Uusiutuwat-hanke on ollut osa Karelia ammattikorkeakoulun alueellisen biotalouden ja uusiutuvan energian hankkeiden pitkää jatkumoa. Uusiutuwat-hankkeen lähtökohtana oli maaseudun elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja monipuolistaminen parantamalla yritysten energiaomavaraisuutta, -tehokkuutta ja uusiutuvien energiaresurssien monipuolista hyödyntämistä. Alueen maaseutuyrityksille ja yritysryhmille on hankkeen aikana tarjottu kannattavia yritysten taloutta vahvistavia toimenpiteitä ja yhteistyötapoja, osaamisen kehittämistä sekä osaamisen siirtämistä, joiden avulla ollaan voitu turvata maaseudun elinvoimaisuutta sekä tuottaa myös yhä suurempaa energiaomavaraisuutta, energiaturvallisuutta, huoltovarmuutta ja ympäristöhyötyjä. Hankkeen toiminta aloitettiin 1.1.2019 ja toiminta päättyi 31.12.2022. Hankkeen rahoittajana toimi Euroopan maaseuturahasto.
Hanketta toteuttivat Karelia-ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian TKI-asiantuntijat, energia- ja ympäristötekniikan koulutuksen henkilöstöä sekä useita insinööriopiskelijoita harjoitteluiden, opinnäytetöiden sekä kehittämistehtävien muodossa. Uusiutuwat-hanketta toteutettiin yhteistyössä hanketta hallinnoivan Suomen Metsäkeskuksen kanssa.
Uusiutuwat-hankkeen keskiössä olivat erityisesti maaseutu- ja haja-asutus alueen mikro- sekä pienet ja keskisuuret yritykset. Hanke tarjosi kohderyhmilleen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden palveluja, liiketoiminnan uudistamisen tukea, sekä malleja vähähiilisyyden parempaan hyödyntämiseen maaseutuyrityksissä. Hankkeen aikana pystyttiin luomaan uusia yhteistyöverkostoja ja ratkaisuja alueelliseen uusiutuvan energian liiketoimintaan, maaseutuyritysten energiahuoltoon, sekä ympäristömyönteiseen tuote- ja palvelusuunnitteluun. Hankkeen toimenpiteet koostuivat viidestä eri työpaketista, jotka käsittelevät mm. maaseutuyrityksien uutta energialiiketoimintaa ja energiaomavaraisuutta, kannattavaa ja puhdasta lähienergian tuotantoa, maaseutuyritysten hiilineutraaleja tuotteita ja palveluita, energialiiketoiminnan mentorointia ja osaamisen kehittämistä sekä viestintää, tiedottamista ja sidosryhmäyhteistyön kehittämistä.
Tulosta ja vaikuttavuutta aluekehitykseen
Hankkeen konkreettinen tekeminen ja tulokset rakentuivat pitkälti yrityksille ja yritysryhmille tarjottaviin palveluihin, kuten ohjaukseen, neuvontaan, teknistaloudellisiin selvityksiin, tapahtumiin, ekskursioihin sekä erilaisiin selvitystöihin ja kehittämistehtäviin. Näissä toimenpiteissä hankkeen aikana ovat erittäin monipuolisesti heijastuneet ja toteutuneet mm. eri uusiutuvan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ja yhteistyö.
Hankkeessa toteutetut nk. liiketoimintadiagnoosit ovat olleet suoraa alueellista kehittämistyötä yrityksiin, ja hankkeen keskeiset tulokset ja vaikutukset kohdistuvat pitkälti juuri näihin liiketoimintadiagnooseihin. Liiketoimintadiagnoosien ideana on selvittää kunkin yrityksen kehittämistarpeet. Näitä voivat olla mm. investointien suunnittelu ja toteuttaminen, kannattavuus, teknologiaan tai palveluihin liittyvät selvitykset, uudet palvelut tai tuotteet ja yhteistyö muiden yrityksien kautta, esimerkiksi alemman tason kehittämishankkeiden kautta yritysryhminä tai pilotoivina hankkeina.
