Karelia on arvostettu, hyvinvoiva ja kansainvälinen korkeakouluyhteisö, todetaan Karelian visiossa 2030. Tämä edellyttää vahvoja ja pitkäaikaisia kansainvälisiä korkeakoulukumppanuuksia sekä henkilöstöltä osaamista ja kykyä lähteä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisyystoiminta on siis osa Karelian strategiaa ja erilaisia kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia on useita.
Monille tutussa Erasmus+ liikkuvuusohjelmassa (2021-2027) on vuodesta 2021 saakka voinut toteuttaa lyhyitä monimuotoisia intensiivikursseja (blended intensive program = BIP) eurooppalaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Tarkoituksena on tuoda kansainväliset oppimiskokemukset mahdollisimman monen opiskelijan ja opettajan ulottuville. Toteutimme BIP-intensiiviopintojakson keväällä 2023, ja haluamme tämän artikkelin myötä tuoda kokemuksemme muiden tietoisuuteen.
Mikä ihmeen BIP?
Jokaisella Karelian koulutusohjelmalla on kansainvälisiä korkeakoulukumppaneita, mutta covid-19 –pandemia rajoitti kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Nyt korkeakoulut ovat lähteneet uudelleen käynnistämään yhteistyötä. Tammikuussa 2022 osallistuimme yhteistyöpalaveriin, jossa tarkoituksena oli kehittää eri maiden korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Kansainvälinen toiminta on kiinnostanut meitä molempia, joten innostus tähän mahdollisuuteen syntyi nopeasti. Ensimmäinen yhteistyökokous irlantilaisen Sligon (Atlantic Technological University, ATU, Sligo) kanssa johti yhteiseen näkemykseen BIP:n järjestämisestä varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Kokouksen jälkeen molemmilla nousi esiin kysymys: “Mikä ihmeen BIP??”.
Erasmus+ tukee korkeakoulujen välistä, kansainvälistä yhteistyötä. Yksi mahdollinen tapa toteuttaa yhteistyötä on monimuotoliikkuvuus, mikä on mahdollista toteuttaa opiskelujaksona tai harjoitteluna. Kyseessä on fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisten toteutuksen yhdistelmä, jonka tarkoituksena on edistää yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa sekä ryhmätyötä. Monimuotoiset intensiivikurssit (Blended Intensive Programme) ovat kestoltaan lyhyitä ja intensiivisiä, ja niissä hyödynnetään monimuotoisia oppimis- ja opetusmenetelmiä.
Opintokokonaisuuden tulee tuottaa lisäarvoa osallistuvien korkeakoulujen opintotarjontaan ja kokonaisuudet voivat olla monivuotisia. Tämän Erasmus+:n tukeman liikkuvuusmuodon aikana toteutuu sekä verkossa tapahtuva että fyysisen liikkuvuuden sisältävä kontaktiopetus (Erasmus+ 2023, 49-50.) Meidän BIP:ssä fyysisen liikkuvuuden jaksosta käytettiin nimitystä onsite-viikko ja virtuaalisesta toteutuksesta termiä online-tapaamiset.
Yhteistyö syvenee ja suunnittelu alkaa
Helmikuussa 2022 yhteistyöhön kutsuttiin mukaan saksalainen Vechtan yliopisto (University of Vechta) ja pian päätettiin, että ensimmäisessä varhaiskasvatuksen BIP:ssä koordinoivana korkeakouluna toimii Karelia. Erasmus+ määrittää, että BIP tulee järjestää koordinoivan korkeakoulun maassa, joten BIP järjestettiin Kareliassa.
BIPissä koordinoiva korkeakoulu hakee järjestämiseen rahoituksen, joka määräytyy yhteistyökorkeakouluista Erasmus+ –rahoituksella tulevien oppijaosallistujien mukaan. Minimissään opiskelijoita pitää olla 15, jolloin organisointitukea saa 6000 euroa. Maksimissaan rahoitusta voi saada 20 opiskelijan mukaan, jolloin rahoitus on 8000 euroa. Alle 15 ulkomaalaisen oppijaosallistujan kurssit eivät ole Erasmus-kelpoisia. Organisointitukea myönnetään järjestävälle korkeakoululle kattamaan järjestämiseen kuten valmisteluun ja toteuttamiseen sekä yleiseen hallinnointiin ja koordinointiin. Organisointi tuki ei kata kuitenkaan liikkuvien osallistujien matka- tai majoituskuluja. (Erasmus+ 2023, 62;77–78.) Toteuttamassamme BIP:ssä organistointituki riitti kattamaan hyvin valmisteluihin, kuten materiaalien hankkimiseen, ja onsite-viikon aktiviteetteihin liittyvät kustannukset, sekä myös suuren osan palkkakustannuksista kyseisellä viikolla.
