Moniammatillista sairaalasimulaatiota lähdettiin kehittämään keväällä 2022 (Issakainen, Muhonen, Mustonen & Ronkainen 2022) osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttikoulutuksia. Koulutuksissa on pyritty lisäämään moniammatillisia opintoja, jolla vastataan työelämän tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään yhdessä, joka vaatii tietämystä toisten pätevyysalueista sekä yhteisiä arvoja ja asenteita. Yhteisoppimismenetelmä IPE (engl. interprofessional education) mahdollistaa kahden tai useamman ammattiryhmän oppimisen yhdessä ja toisiltaan, sekä toistensa työnkuviin tutustumisen yhteistyön ja hoidon laadun parantamiseksi. Yhteisoppimisessa on tärkeintä yhteinen päämäärä, eli potilaan hoitaminen yhdessä. (Ponzer & Castrén 2013, 137-138.) Kareliassa toteutettavalla sairaalapäivällä pyritään simuloimaan opiskelijoille, miten yhteistyö voisi toimia työpäivän aikana sairaalamaailmassa.
Moniammatillinen sairaalapäivä on saatu vakiinnutettua osaksi ensimmäisen lukukauden opintoja fysioterapian sekä hoitotyön koulutuksissa. Keväällä 2023 sairaalapäivä toteutettiin kolmannen kerran. Toimintaa on kehitetty jokaiselle kerralle opiskelijoiden palautteiden sekä kokemuksien perusteella. Tämän vuoden toteutuksessa halusimme lisätä sairaalan todellisuuden tuntua ja saimme potilaat kolmannen sektorin toimijoiden kautta. Toteutukseen osallistui Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen lisäksi Riveria ammattioppilaitoksen opiskelijoita.
Moniammatillinen sairaalasimulaatio osaksi opetussuunnitelman mukaista opetusta
Moniammatillinen sairaalasimulaatio on vakiinnutettu Kareliassa osaksi sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttikoulutuksien opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Fysioterapeuttiopiskelijoiden opinnoissa sairaalapäivä kuuluu osaksi Fysioterapia kuntoutusalan ammattina -opintojaksoa. Opintojakso sisältää orientoivan harjoittelun, jonka osana sairaalapäivä kuuluu päiväryhmille pakollisena. Monimuoto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua sairaalasimulaatioon tai suorittaa pidempi aika harjoittelupaikalla.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoissa sairaalapäivä kuuluu Hoitotaito-opintojaksoon ensimmäisen harjoittelun jälkeen. Sairaalapäivän sisällössä ja potilastapauksissa on huomioitu molempien koulutuksien opintojen alkuvaihe. Sairaalapäivässä opiskelijat pääsivät hyödyntämään niitä taitoja, joita olivat teoriassa ja käytännössä ehtineet harjoittelemaan. Lisäksi päivään on osallistunut pidemmällä olevia sairaanhoitajaopiskelijoita osastonhoitajan, ensiapukouluttajien sekä laboratoriohoitajan rooleissa.
Terveydenhuollon koulutuksessa on erittäin tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan potilastilanteita ennen aitoja tilanteita. Simulaatio-opetusta voidaan toteuttaa monella tavalla (Rall 2013, 10-20). Sairaalapäivässä olemme päätyneet siihen, ettemme käytä teknologiaa apuna ja opiskelijat saavat keskittyä tekemiseen ilman painetta arvioinnista. Sairaalapäivät on haluttu rakentaa oppimistilanteiksi, joissa on mahdollista kysyä apua opettajilta sekä kokeneemmilta opiskelijoilta.
Sairaalapäivän pituus opiskelijalle on kuusi tuntia, sisältäen yhteisen aloituksen, simulaation sekä yhteisen lopetuksen reflektion merkeissä. Opiskelijamäärän mukaisesti päivien lukumäärää on muutettu eri toteutuksille. Näin mahdollistetaan jokaisella opiskelijalle mielekäs määrä tekemistä. Nurmen, Rovamon ja Jokelan (2013, 89) mukaan optimaalista olisi, että simulaatio-ohjaajalla olisi yhdestä neljään henkilöä ohjattavana. Simulaatiopedagogiikan mukaan ohjaajan pitäisi olla läsnä tilanteissa pystyäkseen auttamaan ja ohjaamaan tilanteita. Sairaalapäivä ei toteuta tältä osin simulaatiopedagogiikkaa tällä hetkellä. Neljällä opettajalla on noin 15 sairaanhoitajaopiskelijaa ja 10 fysioterapeuttiopiskelijaa ohjattavana.
