UpTech-hankkeessa toteutettiin kansainvälinen vetovoimapilotti

Teknologiateollisuus viestii vahvasti, että Suomi tarvitsee seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa. Alalla työskentelee tällä hetkellä noin 317 000 työntekijää. Työvoimaa eläköityy ja alalle syntyy uusia työpaikkoja, joten uusien osaajien tarve on suuri. Myös alan vetovoimatekijöiden edistämiselle on suuri tarve. (Teknologiateollisuus ry 2021).

Suomessa väestö ikääntyy ja ikäluokkien koko pienenee. Jo tässä vaiheessa pystytään ennakoimaan, että oman väestömme voimin emme pysty lisääntyvää osaajien tarvetta kattamaan, vaan tarvitsemme opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan osaajatarvetta. Opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää valtakunnallisesti, mutta myös alueellisia toimia tarvitaan. Meidän tulee pystyä houkuttelemaan muualta väkeä tulemaan Suomeen, kouluttautumaan teknologia-alalle ja myös työllistymään alalle.

Opintoja Suomessa opiskelua suunnitteleville

UpTech – Tulevaisuuden osaajia Itä-Suomeen -hankkeen yhteen työpakettiin kuului kansainvälisen vetovoimapilotin (kv-pilotti) toteuttaminen. Hankesuunnitelmassa tämän työpaketin toteuttaminen oli nimetty Karelia-ammattikorkeakoulun vastuulle. Kv-vetovoimapilotin opintopistetavoitteeksi oli asetettu 15 – 30 opintopisteen kokonaisuus. Sen tarkempaa kuvausta hakuvaiheessa suunnitellun vetovoimapilotin sisällöstä ei ollut laadittu.

Kv-vetovoimapilottia lähdettiin suunnittelemaan hankkeen kohderyhmien kautta. UpTech-hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä olivat teknologiateollisuusalan yritykset ja niiden työntekijät, mahdolliset tulevat työntekijät ja opiskelijat. Suunnittelua vietiin eteenpäin huomioiden yritysten ja Karelian kansainvälisten tutkinto-ohjelmien opettajien kanssa käydyt keskustelut, joiden perusteella nousi esille muutamia hyviä aiheita opintojaksoille.

Opintojaksojen kohderyhmäksi valikoitui jo Kareliaan opiskelemaan hakeneet kv-opiskelijat. Maantieteellisenä painotuksena oli Kaakkois-Aasian alue. Osa kursseille osallistuneista oli jo saanut opiskelupaikan Kareliasta ja he suorittivat opintoja etukäteen ennen paikan päälle saapumistaan. Osalla opiskelupaikka oli jäänyt saamatta, mutta he halusivat silti kokeilla millaista opiskelu Kareliassa olisi.

Yleisiä tekniikan alan sisältöjä ja kieliopintoja

Opintoja Suomessa suunnittelevalle on suomen kielen ja kulttuurin edes lyhyt tuntemus tarpeen. Tämän ohella tekniikan alan opintojen suorittamiseksi Suomessa tarvitaan myös matemaattisten taitojen vahvistamista, koska aiempien kokemusten pohjalta on opiskelijoilla tunnistettu olevan haasteita juuri matemaattisissa aineissa. Opiskelu ja työskentely englannin kielellä on myös osoittautunut joillekin opiskelijoille haasteelliseksi opintojen aikana. Kaikkien opiskelijoiden kielitaito ei olekaan ollut riittävä selviytymään opinnoista korkeakouluasteella.

Kurssisuunnitteluun otettiin mukaan myös muutamia hyvin yleisellä tasolla tekniikkaan liittyviä geneerisiä 2–3 opintopisteen sisältöjä, kuten lean-ajattelua, ilmastonmuutosta, kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa. Näiden sisältöjen avulla mahdollisesti tuleva opiskelija pääsee jo ennalta hieman tutustumaan opiskeltavaan teemaan Suomessa, sekä opetuksessa hyödynnettäviin oppimisympäristöihin. Opettajat pääsevät myös samalla perehtymään kenties tulevien opiskelijoiden sen hetkisiin opiskelutaitoihin.