Rahoitus varmistui kesän 2022 aikana, ja ensimmäinen yhteinen suunnittelukokous pidettiin syyskuussa 2022. Kokouksessa päätettiin BIP:n ajankohdasta sekä alettiin alustavasti suunnitella kevään online-tapaamisia sekä onsite-viikon sisältöjä. Suunnittelua jatkettiin pitkin syksyä, jolloin tarkennettiin alustavia ajatuksia ja päätettiin jo tarkat päivämäärät online-tapaamisille.
Helmikuussa 2023 varmistettiin osallistuvien opiskelijoiden määrä jokaisesta korkeakoulusta. Yhteensä BIP:iin osallistui 20 opiskelijaa, joista Sligosta 7, Vechtasta 10 sekä Kareliasta 3 opiskelijaa. Näin ollen Erasmus+ –vaade 15 opiskelijan vähimmäismäärästä täyttyi. BIP:iä järjestäessä on tärkeää ottaa huomioon, että tämä vähimmäisopiskelijamäärä on toteuduttava nimenomaan onsite-viikolla. Tämän vuoksi onkin suositeltavaa, että opiskelijoiden ilmoittautumismäärä on enemmän kuin vähimmäismäärä. Jos ennen onsite viikkoa tuleekin yllättäviä peruutumisia, eikä vähimmäismäärä toteudu, ei Erasmus+ -rahoitusta tällöin saa laisinkaan.
Kokonaisuus alkaa hahmottua
Yhteistyö syksyn ja alkuvuoden aikana oli tärkeää, jotta pystyimme kirkastamaan ja määrittelemään yhdessä BIP:n tavoitteet. Oli tärkeää kuulla yhteistyökorkeakoulujen odotuksia ja toiveita kevään toteutukseen liittyen. Me osallistuimme BIP:iin ensimmäistä kertaa, mutta Vechtan opettajilla oli jo aikaisempaa kokemusta. Heidän aikaisemmat kokemuksensa auttoivat meitä ymmärtämään mitä onsite-viikon tulisi pitää sisällään, ja mitä kaikkea koordinoivan korkeakoulun on syytä huomioida järjestelyissä. Järjestämiseen liittyvissä asioissa meille oli isona ja korvaamattomana tukena oli Karelian kv-palveluiden asiantuntijat, joiden kanssa yhteistyö sujui erittäin hyvin.
Onsite-viikon alustavien sisältöjen suunnittelu sujui pohjatietojen varmistuttua innokkaasti ja positiivisella mielellä. Uuden tekeminen työllistää aina enemmän kuin vanhan päivittäminen, mutta motivaation ollessa korkealla ajatuksia viikon ohjelmasta alkoi syntyä. Jopa liikaakin. Huomasimme pian, että viikko onkin aika rajallinen aika ottaa haltuun kaikkea sitä, mitä olisimme halunneet. Rajauksien tekeminen, aihealueiden yhdistäminen ja koko viikon tavoitteiden mukaisen toiminnan löytäminen nousikin pian keskiöön. Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta ja täynnä erilaisia toiminnallisia opetuksen mahdollisuuksia. Rajallisen ajan vuoksi päätimmekin yhdistää esimerkiksi ympäristö- ja liikuntakasvatuksen, mikä toteutettaisiin Kolilla, suomalaista luontoa ihaillessa. Näin veimme oppimisen sinne missä se tapahtuu, eli luontoon.
Onsite-viikolla luentoja, vierailuja ja ryhmätehtävä
Onsite-viikon kattavaksi tavoitteeksi muodostui suomalaisen varhaiskasvatuksen perusteiden ymmärtämisen lisäksi lasten ja perheiden osallisuuden mahdollisuudet. Pohdimme suunnitteluvaiheessa, miten nämä tavoitteet tulisi täyttymään ja minkälainen sisältö tukisi tavoitteisiin pääsyä. Jotta onsite-viikko ei olisi pelkkää luokkahuoneessa istumista, päätimme järjestää vierailuja ja asiantuntijaluentoja. Olimme yhteydessä joensuulaiseen Penttilän päiväkotiin sekä Perheentaloon, joiden ottautuminen tämänkaltaisiin vierailuihin on ollut aina erittäin positiivista, niin kuin nytkin. Olikin erittäin tärkeää, että BIP:n osallistujat näkevät käytännössä, minkälaisessa ympäristössä lapset ovat varhaiskasvatuksessa ja millä tavalla arki toimii. Päiväkotivierailun tavoitteena olikin havainnoida erilaisia mahdollisuuksia osallistaa lapsia toimintaan, sekä kuulla arjen työstä varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Perheentalo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, edistää osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia. (Perheentalo 2023.) Perheentalolla vierailu sopi siis erittäin hyvin myös meidän BIP:n tavoitteisiin.
