Viisi Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen opoa suuntasi 2.-4.2.2023 OPO-päiville Hämeenlinnaan. Usein arjessa opinto-ohjauksessa vastaan tulevista asioista ei ehdi opokollegoiden kanssa syvemmin keskustelemaan, joten koimme jo pelkästään yhteiset automatkat Hämeenlinnaan ja takaisin kovin antoisiksi arjen jakamisen, sydänten keventämisen ja yhteisen naurun vuoksi. OPO-päivien antina usein saa uusia näkökulmia niin omaan ajatteluun kuin opetukseen, verkostoja ja virkistystä – niin nytkin!
Tekoäly oppimisen apuvälineenä?
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto suuntasi ajatuksiamme tulevaisuuteen kysymällä, olisiko mahdollista rakentaa yhteiskuntaa, jossa muutokset eivät olisi niin uhkaavia? Järvilehto nosti yhtenä tekijänä esille tekoälyn haasteet. Chat GPT:llä on kyky tuottaa ihmismäisiä vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin ja vihjeisiin, ja se perustuu valtavaan määrään tekstiaineistoa. Tämä täysin vapaasti käytettävissä oleva ohjelmisto mahdollistaa opiskelijoille tekstin tuottamisen monimutkaisistakin aiheista hetkessä ilman asiaan perehtymistä, eikä plagioinnin jäljitys ole helppoa. Lauri Järvilehto nosti puheenvuorossaan esille sen, että voitaisiinko tämä uhkakuva nähdä kuitenkin mahdollisuutena?
Yhtenä esimerkkinä puheenvuorossa nousi esille, että ChatGPT:tä voisi käyttää oppimisen välineenä esimerkiksi siten, että opiskelijoita pyydettäisiin etsimään tietoa tekoälyn avulla ja arvioimaan sen luotettavuutta verraten lähdeaineiston tietoon. Lopulta ChatGPT:n vastaukset liitettäisiin raportin liitteeksi. ChatGPT:n etuna on, että sen avulla opintojaksoilla voitaisiin myös referoida laajoja aineistoja, mihin ei normaalisti muuten olisi aikaa. Ohjelmistoa voi myös käyttää henkilökohtaisen tuen antamiseen ns. virtuaaliopettajana. Tämän luennon innoittamana tulikin rakennettua ensimmäiset oppimistehtävät, missä opiskelijat on ohjattu käyttämään ChatGPT:tä oppisen apuvälineenä!
Vinkkejä viestitulvaan
Kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä Katriina Kortesuo esitti kysymyksiä: ”Miten välttää valintahalvaus? Hukummeko viestitulvaan?” Kortesuo esitti, kuinka paljon joudumme joka päivä tekemään päätöksiä, koska meillä on liian paljon vaihtoehtoja. Tällöin sopivan valinnan tekemisen sijaan voikin tulla valintahalvaus ja mikään vaihtoehto ei tunnu sopivalta. Yksilöllisten opintopolkujen sijaan voisikin olla hyödyllisempää rakentaa strukturoituja opintomahdollisuuksia, joista valitsemalla opiskelija löytäisi helpommin itselleen lähinnä sopivimman vaihtoehdon ja valmistuisi ajallaan.
Kortesuo antoi lisäksi vinkkejä koulutusorganisaatioiden viestitulvan ratkaisemiseksi – olennaisinta olisi keskittää viestintä vain yhteen, yhdessä sovittuun viestintäkanavaan. Viestinnän visuaalisuus on ratkaisevassa asemassa viestin perille menon varmistamisessa – asiaotsikot lihavoidaan, tärkeät asiat sanotaan ensimmäisessä lauseessa ja sisältö tiivistää napakkaan muotoon. Viestintää kannattaa automatisoida ja monistaa niin paljon kuin mahdollista, jotta aikaa jää riittävästi myös tärkeisiin viesteihin. Useamman lyhyen viestin lähettäminen on tehokkaampaa kuin yhden pitkän viestin lähetys.
Ohjaus ja sivistys tulevaisuuden rakentajina
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Jaakko Helander sai meidät pohtimaan, missä määrin jokainen meistä ohjaajista voi itse tehdä tulevaisuutta ja toi esille, kuinka opinto-ohjaus on ennakoivaa tulevaisuustyötä. Opinto-ohjauksella on sadan vuoden suora vaikutus, sillä tänä vuonna opinto-ohjaajaksi valmistuvat 25 – 30 -vuotiaat ovat työelämässä vielä vuonna 2063 ja tämän opinto-ohjaajan oppilaat / opiskelijat ovat työelämässä vielä vuonna 2123.
Professori Arto O. Salonen sai meidät pohtimaan sivistyksen merkitystä kysymällä: ”Olisiko sivistys sitä, että jätämme hyvän elämän olosuhteet seuraaville sukupolville, vähän parempana?” Salonen muistutti omasta vaikutusmahdollisuudestamme tulevaisuutemme rakentamiseen – me ihmiset olemme ratkaisevassa roolissa tekemässä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen, ei tekoäly, joka on pelkkä työkalu. Olisi tärkeää tunnistaa kaikkien vahvuudet ja ratkaista ongelmia näiden vahvuuksien kautta. Oleellista olisi luoda olosuhteet, jossa jokainen voisi kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi sellaisena kuin on. Toiset meistä tarvitsevat elämässä enemmän kannattelua kuin toiset ja tämä tulisi ottaa kaikessa toiminnassa huomioon. Ohjaus on keino, jolla voimme auttaa opiskelijoitamme tunnistamaan vahvuuksiaan ja löytämään oman paikkansa tässä maailmassa ja suuntaamaan sitä kohti. Tätä olisi tarpeellista tuoda esille myös niissä verkostoissa, joissa toimimme ja joissa vaikutamme ja avata enemmän keskustelua elämän ilosta ja merkityksellisyydestä.
Kirjoittajat:
Johanna Luostarinen, Ville Mertanen, Jukka Tulonen, Sanna Turunen ja Soile Vinni
Kirjoittajat toimivat opinto-ohjaajina Karelia-ammattikorkeakoulussa