Opiskelijahallinto ja käytännön järjestelyt vaativat paljon selvittelyä

Oman haasteensa opintojaksojen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen toi se, että valtaosa opiskelijoista suorittaa opintoja etänä, eivätkä he ole Suomessa. Opettajat joutuivat harkitsemaan, kuinka kaikki järjestelyt saadaan toteutettua. Esille nousi monia kysymyksiä. Ketkä opettajista voisivat pitää opintojaksoja? Mistä opiskelijoita saadaan opintojaksoille? Kuinka opiskelijat ilmoittautuvat? Miten heidät poimitaan opintojaksoille? Miten viestitään opintojen aloittaminen ja ohjeistus? Millä alustalla opintoihin liittyvät opiskeluun liittyvät materiaalit, tehtävät ja tentit järjestetään? Miten myönnetään opintopisteet ja todistukset? Kaiken kaikkiaan kv-vetovoimapilotin suunnittelussa ja toteutuksessa oli vaativa selvittelyurakka ennen kuin varsinaiseen työhön päästiin käsiksi. Sen ohella kv-vetovoimapilotin aikana todettiin melkoisesti erilaisia haasteita.

Pilotin suunnitteluvaiheessa emme osanneet mitenkään aavistella osallistuisiko opintojaksoille 5, 50 vai 500 opiskelijaa. Tämän vuoksi pohdimme skenaarioita mitä tarkoittaa ison opiskelijamassan aiheuttama dokumentaatiotyö. Totesimme, että opiskelijahallinnon näkökulmasta voisi olla fiksua antaa tai jakaa opintopisteet ja todistukset vasta suorituksen päätteeksi, etenkin kun ei ole tiedossa, kuinka moni oikeasti suorittaa opintojakson loppuun saakka. Skenaariona oli, että iso massa opiskelijoita aloittaa opintojaksot, mutta ei suorita niitä loppuun. Tällöin joudutaan tekemään melko paljon ns. turhaa byrokraattista työtä taustalla esim. luoden tunnuksia, opiskelijanumeroita ja laittamaan viestejä asioiden aktivoinneista. Tämä työ kannattaisi pyrkiä automatisoimaan, jos se vain on mahdollista. Kv-pilottia lähdettiin toteuttamaan kevennetyllä mallilla. Tämäkin vaatii jatkossa tarkempaa tarkastelua.

Opintojaksojen suorittamisesta, tenteistä ja opiskelijan tunnistamisesta saimmekin vinkkejä ja varoituksia etukäteen. Kuinka saadaan opintojakson suorittaja oikeasti varmistettua? Onko tekijänä oikea henkilö, joku toinen henkilö, tiimi, koko suku vai koko kylän väki. Tämä on iso haaste ja vaatii kv-pilotin kurssien jatkohyödyntämisen osalta tarkemman tarkastelun. Pilotin aikana emme tähän takertuneet, vaan halusimme saada kokemuksia ilmoittautumisesta, opintojen suorittamisesta eri alustoilla, tenttien toimivuudesta ja osallistujien määrästä.

Oppimisalustan valinta

Opintojen suorittamiseen liittyvä oppimisalusta oli haasteellinen kysymys ratkaistavaksi.  Ehdotuksina matkanvarrella olivat Teams Classroom, Google Classroom, Google Site, Moodle ja Howspace. Tarkoituksena oli vertailla alustoja testata niitä pienimuotoisesti. Resurssi- ja aikatauluhaasteiden vuoksi testauksesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Tarkoituksena oli valita käyttöön sellainen alusta, jossa ensinnäkin Karelian ulkopuolinen opiskelija pääsee katsomaan opiskelumateriaalia, joka on tiedostoina avattavissa alustalta. Toiseksi alustalla pitäisi voida teettää palautettavia tehtäviä ja tenttejä, ja tenttien toivottiin olevan automaattitarkisteisia. Kolmanneksi alustalla pitäisi voida näppärästi hallita opiskelijoiden opintojen tekemistä. Neljänneksi toivottiin, että käytettävä alusta olisi kutakuinkin tuttu opettajille.