Onsite-viikko alkoi hahmottua hyvin nopeasti. Se tulisi koostumaan luennoista, vierailuista sekä opiskelijoiden ryhmätehtävän tekemisestä. Luentoja varten meidän täytyi kaivaa kieliharavamme esiin ja kääntää meille tuttujen aiheiden käsitteitä englanniksi. Tämä vaihe valmistautumisessa on aikaa vievää, mutta samalla erittäin antoisaa. Samaan aikaan se istutti epäilyksen siemenen itsessä: Kuinka pystymme selkeästi kertomaan meille tutut aiheet englanniksi? Mitä jos kieli takkuaa kesken lauseen? Minkä verran tarvitaan taustamateriaalia esityksen lisäksi? Näiden asioiden pohtiminen voisi hyvinkin olla kynnyskysymys koko BIP:n osallistumiseen, mutta kollegan tuki, inhimillisyyden ymmärtäminen sekä virheitä sallivan ilmapiirin luominen ovat asioita, jotka mahdollistavat paljon.
Kevään aikana loimme ryhmätehtävän opiskelijoille ja tehtävän arviointikriteerit sekä opiskelijan oppaan. Opiskelijan opas osoittautui erittäin tärkeäksi. Oppaasta opiskelija löysi tärkeimmät asiat nopeasti, kuten viikon tärkeimmät yhteystiedot ja aikataulut. Opas sisälsi myös linkkejä Joensuusta ja aktiviteeteistä, koska BIP on paljon muutakin kuin pelkkää opiskelua. Se on kulttuuriin ja paikallisuuksiin tutustumista. Opiskelijan oppaan lisäksi rakensimme Moodle -oppimisympäristön, mistä opiskelija pystyi löytämään opetuksessa käytetyt materiaalit sekä laajemmin opetettuihin asioihin liittyvää materiaalia.
Suunnitelmasta toteutukseen
Toteutus konkretisoitui kahteen online-tapaamiseen sekä toukokuun onsite-viikkoon. Online-tapaamiset toteutuivat huhtikuun aikana. Niiden päällimmäisenä tarkoituksena oli toisiin tutustuminen sekä orientoituminen BIP-kurssille. Ensimmäinen tapaaminen sujui rennosti tutustuen ja aktivoiden opiskelijoita puhumaan englanniksi. Toisessa tapaamisessa jatkoimme tutustumista pienryhmissä. Lisänä oli myös teoriaosio suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, varhaiskasvatuslaista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, mitkä toimivat orientaationa tulevaan onsite-viikkoon. Online-tapaamisten aikana pystyimme myös kysymään opiskelijoiden toiveita onsite-viikolle.
BIP huipentui onsite-viikkoon, jolloin opiskelijat ja opettajat saapuivat Joensuuhun. Viikon ohjelmaan mahtui erilaisia luentoaiheita, vierailuja sekä tietysti myös vapaampaa oleilua ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumista. Aiheina viikon aikana oli mm. varhaiskasvatuksen eri työ- ja toimintatavat, kuten musiikki-, media-, kuvataide- sekä luonto- ja ympäristökasvatus. Lisäksi kuulimme Saksan ja Irlannin varhaiskasvatusjärjestelmästä sekä toiminnasta. Viikon aikana kävimme suunnitellusti vierailuilla mm. Perheentalolla sekä Penttilän päiväkodissa. Saimme myös vierailevan luennoitsijan kertomaan lasten ja perheiden palveluista (lastensuojelu ja koulun sosiaalityö). Vierailut ja luennot toivat konkretiaa viikon kantavaan teemaan eli siihen, miten lasten ja perheiden osallisuus toteutuu eri palveluissa ja millaisia palveluita perheille Suomessa ylipäätään on.
