Elämme työelämän jatkuvassa murroksessa. Muutokset kohdistuvat niin työtehtäviin ja ammatteihin kuin työssä tarvittavaan osaamiseen. Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu kaikkien kohdalla, ei yksin työntekijöiden, vaan myös organisaatioiden. Työelämän käänteet haastaa korkeakoulut ja muut kouluttajaorganisaatiot miettimään uusia näkökulmia ja menetelmiä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Oppijoiden osallistaminen jo koulutuksen suunnitteluprosessiin edistää sekä oppijoiden että työelämän tulevaisuuden tarpeiden huomioimisen entistä paremmin. Tällaisessa suunnittelussa hyödynnetään oppimismuotoilua, sen keskiössä on oppijalähtöisyyden lisäksi oppiminen. Taustateoriana oppimismuotoilussa on sosiokonstruktivistinen oppimisteoria.
Mitä on oppimismuotoilu?
Oppimisen muotoilu koulutuksessa nähdään systemaattisena yhteisöllisenä prosessina, jossa oppijan tekeminen on keskiössä ja jossa digitaaliset ratkaisut integroidaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla oppimisen prosessiin (Marstio 2021). Oppimismuotoilua tai oppimisen muotoilua (learning design) on hyödynnetty alun perin digitaalisten alustojen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten koulutusten oppijalähtöiseen suunnitteluun. Nykyisin sitä käytetään koulutusten lisäksi myös jatkuvaa oppimista mahdollistavien toimintatapojen, prosessien, rakenteiden sekä erilaisten oppimista tukevien yhteisöjen ja ympäristöjen yhteiskehittämiseen organisaatioissa. (Mutka 2022.)
Oppimismuotoilussa korostuu oppimisen johtaminen ja oppimismyönteinen oppimiskulttuuri. Yhteiskehittämiseen voivat osallistua organisaation henkilöstön lisäksi myös organisaation asiakkaat, kumppanit ja ympäröivä ekosysteemi. (Mutka 2019) Työelämässä yhteisöllinen oppiminen on erityisen tärkeää. Tämä mahdollistuu esimerkiksi mikro-oppimistuokioina, joita voivat olla kollegoille tiedon jakaminen ja opettaminen, yhteinen kehittämisen dialogi (Kallio 2023) sekä vertaismentorointi (Reijonen 2023).
Oppimismuotoilussa yhdistyvät muotoiluajattelu, oppijan tarpeet ja ajattelutavat (mindset) sekä yhteisöllisen oppimisen työkalut. Muotoiluajattelu (design thinking) sisältää palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä ja työkaluja. (Mutka 2022) Oppimismuotoilussa hyödynnetään myös oppimisen psykologiaa ja pedagogiaa. Näiden tekijöiden avulla voidaan tuottaa oppijalähtöistä ja oppijan psykologiset tarpeet huomioivaa opetusta ja pedagogisia prosesseja (Huhtanen 2019a). Oppimismuotoilun lähtökohtana on siis oppiminen. Työelämässä tarvitaan entistä enemmän tulevaisuuteen katsovaa ja ketterää oppimista, jolloin oppijalla on kyky oppia nopeasti ja soveltaa oppimaansa käytännön toiminnaksi työssään (ks. esim. Otala 2021, Mutka 2022).
Oppimismuotoiluprosessi on iteratiivinen
Oppimismuotoiluprosessi etenee iteratiivisesti, itseään toistavasti. Prosessia toteutetaan systemaattisesti, luovasti ja yhteisöllisesti ottaen mukaan prosessin loppukäyttäjät eli tulevat oppijat. Kun oppijat ovat koulutusprosessin suunnittelussa mukana, saadaan toteutettua oppijalähtöinen koulutus.
Muotoiluprosessi käynnistyy asiakasymmärryksen keräämisellä. Sen jälkeen jatketaan asiakaslähtöisellä suunnittelulla, prototyypin rakentamisella sekä iteraatioilla, joissa saatavan palautteen avulla prototyyppiä jatkokehitetään ketterästi tarpeiden määrittelyä tarkentaen. (kuva 1).