Simulaatiopedagogiikan tärkeä osa on jälkipuinti. Jälkipuinnin tavoitteena on, että jokainen oppija itse tiedostaisi omia toimintatapojaan, rooliaan ryhmän jäsenenä ja tunnistaisi omia vahvuuksiaan sekä heikkouksiaan (Etäpelto, Collin & Silvennoinen 2013, 45). Sairaalapäivässä jälkipuintia on tehty ensin pienissä ryhmissä, jakaantuen potilasta hoitaneisiin tiimeihin. Tämän jälkeen on vielä yhdessä purettu kokemuksia. Jatkossa on syytä kuitenkin kehittää vielä jälkipuintia enemmän oppimista tukevaksi tilanteeksi.
Oppilaitosyhteistyöllä valmiuksia tulevaisuuden monialaiseen osaamiseen
Tulevaisuuden työelämä vaatii entistä enemmän monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Valmiudet monialaiseen ja -ammatilliseen työskentelyyn luodaan jo opiskeluvaiheessa. Kareliassa on toteutettu jo syksystä 2019 alkaen moniammatillisia opintoja, jotka painottuvat teoriaopetukseen. Moniammatillinen sairaalasimulaatio tuo opiskelijoille paremmin konkreettisen esimerkin, miten yhteistyötä voidaan toteuttaa työelämässä (Issakainen ym. 2022).
Sairaalapäivissä on jokaisella toteutuksella tehty yhteistyötä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Ensihoidon yksikön osallistuminen on ollut osa pelastuslaitoksen työnkuvaan kuuluvaa harjoittelua. Kevään 2023 toteutuksessa mukana oli hoitotason yksikön lisäksi heidän vaativan ensihoidon yksikkö, jossa toimii työparina lääkäri sekä kenttäjohtaja. Potilasesimerkissä ensihoidon yksikkö työskenteli yhdessä simulaatioon osallistuvien opiskelijoiden kanssa moniammatillisena tiiminä. Opiskelijat ovat kokeneet yhteistyön mielekkäänä sekä opettavaisena. Pelastuslaitoksen kokemuksien mukaan opiskelijat ovat olleet ammattitaitoisia ja kokemus on ollut heillekin erittäin merkittävää harjoitusta. Yhteistyöllä on saatu lisättyä päivään todentuntuisuutta.
Kevään 2023 toteutusta lähdettiin rakentamaan yhteistyössä Riverian perustason ensihoidon opettajien kanssa. Yhteistyöllä haluttiin vahvistaa oppilaitosten välistä yhteistyötä samalla, kun opiskelijat harjoittelevat moniammatillista yhteistyötä. Riverian opiskelijat olivat viimeisen osaamisalan opintojen opiskelijoita. Potilasesimerkit kehitettiin yhteistyössä niin, että Riverian opiskelijat pääsivät harjoittelemaan sairaalapäivissä erilaisia ensihoidon tehtäviä vuodeosastolla. Riverian opiskelijoilla oli yhteinen potilas Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa, sekä omia potilasesimerkkejä. Riverialla oli käytössä etäohjattava i-Simulate potilasmonitori, jota hyödynnettiin esimerkki potilaiden hoidon arvioinnissa. Lisäksi Riverian opiskelijat osallistuivat muun toiminnan ohessa elvytyskoulutuksiin, joita ohjasi pidemmällä opinnoissaan olevat Karelian sairaanhoitajaopiskelijat.