Myös opiskelijoiden ryhmätehtävä liittyi osallisuuteen ja oman oppimisen reflektointiin. Tehtävää työstettiin koko viikon ajan. Tälle olikin tärkeää varata suunnitellusti reilusti aikaa päivien sisälle, jotta opiskelijoille jäisi aikaa viettää vapaa-aikaa toistensa kanssa. Viikon päätteeksi kuulimme opiskelijoiden mahtavia esityksiä heidän kokemuksistaan ja oivalluksistaan. Koska opiskelijat olivat osin eri lähtökodista, saatiin myös ryhmätehtäviin monipuolisia ja ajatuksia herättäviä näkökulmia. BIP-viikko päättyi yhteiseen arviointiin opiskelijoiden ja opettajien kesken. Koimme tärkeänä kerätä palautetta heti viikon päätteeksi opiskelijoilta seuraavia BIP-opintojaksoja ajatellen. Tämä palaute toimi hyvänä pohjana opettajien yhteiselle reflektoinnille ja arvioinnoille, jonka myös pidimme BIP-viikon päätteeksi.
Opiskelijoiden kokemuksia
BIP on opettajalle oiva mahdollisuus toteuttaa itselle jo tuttuja aiheita englanniksi ja samalla mahdollisuus levittää tietoa omasta substanssista myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Me olemme ylpeitä siitä, kuinka Suomessa varhaiskasvatusta toteutetaan ja järjestetään ja kuinka lapsi huomioidaan arjessa kokonaisvaltaisesti niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä. Tätä onkin mahtava päästä kertomaan muiden korkeakoulujen opiskelijoille ja opettajille. BIP on myös opiskelijalle erittäin hyvä mahdollisuus osallistua kansainväliseen toimintaan. Opiskelijat ovat erilaisissa elämäntilanteissa, eikä monelle olekaan mahdollista lähteä pitkään vaihtoon, vaikka haluaisikin. Miksei siis lähteä opiskelijana mukaan BIP:n tapaiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
BIP alkoi online-tapaamisilla, jotka opiskelijat kokivatkin erittäin tärkeäksi ryhmäytymisen ja orientoitumisen kannalta. Online-tapaamisten aikana käytetty aika opiskelijoiden toisiinsa tutustumiseen oli siis hyvä päätös.
“I think they were a really great idea for slowly introducing us all to the concept of a Bip and also to the people that would be taking part in it. I found it very beneficial seeing who I was going to be working with and getting to know a little more about each other”
“Online session were a good idea, we got a chance to meet and we got the information or introduction about the Finish childcare and opportunity to work with our groups and get to know each other before meeting face to face.”
Onsite-viikko puolestaan koettiin antoisaksi sekä oppimisen että uusien kokemusten ja vuorovaikutuksellisuuden näkökulmista. Opiskelijat oppivat paljon toinen toisiltaan ja saivat erilaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen toteuttamisesta sekä lasten ja perheiden osallisuudesta.
“I thoroughly enjoyed the week onsite. I met all my expectations and more. I got the opportunity to meet new people from different countries, to learn more about them and to have fun! I found that the group work was a really good way for discussion for us all to give our opinions and for myself it was very beneficial for my confidence. I thought it helped to increase my confidence speaking to new people and contributing ideas in group discussions.”
“I have acquired a lot of new knowledge. I think it’s great that we didn’t just have frontal teaching, but that we could sometimes stretch out and actively keep up. The art and music parts were very enriching. I wish we had more time to do this!”
“I learned a lot about other countries childcare system. I didn’t realise how much could be changed or incorporated into the system in my country. I learned that we all have valuable opinions and can contribute a lot to a discussion”
Mitä me opimme?
BIP-viikko oli tärkeä, arvokas ja opettavainen kokemus myös opettajan näkökulmasta. Yhtenä suurena oppikokemuksena oli opintojakson suunnittelu ja toteutus englanniksi. Meille molemmille oli uutta tehdä opintojakso materiaaleineen ja toteutuksineen englanniksi, joten rohkeus englanniksi opettamiseen kasvoi. Vieraalla kielellä opettaminen, opiskelu ja vuorovaikutus toisten kanssa vaatii yllättävän paljon voimavaroja. Suunniteltaessa vastaavaa toimintaa tämä onkin syytä pitää mielessä. Päivät eivät saa kuormittaa opiskelijoita liikaa, jotta oppimista voi tapahtua koko viikon ajan.
Meillä molemmilla on laajaa näkemystä varhaiskasvatuksesta, mutta näkökulmana toki vahvasti suomalainen varhaiskasvatus. BIP-viikko laajensi varhaiskasvatuksen ymmärrystä useiden keskusteluiden myötä, joissa vertailtiin ja pohdiskeltiin Suomen, Saksan ja Irlannin varhaiskasvatuksen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Saimme uusia ideoita toisiltamme, mutta myös vahvistusta siihen, mitkä asiat ovat hyvin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa.