Hankkeen aikana liiketoimintadiagnooseja yrityksiin tehtiin 135 kpl ja muihin organisaatioihin 10 kpl. Hankkeen myötävaikutuksesta perustettiin yksi uusi yritys sekä aloitettiin yksi yritysryhmähanke, tehtiin 12 investointia, liikevaihdoltaan noin 1,5 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Tämän lisäksi 3-5 investointia tullaan toteuttamaan vuoden 2023 aikana. Suurin osa hankkeen aikana toteutuneista investointikohteista toimii myös Uusiutuwat-hankkeen esimerkillisten uusiutuvan energian tai energiatehokkaiden ratkaisujen esittelykohteina.
Tiedonvälitystä demonstraatiokohteiden kautta
Uusiutuwat-hanke oli ensisijaisesti tiedonvälityshanke ja tietoa levitettiin tehokkaasti tapahtumien, webinaarien, liiketoimintadiagnoosien sekä ekskursioiden kautta. Hanketta edeltäneen Poveria biomassasta -hankkeen aikana kehitettyä Energiaraitti-verkostoalustaa on Uusiutuwat-hankkeen aikana uusittu ja kehitetty perusteellisesti. Energiaraitti on toiminut yhteisenä julkaisualusta hankkeen selvityksille, ajankohtaisille uutisille ja tiedotteille, somejulkaisuille, matkaraporteille sekä erityisesti verkoston oikean toimintaympäristön yritysten energiatoteutuksien tai toimintamallien esittelykohteille.
Energiaraitin ideana on uusiutuvan energian ja vähähiilisistä ratkaisuista kiinnostuneille suunnattu verkosto, joka tarjoaa laajasti tietoa, julkaisuja sekä esimerkkejä hajautetun uusiutuvan energian käytännön ratkaisuista ja liiketoimintamalleista. Energiaraittiverkosto on kahden hankkeen toiminta-aikana saavuttanut vakiintuneen ja tunnistettavan aseman maakunnan uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen tiedonvälityspaikkana sekä verkostona. Energiaraitti sisältää monipuolisesti erilaista mediasisältöä, kuten mm. videokuvaa esittelykohteista sekä yrittäjien haastatteluita. Energiaraitin esittelykohteet ovat toimineet ja toimivat monen maakunnallisten ja kansallisten vierailijaryhmien pysähdyspaikkana ja osana kansainvälisten vierailijoiden ohjelmia.
Yhteistyötä yritysten ja opiskelijoiden kanssa
Uusiutuwat-hankkeessa toteutettiin useita selvityksiä erityisesti yrityksistä kumpuavista kehittämisideoista ja kehittämistarpeista. Hankkeessa järjestettiin tapahtumia sekä osallistuttiin hankkeen sekä yhteistyöyritysten ja muiden yhteistyössä olevien organisaatioiden voimin tiedonhankintamatkoille, joista on julkaistu kattavat matkaraportit. Niiden avulla yritykset ovat saaneet mm. tietoa ja työkaluja oman toimintansa sekä liiketoimintansa kehittämisen tueksi. Lisäksi niiden avulla ollaan voitu selvittää investointitarpeet ja mahdolliset jatkokehittämistarpeet yrityksen toiminnan kannalta sekä etsiä tarpeelliset kanavat ja toteuttajat kullekin kohdeyritykselle. Hankkeen aikana järjestettiin useita eri ekskursioita yhteistyössä yritysten ja muiden hankkeiden kanssa.
Julkisten selvitysten osalta suuressa roolissa toimivat Karelian energia -ja ympäristötekniikan opiskelijat, jotka tuottivat merkittävän osan hankkeen jatkoselvityksistä. Opiskelijat saivat toimeksiannon joko suoraan hankkeelta tai maakunnan yrittäjiltä itseltään. Suurin osa hankkeen kehittämisideoista ja selvitystarpeista tulivat liiketoimintadiagnoosien kautta, mutta myös tapahtumien ja ekskursioien jälkeen ilmeni erilaisia kehittämistarpeita ja jatkoselvityksiä, joita hankkeen aikana toteutettiin monipuolisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeessa toteutettiin 15 kpl julkisia selvityksiä ja koskivat monipuolisesti mm. uusiutuvaa energian käyttöä, hiilijalanjälkeä, kiertotaloutta sekä biotaloutta.
