismyyjiin ja kuluttaja-asiakkaisiin.
Jo vuonna 2018 hallitus antoi eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksellä annettiin säännökset sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyyn tiedonvaihtoon siirtymisestä. Vähittäismyyjiä, jakeluverkonhaltijoita ja niiden asiakkaita palvelemaan perustettiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö eli datahub. Vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitetaan hoitamaan kaikki sähkökaupan mittaus- ja käyttäjätietojen tiedonvaihto datahubin kautta. Sähkökaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon siirryttiin talvella 2022.
Kaikki käyttö- ja käyttäjätiedot yhdessä paikassa
Datahubin tarkoituksena on kerätä sähkön vähittäismarkkinoiden mittaustiedot ja sähkösopimuksiin liittyvät prosessit keskitetysti yhteen paikkaan, mikä tarkoittaa tietojen käsittelyn helpottumista ja tehostumista. Kun vähittäismarkkinoiden toiminta yleisesti sujuvoituu ja kehittyy, esimerkiksi vähittäismyyjien vaihtaminen yksinkertaistuu, käyttöpaikkojen yhdistäminen helpottuu ja yleisesti virheiden määrä vähenee sekä palvelun laatu paranee. Oleellisena osan datahubia myös asiakastietojen tietosuoja paranee, koska keskitetyssä järjestelmässä tietosuojaa ja -turvaa hallitaan paremmin kuin kymmenien jakeluverkonhaltijoiden ja vähittäismyyjien erillisissä tietojärjestelmissä.
Datahub on keskeinen osa energiamurroksen etenemisessä ja yhteiskunnan sähköistämisessä. Uudistus on osa hallituksen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa. Erityisestienergiamurroksen näkökulmasta datahub uudistus edistää älyverkkojen ja sähkön kysyntäjouston kehittämistä, mikä luo uusia palveluja ja toimintamalleja, parantaa myös olemassa olevia palveluja sekä lisää kustannus- ja energiatehokkuutta. Uusien palveluiden myötä datahub avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiapalvelujen tuottajille, hajautetulle sähköntuotannolle, sähköautojen latausoperaattoreille ja IT-palveluja tarjoaville yrityksille.
Datahub koskettaa siis meitä kaikkia sähkönkäyttäjiä. Datahubiin tallennetaan tietoa noin 3,8 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta ja datahubia käyttää noin 80 sähkönsiirrosta vastaavaa jakeluverkkoyhtiötä ja 80 sähkönmyyntiyhtiötä. Datahubia hallinnoi Fingrid Datahub Oy, joka on Fingridin tytäryhtiö, ja datahub-järjestelmän tieto on kaikkien siihen oikeutettujen osapuolten saatavilla. Fingrid Datahub Oy:n asiakasportaalin kautta jokainen pääsee tarkastelemaan sähkönkäyttöpaikkansa ja sähkösopimukseensa liittyviä tietoja.
Koska tieto on saatavilla keskitetysti, on datahub uudistuksen arvioitu tuovan n. 7,6 miljoonan euron kustannussäästöjä sähkön vähittäismarkkinoilla toimiville yrityksille. Lisäksi kustannussäästöjä on arvioitu syntyvän toimintatapojen laadullisten parannusten sekä tietojärjestelmäinvestointien vähentymisestä.
Datahub kehittyy ja päivittyy
Datahubin ensimmäisen versio otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Vuoden 2023 tammikuussa oli vuorossa datahubin seuraavan vaiheen käyttöönotto. Merkittävimpiä prosesseja datahubin uudistuksessa ovat muuttuvan markkinarakenteen kannalta 15 minuutin mittausjakso ja taseselvitys, uusien energiayhteisöjen luominen sekä pientuotantokäyttöpaikkojen netotuslaskenta.