Suuri oppi oli myös oman opettajaidentiteetin tarkastelu ja sen muovautuminen. Saimme oman toimintamme kautta tuotua esiin, millaista on opettajuus ja opettaminen Kareliassa. BIP:ssä mukana olleilta kollegoilta ja opiskelijoilta saamamme palautteen ansiosta saimme vahvistusta omalle tavallemme tehdä työtä. Oma oppimiskäsityksemme ja tapamme opettaa tukee opiskelijan reflektiivisyyttä ja osallisuutta, mikä näkyy konkreettisesti siinä, että annamme opiskelijoille tilaa ja aikaa ajatella ja tehdä itse. Tätä tukee myös monipuoliset työskentelytavat ja käytännön tekeminen. Tämän kautta mahdollistuu myös erilaisten oppijoiden huomioon ottamien. Viikon aikana korostuikin nykypäivän opettajan tärkein tehtävä: oppimisen mahdollistaminen ja tiedon syventäminen.
BIP:n järjestäminen vaatii paljon organisointikykyä. Erilaisten toteutusten suunnittelu ja itse toteutus kansainvälisessä yhteistyössä vaatii pienten palasten yhdistämistä yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Kun liikutellaan suuria määriä ihmisiä paikasta toiseen, aikataulut voivat muuttua kesken kaiken, joten hyvä tilannetaju ja joustaminen ovat piirteitä, mitkä olivat läsnä koko viikon ajan.
Rohkeasti mukaan kv-toimintaan!
Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että BIP oli kokonaisuutena raskas, mutta erittäin antoisa. Olemme molemmat kiitollisia ja iloisia siitä, että saimme mahdollisuuden lähteä mukaan tähän. Suosittelemmekin lämpimästi BIP-toteutusta oman työn kehittämisen ja monipuolisuuden lisäämiseksi. Erityisesti BIP:n toteuttaminen työparin kanssa oli vahvuus: Yhteinen innovointi, suunnittelu ja toteutus sekä toisen tuki haastavissa tilanteissa olivat kantavia voimia koko prosessin ajan.
Mielestämme tämänkaltaiset toteutukset mahdollistavat eri maiden opettajien osaamisen hyödyntämisen myös muissa töissä, muun muassa tiedon jakamisen näkökulmasta. Lisäksi BIP-intensiiviopintojaksot tukevat vahvasti opettajan omaa kansainvälistä osaamista ja mahdollistaa ehkä jatkossa paremmin myös englanninkielisen opetuksen toteutumisen. Uskomme, että myös kynnys aloittaa uusia kansainvälisiä yhteistyökuvioita madaltuu. BIP on hyvä mahdollisuus tehdä kansainvälistä yhteistyötä niin opettajan kuin opiskelijankin näkökulmasta. Aina kansainvälisen toiminnan ei tarvitse tarkoittaa pitkiä opiskelijavaihtoja ulkomailla, vaan kv-toiminta ja korkeakouluyhteistyö voi olla myös muutakin, esim. mahtavia intensiiviopintojaksoja!
Kevään BIP sytytti vahvan halun jatkaa yhteistyötä innostavien opettajien kanssa. Jatkosuunnitelmissa onkin jo uudet BIP-jaksot varhaiskasvatukseen liittyen: keväällä 2024 Vechtassa ja keväällä 2025 Sligossa. Tuleviin toteutuksiin olemme saaneet myös uuden yhteistyökorkeakoulun Virosta.
Lopuksi haluamme vielä kiittää Karelian Erasmus-koordinaattoria Katriina Korhosta ja kv-koordinaattoria Kirsi Autiota kaikesta käytännön avusta ja tuesta tämän prosessin aikana. Kiitos myös kaikille työelämäyhteistyökumppaneillemme. Haluamme kiittää myös koulutuspäällikköämme Tuomas Lappalaista, joka on ollut mukana innostuneella ja avoimella mielellä mahdollistaen BIP:n toteutumisen. Kiitos myös rakkaille kollegoille Kareliassa, Vechtassa ja Sligossa, sekä opiskelijoille, jotka olivat mukana tätä toteuttamassa!
Lähteet:
Erasmus+ ohjelma. Ohjelmaopas. 2023. Versio 1 (2023): 23-11-2022 https://erasmus-plus.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-11/Erasmus%2BProgramme%20Guide2023_fi.pdf 11.8.2023.
Perheentalo 2023. Talon esittely. https://www.joensuunperheentalo.fi/joensuun-perheentalo/talon-esittely/ 11.8.2023.
Kirjoittajat:
Tiina Maaranen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Antti Raekorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Intensiiviopintojakson osallistujat tutustuivat ympäristö- ja mediakasvatukseen Kolin maisemissa.