Hankkeen aikana selvitettiin mm. tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Pohjois-Karjalassa kyselytutkimuksen avulla, uusiutuvan sähkön tuottamista osana energiayrittäjyyttä, biokaasun liiketoimintamalleja sekä agroekologisten symbioosien mahdollisuuksia, Silva-metsänäyttelyn hiilijalanjälkeä ja päästökompensaatiota, aluelämmöntuotannon elinkaariympäristövaikutukset sekä monia muita aina vesivoiman tuotannosta polttopuuntuotannon tehostamiseen.
Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Pohjois-Karjalassa
Tuulivoiman tilanne näyttää hyvältä valtakunnallisesti, mutta sitä se ei ole alueellisesti. Itä-Suomessa tuulivoimalat loistavat poissaolollaan ja syynä ovat itäraja ja puolustusvoimien tutkajärjestelmät. Kyselytutkimuksen tuloksien mukaan pohjoiskarjalaiset suhtautuvat yleisesti hyvin myönteisesti tuulivoimaan ja näkevät tuulivoiman ympäristöystävällisenä ja tehokkaana keinona hillitä ilmastonmuutosta. Kyselyn perusteella pohjoiskarjalaiset pitävät tärkeimpinä kehityskohteina aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja biokaasua energiantuotantomme kehittämiseksi Suomessa. Pohjoiskarjalaiset pitävä tuulivoimaa pääsääntöisesti hyvänä sijoituskohteena ja suhtautuminen lisärakentamiseen maakunnan alueella on myönteistä sekä tuuliosuushankkeisiin löytyy kiinnostusta, mutta suurin osa vastaajista ei ollut valmiita maksamaan enemmän tuulivoimalla tuotetusta sähköstä. Enemmän tietoa tuulivoimasta ja sen vaikutuksista kuitenkin tarvitaan yleisellä tasolla.
Tulokset ovat lupaavia, koska halpaa sähköä tarvittaisiin kipeästi Itä-Suomeen teollisuuden tarpeisiin. Toistaiseksi tuulivoiman yleistymiselle on kuitenkin turvallisuuteen liittyviä esteitä ja haasteita, jotka tulee selvittää.
Aurinkovoiman hyödyntäminen sähköntuotannossa
Hankkeessa tarkasteltiin myös toista kustannuksiltaan jo melko edullista sähköntuotannon murroksellista teknologiaa eli aurinkosähkön tuotantoa teollisessa mittakaavassa myös energiayrittäjyyden näkökulmasta. Aurinkovoiman kehityksen ympärillä on samoja hyviä merkkejä kuin tuulivoimalla muutama vuosi sitten ja moni teollisen mittakaavan tuulivoimaa tarjoava yritys on siirtynyt viime aikoina myös teollisen mittakaavan aurinkovoiman puolelle. Vuonna 2022 uutisoitiin useista eri suunnitelmista lisätä aurinkosähkön tuotantoa teollisessa mittakaavassa merkittävästi myös Pohjois-Karjalaan ja Itä-Suomeen.
Uusiutuwat-hankkeen toimeksiantona tehtiin pienimuotoinen selvitys insinööriopinnäytetyönä megawatti-kokoluokan sähkön tuottamisesta aurinkovoimalla sekä sen reunaehdoista. Sähkön tuottaminen isommassa kokoluokassa aurinkovoimalla on tullut tuulivoiman tapaan entistä kannattavammaksi. Mittavan aurinkovoiman hyödyntämisessä, kuten tuulivoimassakin on tunnistettu kestävään maankäyttöön liittyviä haasteita. Lämpöyrittäjyys on vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa, mutta parhaimmillaan sähkömarkkinoiden lisääntyvä avoimuus voi luoda uutta energiayrittäjyyttä myös sähkön tuottamiseen isommassa mittakaavassa, ja luoda uutta liiketoimintaa sekä aluetalousvaikutuksia maaseutualueille.