Uuden version myötä asiakkaiden sähkön kulutuksen mittaamisessa siirrytään tunnin mittausjaksosta 15 minuutin mittausjaksoon. Datahub 2.0 mahdollistaa myös käyttöpaikan sisäisen netotuksen sekä energiayhteisöjen tietojen ylläpitämisen. Jakeluverkkojen taseselvitys 15 minuutin resoluutiossa otetaan käyttöön 22.5.2023 alkaen. Osa sähkönkulutuspaikkojen mittareista mahdollistaa jo tällä hetkellä siirtymisen 15 minuutin mittausjaksoon, mutta suurin osa mittareista tullaan uusimaan muutoksen takia. Tällä hetkellä sähkön kulutuksen mittaustietoa syntyy jakeluverkoissa tunneittain, mikä tarkoittaa jokaista asiakasta kohden 8760 mittauslukemaa vuodessa. Datahub 2.0 myötä määrä voi hyvin vielä nelinkertaistua, kun Suomessa siirrytään 15 minuutin mittausjaksoon.
Datahub tuo uudistuksia ja helpotusta sähkön mikro- ja pientuotannon laskentaan, esimerkiksi aurinkojärjestelmän omistajalle. Datahub 2.0:n myötä käyttöpaikan netotuslaskenta toteutuu datahubissa. Netotus tarkoittaa sitä, että sähkön kulutus ja tuotanto lasketaan yhteen taseselvitysjakson eli tunnin tai 15 minuutin ajalta. Verkkoon tuotetusta sähkön määrästä vähennetään kulutetun sähkön määrä. Riippuen siitä kumpi on suurempi, kirjataan erotus joko kulutukselle tai tuotannolle. Netotuslaskennan ansiosta omaa tuotantoa voidaan hyödyntää entistä paremmin.
Datahubin myötä energiayhteisöjen perustaminen ja ylläpito helpottuu
Energiayhteisöjen perustamisen kannalta merkittävin edistysaskel otettiin vuoden 2021 alusta, jolloin voimaan tuleva laki salli hyvityslaskentaperusteiset kiinteistön sisäiset energiayhteisöt. Laki ei kuitenkaan tuolloin vielä heti edellyttänyt jakeluverkkoyhtiöitä tarjoamaan energiayhteisöpalvelua vaan siirtymäaikaa annettiin vuoden 2023 alkuun. Valtakunnan tasolla muutama jakeluverkkoyhtiö aloitti tarjoamalla palvelua omien järjestelmiensä kautta. Lakimuutoksen myötä energiayhteisöjen pelikenttä muuttui ja viimeistään uusimman Datahub 2.0:n myötä energiayhteisöjen odotetaan yleistyvän laajemmin.
Datahub 2.0 mahdollistaa energiayhteisötietojen ylläpitämisen ja käsittelyn. Energiayhteisön sisällä tuotettu energia jaetaan pientuotannon hyvityslaskennassa energiayhteisön jäsenille sovittujen jakosuhteiden mukaisesti. Datahub suorittaa pientuotannon hyvityslaskennan verkkoyhtiön ilmoittamien mittaustietojen perusteella.
Energiayhteisöt ovat siis merkittävässä asemassa datahubin uudistuksessa. Vuoden alusta voimaan tullut uudistus tulee todennäköisesti lisäämään merkittävästi energiayhteisöjen määrää ja sitä kautta myös uusiutuvan sähkön tuotantoa. Karelia-amk:n Kommunikoiva energia -hankkeen toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä tarkasteltiin erilaisia energiayhteisöjä ja tuloksena oli, että hyvityslaskentamalli nostaa energiayhteisöjen pientuotantopotentiaalin 2-4 kertaiseksi entiseen yhteisen kiinteistömittarin kautta kulkevan sähkön korvaamiseen pientuotannolla verrattuna. Se myös parantaa merkittävästi pientuotantojärjestelmän kannattavuutta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella teoreettinen pientuotannon potentiaali voisi nousta merkittävästi aikaisemmista arvioiduista luvuista, mikäli pientuotantoa tuotettaisiin energiayhteisönä.
Energiayhteisöissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia
Valtioneuvoston kanslian teettämän selvityksen mukaan sähkön ympärille rakentuvissa energiayhteisöissä on hyödyntämätöntä potentiaalia etenkin kiinteistön sisäisissä energiayhteisöissä. Taloyhtiöt muodostavat merkittävän potentiaalin energiayhteisöjen yleistymisessä ja kehittämisessä. Suomessa on 90 000 asunto-osakeyhtiötä, 142 000 rakennusta ja 2,6 miljoonaa asukasta. Ne muodostavat merkittävän roolin asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Taloyhtiöiden lisäksi toinen merkittävä ryhmä energiayhteisöjen kannalta ovat yrityskiinteistöt, jossa samassa kiinteistössä toimii useampi yritys.
Kommunikoiva energia -hankkeen teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa valtaosa taloyhtiöistä (yli 90 %) on kiinteistön sisäisen hyvityslaskennan piirissä eli energiayhteisöjen toteutus tehtäisiin sähköyhtiön mittareilla.
Yleisesti energiayhteisöhankkeiden nähdään myös tukevan kestävää kehitystä, koska niillä on ympäristön kuormitusta vähentävää vaikutusta. Lisäksi ne tuottavat niin sosiaalista kuin taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Eri tutkimustulosten mukaan kansalaisten hallinnoimat ja hallinnassa olevat uusituvan energian yhteisölliset hankkeet vahvistavat paikallista taloutta ja vähentävät energiaköyhyyttä alueella
Datahubin uudistuksen myötä energiayhteisön mahdollisesti tuottamaa ylijäämäenergiaa voidaan myydä kahdella eri tavalla. Ylijäämäsähköä voidaan myydä nyt myös asuntokohtaisesti asunnonhaltijan sähkösopimuksen kautta aiemman keskitetyn kiinteistösähkön mittauksen lisäksi. Ylijäämän myynnin järjestelystä tehdään erillinen enemmistöpäätös yhtiökokouksessa.
Mikäli energiayhteisön jäsenen osuus mittausjaksolla ylittää hänen sähkönkulutuksensa, on hänen sähkönkulutuksensa tuolla mittausjaksolla nolla ja ylijäänyt osa tuotanto-osuudesta palautuu yhteisölle myytäväksi sähkömarkkinoille. Energiayhteisössä kaikkien jäsenten ylijäämät mittausjakson aikana lasketaan yhteen ja energiayhteisö myy sen yhtenä kokonaisuutena.
Datahubin uudistuksen myötä voidaan toimia asuntokohtaisesti eli mikäli jäsenen osuus mittausjaksolla ylittää hänen sähkönkulutuksensa, on hänen sähkönkulutuksensa tuolla mittausjaksolla nolla ja hänelle muodostuu myytävää energiaa ja sähkönmyyjä hyvittää kullekin jäsenelle sopimuksen mukaisesti ylijäämäsähköstä. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oltava sopimus ylijäämäsähkönmyynnistä sähkönmyyjänsä kanssa.
Lisätietoa ja esimerkkejä energiayhteisöistä tarvitaan
Fingridin mukaan tähän mennessä datahubiin on ilmoitettu 67 energiayhteisöä. Vähäistä määrää selittää osittain se, että ennen vuoden alussa tullutta datahubin päivitystä energiayhteisöjen perustaminen oli mahdollista vain muutaman jakeluverkkoalueen alueella. Toinen iso syy on se, että energiayhteisöt ovat monille varsin tuntematon aihe, ja niistä tarvitaan paljon lisää tietoa. Moni taloyhtiö on jo kuitenkin asiasta kiinnostunut, ja viime vuoden puolella tehtiin Kommunikoiva energia -hankkeen puolesta monta alustavaa selvitystä energiayhteisöistä.
Vuonna 2022 tapahtui monta päällekkäistä asiaa, jotka johtivat myös suunniteltujen energiayhteisöjen perustaminen viivästymiseen. Suurin syy oli Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi, joka johti pientuotantolaitteistojen ennätysmäiseen kysyntään. Samalla järjestelmien hinnat nousivat merkittävästi, ja tavarantoimittajilta loppuivat komponentit sekä asentajilta resurssit. Edellä mainittujen syiden lisäksi monet kaipaisivat vielä käytännön esimerkkejä energiayhteisöistä. Tarvittaisiin siis ne rohkeat edelläkävijät toteuttamaan ensimmäiset energiayhteisöt ja pitämään asiaa esillä.