Howspace toimii etätyöskentely-ympäristönä ja siellä voidaan jakaa opiskelumateriaaleja, mutta tenttien tekemiseen ja opintojen etenemisen seurantaan emme löytänee siitä ratkaisua. Howspacea on käytetty jonkin verran Kareliassa ryhmätyöskentelyyn, ei niinkään opetukseen. Teams – ja Google Classroom -alustoilla on helppo jakaa opiskelumateriaalia tiedostoina. Sekä Teams Forms, että Google Forms antavat mahdollisuuden tehdä kyselytenttejä, joiden tarkistus toimii automaattisesti. Google Site on verkkosivusto, johon voi upottaa opiskeluun liittyvät aineistot linkkeinä ja teettää tenttejä Google Formsin avulla. Moodle-alusta, joka on myös opettajille tutuin, mahdollistaa opiskelumateriaalien jakamisen sekä tehtävien ja tenttien tekemisen. Päädyimmekin käyttämään ja kokeilemaan ratkaisuja, jossa Moodle on keskeisenä alustana.

Opintojaksoille ilmoittautuminen ja tentit

Opintojen suorittaminen pitää olla hallinnassa ja sen vuoksi oli pohdittava voiko opintojakson alusta olla niin avoin, että kaikki, joilla on linkki pääsevät katsomaan, lukemaan ja suorittamaan opintoja. Opiskelija pitäisi saada kuitenkin ensimmäiseksi ilmoittautumaan opintojaksolle, jotta saadaan ilmoittautuneista ja suorittajista tiedot talteen.

Ilmoittautuminen tapahtui Karelian avoimen amk:n järjestelmien kautta ja sieltä tieto siirtyi Karelialla käytössä olevaan Peppi-järjestelmään, josta opiskelijat poimittiin opintojaksoille. Opettaja hyväksyi ja poimi opiskelijat Pepistä ja lähetti opiskelijoille ohjeet, kuinka he pääsevät Moodle-alustalle suorittamaan opintoja.

Moodlen osalta törmäsimme siihen, että ns. virallisia opiskelijan Moodle-tunnuksia ei ole annettu ulkomailla asuville henkilöille. Tämä tarkoitti sitä, että opiskelijan on työskenneltävä vierailijatunnuksilla. Se taas johti siihen, että Moodlen tehtävä- ja tenttiominaisuudet eivät ole vierailijatunnuksilla käytössä.

Tenttien tekemiseen apuvälineiksi pohdintalistalla olivat Teams Forms, Google Forms ja Webropol. Näiden käyttäminen onnistuu upottamalla Moodleen tenttiin johtava linkki. Kokeilimme tentiksi ja kyselyiksi monivalintakysymyksiä (yksi oikea vaihtoehto / monta oikeaa vaihtoehtoa, vastaus numerona, vastaus sanana). Kyselytenttien osalta totesimme, että opettajat voivat itse valita kyselyn tekemiseen apuvälineen ja hanketiimi lupasi olla tukena oman osaamisensa ja resurssien puitteissa. Moneen Moodleen liittyvään asiaan ja kysymykseen on paljon odotuksia syksyllä 2023 Kareliassa käyttöönotettavasta uudesta Moodle-versiosta.

Toteutuksissa oli pilotoinnin aikana joitakin haasteita mm. opiskelijoiden alustoille kirjautumiseen liittyen. Myös vierailijatunnuksia käyttävien opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta oli käytännössä todella hankalaa. Seurantaa pystyi kyllä tekemään tarkastelemalla esim. Webropolissa tai Formsissa suoritettuja tehtäviä ja tenttejä. Webropolin ja Formsin käyttö ei ollut tehtävien, tenttien ja kyselyjen tekemisessä ennestään kovinkaan tuttuja opintojaksoja laatineille opettajille, ja se veikin paljon työaikaa. Webropolin ja Formsin avulla luotuihin tehtäviin ja tentteihin ei pysynyt antamaan helposti palautetta. Kyselytenttien tulokset pystyttiin kyllä automaattitarkisteisen tentin jälkeen näyttämään opiskelijalle.

Opintojaksot ilmastonmuutoksesta ja energiamurroksesta

Teknologiateollisuus on Suomessa sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Teknologiateollisuus panostaa yritysten ilmasto- ja energiatyön toteuttamiseen ja on tunnistanut kymmenen askelta tavoitteen saavuttamiseksi. Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa, kun puhutaan päästöjä vähentävästä tekniikasta tai vähäpäästöisemmästä tekniikasta sekä niiden soveltamisesta eri teollisuuden aloilla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että eri tehtävissä työskentelevät tunnistavat ilmastonmuutoksen haasteet ja mahdollisuudet. Kiertotalouden edistäminen, energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät monessa tapauksessa täysin uudenlaista ajattelua aina suunnittelusta lähtien. Teknologiateollisuus tunnistaa ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille teknologiateollisuusyrityksille.