Tulevaisuuden työ ESR -hankkeessa on tehty oppimismuotoilukokeiluja työelämän kanssa. Kokeiluissa työelämän edustajat osallistuivat koko muotoiluprosessiin aktiivisina toimijoina. Koulutusorganisaation rooli keskittyi muotoiluprosessin fasilitointiin. Hankkeessa haluttiin saada kokeilujen avulla tietoa siitä, miten työelämän toimijat kokevat koulutuksen suunnittelun muotoilun avulla ja miten oppimismuotoilua hyödyntämällä voidaan parantaa koulutuksen kohdentumista. Työelämän toimijoiden tavoitteena oli, että koulutus palveli oppijoiden tarpeita ja, että se oli vaikuttavuttavaa.
Oppimismuotoiluprosessin vaiheet
Seuraavassa kuvassa 1 on kuvattu hankkeen kokeiluissa käytetty oppimismuotoiluprosessi.
Oppimismuotoilun avulla voidaan suunnitella esimerkiksi kokonaisia opintojaksoja, mikro-opintoja ja yksittäisiä opintojaksojen moduuleita. Opinnon suunnittelu käynnistyy havaitusta tarpeesta ja ongelmasta, johon haetaan ratkaisua. Myös Tulevaisuuden työ -hankkeen piloteissa lähdettiin liikkeelle tarpeesta ja tunnistettiin ongelma, johon lähdettiin muotoilemaan koulutusta. Tuolloin huomattiin, että on tärkeää arvioida tunnistettuun ongelmaan liittyvät laajemmat tulevaisuuden näkymät esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai uusista osaamistarpeista. Näitä tietoja hyödynnettiin tarpeen mukaan oppimismuotoiluprosessin I-III vaiheissa.
On tärkeää, että prosessissa edetään avoimin mielin ja positiivisella asenteella, sillä aluksi tunnistettu tarve voi muuttua muotoiluprosessin aikana. Näin kävi myös Tulevaisuuden työ -hankkeen piloteissa.
Tarpeen tunnistamisen jälkeen hankitaan tietoa oppijoista, heidän tarpeistaan, asenteistaan, motivaatiostaan ja unelmistaan sekä siitä, mitkä asiat tukevat heidän oppimista parhaiten. Oppimista personoidaan näin oppijalähtöiseksi. Tällä tavalla saadaan muodostettua ymmärrys oppijoista sekä heidän oppimisestaan.
Seuraavaksi muotoillaan oppimisen tavoitteet ja sisällöt. Kerätyn taustatiedon ja oppijaymmärryksen avulla pystytään tunnistamaan osaamistarpeet ja muodostamaan niitä vastaavat oppimistavoitteet. Samalla selvitetään, millaisten sisältöjen avulla voidaan vastata kuhunkin oppimistavoitteeseen.
Tämän jälkeen valitaan oppimista tukevat menetelmät, työkalut ja oppimistehtävät. Suunnitteluprosessissa on tärkeää huomioida näyttöön perustuva tieto oppimisesta. Oppimispsykologinen tutkimus nostaakin tärkeiksi oppimiseen vaikuttaviksi tekijöiksi motivaation, muistin, tarkkaavaisuuden ja emootioiden tukemisen, jotka huomioidaan muotoiluprosessissa (Huhtanen 2019b).
Nykyisin on paljon mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaisia digitaalisia työkaluja oppimisen tukena. On tärkeää, että työkaluja hyödynnetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Työkalujen ja menetelmien valinnan lisäksi on päätettävä, millaisessa ympäristössä ja miten oppiminen tapahtuu oppijoille parhaiten.
Kahdessa ensimmäisessä vaiheissa saadaan arvokasta tietoa siitä, miten toteutettuna oppimistavoitteet saavutetaan parhaiten. Oppiminen voi tapahtua lähi-, etä- verkko-, monimuoto- tai hybridiopiskeluna. Myös tarve mikro-oppimisen hyödyntämiselle saadaan esille. Mikro-oppimisessa oppiminen pilkotaan pieniin, lyhyisiin oppimistuokioihin tai mikro-opintoihin. Erilaisten oppimisaktiviteettien, kuten podcastien, videoiden, testien, tekstiartikkelien käytöllä voidaan rikastaa oppimista sekä ylläpitää motivaatiota ja tarkkaavaisuutta (kuva 2). Myös interaktiiviset virtuaalitodellisuuden aktiviteetit voivat olla toimivia oppimisen hetkiä.