Datahubin myötä ollaan siis ottamassa ensimmäiset merkittävät askeleet energiayhteisöjen yleistymisen osalta, mutta datahub itsessään on jo merkittävin askel kohti hajautettuja energiayhteisöjä. Lähitulevaisuudessa tullaan varmuudella kehittämään lainsäädännön salliessa energiayhteisöjä yhä enemmän hajautettuihin malleihin.
Datahub 2.0 -webinaarissa esiteltiin datahubin mahdollisuuksia
Kommunikoiva energia -hanke järjesti datahubiin liittyvän ajankohtaiswebinaarin ”Datahub 2.0 – uusia mahdollisuuksia sähkömarkkinoille” 8.2.2023. Webinaarissa saatiin Fingrid Datahub Oy:n asiantuntija Minna Luojuksen ja PKS Sähkönsiirto Oy:n asiakkuuspäällikkö Nisse Rimpilän toimesta vastauksia mm. siihen, mitä datahub tarkoittaa jokaisen sähkönkuluttajan näkökulmasta. Datahub 2.0:n ominaisuuksia tarkasteltiin myös energiayhteisöjen kannalta. Lisäksi webinaarissa saatiin tietoa siitä, miten datahub näkyy paikallisen verkkoyhtiön toiminnassa ja miten energiayhteisö voidaan perustaa verkkoyhtiön palvelun kautta.
Webinaarin tallenne on kokonaisuudessaan katsottavissa tästä:
Kommunikoiva Energia -hanke järjestää yhteistyössä Uuttera- ja BLOCKK -hankkeiden kanssa Esimerkkejä energiayhteisöistä -webinaarin, jossa kerrotaan erilaisista tavoista muodostaa energiayhteisö ja esimerkkien kautta kuullaan jo toteutettujen hankkeiden teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista ratkaisuista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.
Kirjoittaja:
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Airaksinen, J., Annala, S., Bröckl, M., Honkapuro, S., Lassila, J., Manninen, J., Parta-nen, J., Rautiainen, T., Saario, M., Vanhanen, J. & Värre, U. 2019. Selvitys sähkön omatuotantoon, energiayhteisöihin ja energiahankkeiden lupamenettelyihin liittyvistä kysymyksistä. Valtioneuvoston selvitys.
Auvinen, K. & Honkapuro, S. 2020. Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille – Mittaushaasteista kohti digitaalisia energiayhteisöpalveluja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8988-1
Blomqvist, K. 2021. Taloyhtiöiden energiayhteisöt osana alueellista energiamurrosta Pohjois-Karjalassa. Opinnäytetyö. Uusiutuvan energian koulutus YAMK. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711667
Fingrid. 2021. Datahub 2.0 uudet ja muuttuneet prosessit. https://www.fingrid.fi/contentassets/8746b6b6daff4cf5844a0774d977d263/datahub-2.0-uudet-ja-muuttuneet-prosessit.pdf
Kommunikoiva energia -hanke. 2021. Kysely taloyhtiöille, https://kommunikoivaenergia.karelia.fi/wp-content/uploads/2021/11/Kyselyn-tulokset-kysymyksittain.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Datahub kokoaisi sähkön käyttö- ja käyttäjätiedot yhteen järjestelmään – helpottaisi myös uusien palvelujen kehittämistä. https://tem.fi/-/datahub-kokoaisi-sahkon-kaytto-ja-kayttajatiedot-yhteen-jarjestelmaan-helpottaisi-myos-uusien-palvelujen-kehittamista
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Älyverkkotyöryhmän ehdotukset ja niiden tarkemmat perustelut Älyverkkotyöryhmän loppuraportin liite. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161119/Liite_TEM_33_2018.pdf. 14.5.2020.
Valtioneuvosto. 2020. Hallitusohjelma. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi. https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi.
Artikkelikuva: Kindel Media /Pexels