Vieraat potilaat lisäävät opiskelijoiden motivaatiota toimia asiantuntijan roolissa
Sairaala voidaan määritellä rakennuksen lisäksi paikaksi, jossa moniammatillinen tiimi hoitaa potilaita potilaslähtöisesti. Nykyisin potilaiden ongelmat ovat yhä laajempia, jonka vuoksi yksittäisten asiantuntijoiden osaaminen ei riitä vastaamaan potilaiden tarpeita (Isoherranen 2012). Sairaalapäivä-simulaation tavoitteena onkin mahdollistaa opiskelijoille myös tutustuminen toisen alan työskentelyyn hoitaessaan yhdessä samoja potilaita. Jokaiseen päivään osallistui kuusi potilasta, joiden esimerkit rakennettiin soveltumaan opiskelijoiden opintojen vaiheeseen. Opettajat rakensivat yhteistyössä potilasesimerkit, joissa näkyivät molempien koulutusten näkökulmat sekä tarpeet. Potilasesimerkkien sisältöä muokkaamalla sairaalapäivään pystyisi hyvin osallistumaan jatkossa myös muita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Aiemmilla toteutuksilla potilaan rooliin on saatu Karelian eri koulutusohjelmien opiskelijoita. Sairaalapäivässä työntekijän roolissa olleet opiskelijat ovat kokeneet hyötyvänsä siitä, kun potilaan roolissa ei ole ollut tuttu luokkakaveri. Ajoittain opiskelijat ovat kuitenkin antaneet palautetta, että asennoituminen potilaaseen ei ole niin helppoa, kun nuoret aikuiset esittävät ikääntynyttä. Näiden palautteiden pohjalta lähdimme pohtimaan vaihtoehtoja toteuttaa päivää aidomman tuntuisten potilaiden kanssa ja potilaiksi saatiin vapaaehtoisia kolmannen sektorin toimijoiden kautta. Potilasesimerkkien tarinat kehitettiin osittain heidän omista lähtökohdista, muokaten ne soveltuvaksi alkuvaiheen opiskelijoiden tavoitteisiin. Potilaat lisäsivät päivään väriä eläytymällä vakuuttavasti rooleihinsa ja ennalta sovittuihin yllättäviin käänteisiin, joita opiskelijat pääsivät ratkomaan yhdessä tiimeinä.
Opiskelijat kokivat potilaiden kohtaamisen jännittäväksi, mutta vuorovaikutus itselle vieraiden ihmisten kanssa auttoi asennoitumaan paremmin päivään asiantuntijan roolissa. Toisen vuosikurssin opiskelija Marika Vehola piti potilastilanteita onnistuneena:
-Meillä on ollut aikaisemmin simulaatioita, mutta siellä näyttelee potilasta joku luokalta tai potilaana on nukke. Se on ihan erilainen tilanne verrattuna sairaalapäiviin. Tutun luokkalaisen kanssa tilannetta ei aina ota niin vakavasti. Näyttelijän kanssa rooliin pääsee mukavammin ja tilanteen ottaa hieman ammattimaisemmin, Vehola kertoo.
Opiskelijoilla oli käytettävissä jokaisesta potilaasta olennaiset tiedot sisältävät potilaskansiot. Opiskelijat pääsivät päivän aikana harjoittelemaan tehtyjen havaintojen sekä hoitotoimien kirjaamista; sairaanhoitajaopiskelijat kirjasivat käsin potilaskansioihin ja fysioterapiaopiskelijat sähköisesti omaan tietojärjestelmäänsä. Todentuntuiset potilastapaukset ja oikeasti toteutettavat mittaukset, toimintakyvyn arvioinnit ja kuntoutus erilaisine ohjauksineen, vahvistivat opiskelijoiden motivaatiota toimia parhaiden kykyjensä mukaan hoitotilanteissa.