Biokaasun liiketoimintamallit
Biokaasun osalta selvitettiin mm. biokaasun liiketoimintamallien eri vaihtoehtoja, painottuen maaseutuyritysten näkökulmaan. Liiketoimintamallien tarkoituksena on herättää ideoita ja antaa näkökulmia paikalliseen kehitystyöhön, joka on kuitenkin aina tapauskohtaista. Malleja ei voi soveltaa suoraan vaan tarvitaan kohdekohtaista liiketoiminnan suunnittelua. Lisäksi selvitettiin usean maatilan ja muun toimijan energia- ja ravinneomavaraisen yhteistyöverkoston, agroekologisen symbioosin, mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kunnista Juuasta, Nurmeksesta ja Kiteeltä löydettiin potentiaalisia klustereita Palopuron kaltaisen symbioosin muodostamiselle. Selvityksen valikoituneilla tutkimuskohteilla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa toimintamallin periaatteiden kaltaisiksi. Symbioosin rakentamiseksi tarvitaan muun muassa kohtuulliset välimatkat maatilojen välillä sekä riittävä peruskuorma energia- ja varsinkin liikennebiokaasun kuluttajia. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin havaittavissa symbioottisia piirteitä eri tasolla. Huomattavaa on, että Suomen ainoassa agroekologisessa symbioosissa, Palopuron mallissa, energiayhtiön vahva mukanaolo sekä erillisen biokaasuyhtiön perustaminen ja rooli on ollut edellytys symbioosin synnylle.
Elinkaarimallinnusta hyödynnettiin opiskelijoiden kehittämistöiden lisäksi mm. laajemmassa aluelämmön päästöjen tarkastelussa. Tarkastelussa havainnollistettiin hakkeella tuotetun aluelämmöntuotannon päästöjä yhdelle tyypilliselle laitokselle sekä sitä, miten päästöt kertyivät hakeketjun eri vaiheissa. Selvityksen mukaan hakkeella tuotetussa aluelämmössä päästöjä syntyy jokaisessa hakeketjun vaiheessa, mutta varsinkin polttolaitoksen merkitys korostuu, sillä se kuluttaa noin puolet hakeketjussa käytetystä energiasta ja käytetty energia tuotti myös suurimman osan päästöistä. Täten eniten energiankulutukseen ja päästöjen määrään voidaan vaikuttaa polttolaitoksella, sillä sen energian kulutus on suurin ja tämän energian tuotosta koostuu suurin osa päästöistä. Mikäli laitos käyttäisi täysin uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa sähköä lämmöntuotantoprosesseissaan, laskisivat päästöt huomattavasti.
Hankkeen aikana syntyneiden yrityskontaktien avulla pystyttiin myös luomaan merkittävä maaseutualueiden yritysten verkosto. Liiketoimintadiagnoosien avulla on voitu rakentaa yritysprofiilia siitä, mitä yritykset tarvitsevat oman toimintansa kehittämiseen ja mitkä ovat olleet yritysten valmiudet oman toimintansa kehittämiseen.
Ympäristökatselmuksia ja elinkaarianalyysejä
Hankkeen aikana tehdyillä energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoiden opintoihin liittyvillä kehittämistehtävillä voitiin vastata hankkeen tavoitteisiin yritysten toiminnan hiilijalanjälkeen ja tuotteiden sekä palveluiden elinkaareen liittyvissä toimenpiteissä. Kehittämistehtävien avuilla yrityksiin pystyttiin tekemään esimerkiksi alustavia ympäristökatselmuksia sekä laskemaan elinkaarianalyysiä tietyn yrityksen kannalta merkittävän toiminnan tai palvelun osalta. Kehittämistehtävien tuloksia yritykset pystyvät hyödyntää vastuullisessa viestinnässä. Yritykset saivat myös työkaluja entistä resurssiviisaampaan toimintaan ja jatkokehittämiseen.
Projektin selvitykset toimivat ensisijaisesti alueen yrityksien tukena, mutta tarjoavat myös ammattikorkeakoulun opetukseen uusinta mahdollista tietoa energiantuotannon ja energiatehokkuuden ratkaisuista sekä resurssiviisaammasta toiminnasta. Projektissa mukana olleista yrityksistä saatiin opetuksen tueksi case-tapauksista, tunnuslukuja ja jatkotutkimusmahdollisuuksia kehittämistehtäviin sekä opinnäytetöihin. Lisäksi laaja verkosto toimi hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen edelleen väylänä myös mahdollisiin työharjoitteluihin. Hankkeen aikana kehitetyt hyvien käytänteiden yrityskohteet toimivat oikeassa toimintaympäristössä ja tarjoavat jatkuvaa tietoa sekä mahdollisuutta myös opiskelijoiden vierailla kohteissa.