Karelian energia- ja ympäristötekniikan lehtori Anniina Kontiokorpi suunnitteli edellä esitettyihin haasteisiin vastaavat opintojaksot. Climate Change and Circular Economy -opintojaksolla perehdyttiin ilmastonmuutokseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden lähteisiin, ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteisiin sekä kiertotalouteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Renewable Energy and Energy Efficiency -opintojaksolla keskityttiin energiamurrokseen ja vihreään energiasiirtymään sekä uusiutuvan energian teknologioihin ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Lean-ajattelua ja matematiikka

Basics of lean thinking -opintojaksolla alustana oli Moodle ja tenttiratkaisuna Webropol-kyselyt. Opintojen etenemisen seuranta oli tälläkin opintojaksolla haasteellista ja se tapahtui katsomalla säännöllisin väliajoin Webropolin seurantaraportteja. Opiskelijat pääsivät opintojaksolle Moodleen ja tekemään tenttejä ilman sen suurempia ongelmia. Kyselyjen tekemiseen kului aikaa ja asetusten kanssa sai olla huolellinen, jotta automaattinen tarkastus ja hyväksytyn suorituksen pisterajat toimivat. Webropol-kyselyssä pitää ensimmäisenä kysyä tentin tekijän nimi, jotta voidaan ainakin periaatteessa tunnistaa tentin tekijä Webropolin raporteista. Toki yhtenä haasteena on se, miten voidaan todentaa, että oikean henkilö on tentin itse suorittanut.

Survival Mathematics -opintojakson alussa oli haasteita, mutta kurssi saatiin kuitenkin pidettyä. Kirjautumisongelmien lisäksi haasteena oli aikaerojen huomioiminen luentojen pitämisessä, missä auttoi tallenteiden tekeminen. Matemaattisten tehtävien tekeminen Moodlessa olevalla Möbius-työkalulla toimi hyvin teoriamateriaalina sekä oppituntien apuna.

Englannin kielen peruskielioppia ja sanastoa

English Grammar Refresher (2 op) opintojakso rakennettiin Moodleen niin, että opiskelijan saatua Moodle-tunnukset ja kirjautumisohjeet opettajalta, hän pystyy kertaamaan englannin kielen peruskielioppia ja sanastoa itsenäisesti omaan tahtiin. Vaikka opintojakso sai hyvää palautetta selkeydestä ja toimivuudesta, haasteitakin ilmeni. Yksi suurimmista haasteista oli opiskelijan etenemisen seurannan vaikeus. Eteneminen ei näkynyt opiskelijalle eikä opettajalle, kun tehtäviä ei voinut “ketjuttaa” (eli jokin tehtävä on suoritettava ennen kuin voi edetä seuraavaan) eikä palautettavia tehtäviä voinut merkitä pakollisesti suoritettavaksi Moodlen työkalulla.

Moodleen materiaalien ja ulkoisten linkkien laatiminen ei ollut ongelmallista, mutta koska opiskelijoiden haluttiin tulevan Moodleen vierailija-tunnuksilla, harjoitukset ja kaikki palautettavat tehtävät sekä lopputentti luotiin Formsilla. Käytettävyyden kannalta oli kuitenkin hienoa, että kaikki Formsilla luodut harjoitukset ja tentin pystyi upottamaan Moodleen niin, ettei opiskelijalta vaadittu siirtymistä vaikkapa erilliseen välilehteen. Tehtävien ja tentin rakentaminen Forms-työkalulla vei kuitenkin paljon työaikaa, kun käytössä ei ollut tutut Moodlen työkalut tai opettajan omia kysymyspankkeja, joita olisi voinut hyödyntää tällä kurssilla. Yhtenä haasteena oli myös se, että palautteen antaminen opiskelijalle ei onnistunut Forms-työkalun kautta.