Kokemukset vahvistavat kehitystarvetta moniammatillisille opinnoille
Kokemukset sairaalapäivästä olivat tälläkin toteutuksella kaikilla osallistujilla vahvasti myönteisiä. Potilaiden rooleissa olleet kuvailivat päiviin osallistumista paremmaksi kuin parhaiden sairaalasarjojen seuraamisen tv:stä. Marika Veholan mukaan sairaalapäivä kuvaa hyvin oikeassa sairaalassa tapahtuvaa työskentelyä:
-Sairaalapäivät olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoille erittäin opettavainen tilaisuus. Tässä vaiheessa harjoittelua sairaalaympäristöön ei niinkään vielä ole päässyt kunnolla sisään. Myös ensimmäinen sairaalaharjoittelu on siksi lähes aina aikamoinen kulttuurishokki. Sairaalapäivillä pääse harjoittelemaan oikeaa työympäristöä turvallisessa oppimistilanteessa. Seuratessani ajoittain sivusta, voin myös sanoa, että sairaalapäivät kuvaavat hyvin kiirettä, mitä osastoilla on. Sairaalapäivät varmasti realisoivat osastolla työskentelyä, Vehola summaa.
Kaikki simulaatioon osallistuneet opiskelijat kokivat päivien vahvistaneen oman osaamisen tunnistamista ja lisäsi motivaatiota jatkaa opintoja.
-Oli mukavaa katsella aloittaneita opiskelijoita työn touhussa. Itse mietiskelin samalla, miksi meillä ei ole ollut tuommoisia ja minäkin haluan. Päivän aikana mietin myös omaa osaamistani. Katsellessani opiskelijoiden työskentelyä huomasin, oman osaamiseni kehittymisen. Seurasin yhden hoitopaikan tilannetta ja tajusin heti miettiväni: ”Hei ettekö huomaa että hän valittaa rintakipuja” ja ”Nyt on kyllä matala happisaturaatio. ”Kannattaa laittaa ehkä se varaajamaski”, tai ”Tuolta minä haluaisin kyllä ottaa EKG:n”. Harmi että näille ei vielä opetettu sitä aihetta. Päivän aikana tuli myös itsevarma olo, kun huomasi osaavansa vastata opiskelijoiden kysymyksiin, Marika Vehola kuvaa.
Opintojen alkuvaihe vaikutti opiskelijoiden suorituksiin siten, että pääpaino oli teknisissä taidoissa ja monialainen viestintä saattoi ajoittain jäädä taka-alalle. Tämän vuoksi vastaavia moniammatillisia simulaatioita olisi hyvä järjestää myöhemmässäkin vaiheessa opintoja.
-Olisi mielenkiintoista saada loppupuolella opiskeluja myös vastaavia sairaalapäiviä. Haluaisin nähdä omaa kehittymistä sairaanhoitajana käytännössä. Toivonkin, että Karelialla pidetään jatkossakin sairaalapäiviä opiskelijoille, myös pidemmällä oleville opiskelijoille, esittää toisen vuosikurssin opiskelija Marika Vehola.
Kirjoittajat:
Hilppa Mustonen, opettaja, fysioterapian koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Petri Ronkainen, opettaja, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tanja Hirvonen, opettaja, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marika Vehola, sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Etäpelto, A., Collin, K. & Silvennoinen, M. 2013. Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa Suomen sairaanhoitajaliitto, Ranta, I., Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M., & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca.
Issakainen, M., Muhonen, R., Mustonen, H. & Ronkainen, P. 2022. Moniammatillista sairaalasimulaatiota kokeiltiin osana fysioterapian ja hoitotyön opintoja. Pulssi-portaali. 10.6.2022. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2022/06/moniammatillista-sairaalasimulaatiota-kokeiltiin-osana-fysioterapian-ja-hoitotyon-opintoja/ 228.5.2023
Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0 26.5.2023.
Nurmi, E., Rovamo, L. & Jokela, J. 2013. Simulaatiotilanteiden suunnittelu. Teoksessa Suomen sairaanhoitajaliitto, Ranta, I., Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M., & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca.
Ponzer,S. & Castrén, M. 2013. Ammattienvälinen toiminta ja kommunikaatio. Teoksessa Suomen sairaanhoitajaliitto, Ranta, I., Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M., & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca.
Rall, M. 2013. Simulaatio -mitä, miksi, milloin ja miten? Teoksessa Suomen sairaanhoitajaliitto, Ranta, I., Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M., & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca.
Kuvat: Kirsi Sonninen