Oppimismuotoilu auttaa tuomaan näkyväksi oppimisen mahdollistavan koulutuksen suunnittelua. Apuna oppimisen polun visualisoinnissa voidaan käyttää erilaisia canvas-pohjia, joita tehdään esimerkiksi Miro-valkotaululla. Samalla rakennetaan myös pedagogista käsikirjoitusta. Visualisointiin kootaan aiemmissa vaiheissa saatu tieto ja suunniteltu oppimisen eteneminen oppijan näkökulmasta. Visualisointi kuvaa, millaisen reitin oppija kulkee oppimisen polulla, jotta hän saavuttaa asetetut tavoitteet. Samalla suunnitellaan, kuinka oppijaa ja ryhmässä oppimista fasilitoidaan oppimispolulla. Visualisoinnin avulla voidaan vielä kriittisesti arvioida yhdessä suunniteltua kokonaisuutta ja tehdä tarvittavat muutokset ennen iteraatioprosessia. Suunnitteluun ei kuitenkaan niin sanotusti juututa, vaan varsinainen kehittämistyö tapahtuu ketterien kokeilujen myötä ja oppijoilta saadun palautteen perusteella.
Koulutuksen arviointi tulee suunnitella huolella. On tärkeää pohtia, miten koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan. Koulutuksen kokeilussa kerätään aktiivisesti palautetta osallistujilta siitä, miten tyytyväisiä oppijat ovat olleet koulutukseen ja mitä he ovat oppineet. Saadun palautteen avulla kehitetään koulutusta jatkuvasti sen elinkaaren aikana. Arviointia tulee tehdä, jos mahdollista, myös toiminnan tasolla eli miten oppija on siirtänyt opitun toimintaan ja millaista hyötyä sillä on ollut esim. organisaation toimintaan. Lisäksi arvioidaan myös toteutunutta muotoiluprosessin ja yhteiskehittämisen onnistumista.
Oppijat mukana muotoiluprosessissa
Kuten edeltä käy ilmi, muotoiluprosessissa korostuu se, että oppijat ovat mukana koko prosessin ajan. Vaikka prosessi etenee tietyllä tapaa vaiheittain, on kyse erittäin luovasta, ketterästä ja eri vaiheisiin jatkuvasti palaavasta prosessista. Tämä huomattiin myös Tulevaisuuden työ -hankkeen piloteissa. Yhteinen suunnitteluprosessi mahdollisti myös merkityksellisen yhteisen dialogin työelämän toimijoiden kanssa, jossa saatiin suunniteltua laadukkaampia ja paremmin oppijoiden tarpeet huomioivia oppimiskokemuksia ja koulutusinterventioita, joissa teknologiset ratkaisut tukivat oppimista.
Kirjoittajat:
Päivi Sihvo, lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Risto Salminen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Huhtanen, A. 2019a. Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. Fitech Netwok University. Aalto-yliopisto. Saatavissa: https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf
Huhtanen, A. 2019b. Miten oppimista tuetaan 2020-luvun työpaikalla? Työn tuuli 1/2019. Henry ry. Saatavissa: https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf
Kallio, P., Saarinen, S., Marjanen, T. Kurkupää, T. & Siira, H. 2018. Jotta jokainen voisi oppia. Digitaalisen oppimisen suunnittelu & toteutus. Prosessi & työkalut yhteiskehittämiseen. HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki. Saatavissa: https://indd.adobe.com/view/6a6a8357-a59a-493c-8700-589189bc1dc3
Kallio, P. 2023. Mikro-oppiminen työn lomassa. Esitys Tulevaisuuden työ ja oppiminen webinaarissa 27.1.2023.
Marstio, T. 2021. Oppimisen muotoilu oppijalähtöisen kehittämisen ytimessä. Teoksessa Marstio (toim.). 2021. Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. Laurea julkaisut 173. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505722/Laurea%20Julkaisut%20173.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mutka, V. 2019. Oppimismuotoilu on ketterää, oppijalähtöistä kehittämistä. Blogi. MUKAMAS. learnig design.
Mutka, V. 2022. Mitä on oppimismuotoilu ja miten sen avulla luodaan oppivia työyhteisöjä? Blogi. MUKAMAS. learnig design.
Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen 2. Strategiasta käytäntöön. Kauppakamari. Viro: Meedia Zone OÜ.
Reijonen, M. 2023. Arjen oppiminen Elisassa. Esitys Tulevaisuuden työ ja oppiminen webinaarissa 27.1.2023.
Artikkelikuva: Freepik