Haasteiden kautta uusiin toimintatapoihin
Uusiutuwat-hankkeen toteutuksessa ilmeni haasteita erityisesti koronapandemian kautta vuosien 2020 ja 2021 aikana, joka osaltaan pakotti etsimään ja kehittämään uusia keinoja toteuttaa hanketta yritysten suuntaan mm. etäyhteyksien avulla. Lisäksi joitakin hankkeen tavoitteita piti muotoilla uudestaan ja niitä tuli jakaa pienempiin osiin, johtuen osittain erittäin vaikeasta tilanteesta yrityksissä varsinkin pandemian alussa. Korona toi melkoisia haasteita myös alemman tason kehittämishankkeiden toteuttamiseen, kuten yritysryhmähankkeisiin. Yrityksissä ei voitu keskittyä toiminnan kehittämiseen, kun suurin osa ajasta meni selviytymiseen koronan aiheuttamista ongelmista. Hankkeen aikana valmisteltiin useampaa yritysryhmän kehittämishanketta. Yritysten kiinnostusta kartoitettiin monelta eri alalta, joita olivat mm. matkailuyritykset, energiaosuuskunnat, pilkeyrittäjät, vähähiilisen koiranruoan valmistus ja tuotanto, yritysten energiatehokkuus, energiantuotannon optimointi ja tuotantoratkaisut. Kehittämistarpeet jäivät kuitenkin suurelta osin odottamaan parempia aikoja ja seuraavia hankekokonaisuuksia, joissa niitä voidaan mahdollisesti jatkokehittää.
Osittain koronasta johtuvista syistä hankkeelle myönnettiin lisäaikaa vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen lisäajalla käynnistyi meneillään oleva Ukrainan sota, jonka olisi voinut ajatella vaikuttavan palveluiden kysyntään hiljentävästi yritysten kannattavuuden heiketessä. Sodasta aiheutunut energiakriisi ja energian hintojen nousu johti kuitenkin lisääntyviin yritysten yhteydenottoihin. Hankkeen jatkoajalla painotettiin yrityksille suunnattujen elpymisvarojen tiedottamista ja yritysten tukena olemisesta. Elpymisvarojen käytöstä ja hausta tulikin paljon kyselyitä, joiden lisäksi tehtiin paljon myös suoraa kontaktointia potentiaalisiin yrityksiin, erityisesti biokaasun ja matalan kynnyksen energiainvestointien ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistämisen osalta. Yritykset olivat yhä enemmän kiinnostuneita paikallisesta tuotetusta energiasta, tuottamaan itse energiaa ja tekemään energiatehokkuustoimenpiteitä. Myös biokaasuinvestoinneille myönnetty korkeampi tuki herätti kiinnostusta maatilayrittäjien keskuudessa.
Hankkeen aikana biokaasun edistämistoimenpiteet ja sen eteen tehty työ edelliset maaseutuhankkeet mukaan lukien alkoivat tuottaa viimeinkin tulosta. Maakunnassa on saatu useita hankkeita etenemään sekä ensimmäiset biokaasun tankkausasemat konkretisoituivat investointitasolle. Myös biohiilen ympärille on alkanut muodostua uudenlaista toimintaan investointien ja hankkeiden myötä.
Kriisien myötä on selvää, että energia ja ilmastoasiat ovat jatkossakin merkittävässä keskiössä ja alalle tarvitaan yhä enemmän kehitystyötä alati nopeutuvaan vihreään siirtymään. On selvää, että Euroopan maaseuturahastoon tarvitaan jatkossakin energiaan, ilmastoon, biotalouteen sekä kiertotalouteen liittyviä hankkeita alueellisen kehittämisen sekä yritysten tueksi.
Kirjoittaja:
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Mark Stebnicki