Kokemuksia suomen kielen opintojaksolta

Kahden opintopisteen laajuinen Finnish for Beginners -opintojakso suunniteltiin alkamaan 0-tasolla, ilman aiemmin vaadittua suomen kielen osaamista. Opintojaksolla opiskeltiin suomen kielen alkeita, perussanastoon ja etenkin fraaseihin keskittyen. Opintojaksolle ilmoittautui yli 20 opiskelijaa, mutta suurin osa ilmoittautuneista ei palauttanut yhtään tehtävää.  Opintojakson suoritti kokonaisuudessaan vain neljä opiskelijaa. Heistäkin kolmella oli selvästi aiempaa kokemusta suomen kielen opiskelusta, mikä näkyi esimerkiksi opettajalle suomeksi kirjoitetuissa sähköposteissa.

Nollatasolta alkava kielenopetus, joka pohjautuu opiskelijan itsenäiseen opiskeluun ilman kontaktiopetusta ja säännöllisiä tapaamisia opettajan kanssa, vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja motivaatiota. Monelle tämä voi olla haasteellista, vaikka opintojakson ohjeistus olikin yksityiskohtainen ja monista tehtävistä palautteen sai automaattisesti ja heti. Toisaalta tällainen itseopiskeluun pohjautuva alkeiskurssi sopii hyvin myös itsenäiseen kertaamiseen, jos kokee, että tarvitsee vahvistusta jo aiemmin käytyyn, vaikkapa opettajajohtoisesti toteutettuun alkeiskurssiin.

Kurssi luotiin Moodle-pohjalle, ja opiskelijat päästettiin alustalle vierailijatunnuksilla. Tehtävissä hyödynnettiin etenkin Wordwallia, mutta kyseisellä työkalulla ei voi seurata opiskelijoiden etenemistä, joten ne eivät voineet olla pakollinen osa opintojaksoa. Wordwall-tehtävät soveltuivat kuitenkin hyvin itsenäiseen opiskeluun, koska oikeat vastaukset on mahdollista saada välittömästi vastausvaihtoehdon valinnan jälkeen. Kurssin pakolliset tehtävät ja lopputentti tehtiin Forms-työkalulla.

Kokemukset olivat pitkälti samanlaiset kuin English Grammar Refresher -opintojakson kohdalla: ongelmana oli, että opiskelijoille ei voinut antaa yksityiskohtaisempaa palautetta suoraan järjestelmän kautta esimerkiksi avoimista vastauksista tai laajemmista teksteistä. Esimerkiksi itsestään tarkistuvista sanakokeista opiskelijoilla sen sijaan oli mahdollista katsoa tulokset heti tentin jälkeen, mutta laajemman palautteen joutui lähettämään sähköpostitse. Forms on kuitenkin selkeä alusta, ja tenttien tekeminen on sujuvaa myös puhelimella. Jos käyttäjät ovat kirjautuneet Formsiin Karelia-tunnuksilla, on heille mahdollista antaa palautetta laajemmista tehtävistä suoraan kyseisen alustan kautta. Kirjautuneena opiskelija pääsee katsomaan vastauksensa ja opettajan kommentit samasta linkistä, josta tehtävän tekikin.

Itsenäiseen työskentelyyn pohjautuvalle Moodle-alustalle tehdylle kurssille on mahdollista tuoda opettajaa näkyväksi esimerkiksi tiedotteiden avulla. Tässä pilotissa opiskelijat olivat Moodlessa vierailijoina, joten tämäkin vaihe vaati pientä hienosäätöä. Opiskelijoille kirjoitettiin lähes viikoittaisia, työskentelyä ohjaavia tiedotteita, mutta ne tuli myös lähettää sähköpostilla, koska tiedotteet eivät siirtyneet suoraan Moodlesta opiskelijoille. Myöhemmin keväällä aloittaneita kehotettiin lukemaan tiedotteet suoraan Moodlen etusivulta. Tässäkin yksi työvaihe, sähköposti, jäisi pois, jos opiskelijat olisivat kirjautuneet Moodle-alustalle. Jatkossa tämä olisikin suositeltava vaihtoehto, ennen kaikkea etenemisen sujuvan seurannan vuoksi.


Kirjoittajat:

Jarno Mertanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Atte Enwald, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ninja Tuupainen, tuntiopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heidi Vartiainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Johanna Järveläinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Freepik

Uptech-hankkeen rahoittajan logot: Euroopan sosiaalirahasto