Karelia-ammattikorkeakoulussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uudenlaisia pedagogisia työkaluja, oppimisympäristöjä, tiloja ja toimintatapoja osana Tulevaisuuden työ -kehittämiskokonaisuutta. Sen kokoavana tavoitteena on oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monialainen sekä työelämäläheinen kehittäminen. Nämä yhdessä ovat kannustaneet järjestämään pedagogisen osaamisen valmennuksen vuoden 2023 aikana.
Valmennuksen suunnittelua on ohjannut Karelian opettajille ja TKI-henkilöstölle suunnatun keväällä 2022 toteutetun osaamistarvekyselyn tulokset. Osaamistarvekysely toteutettiin osana Tulevaisuuden työ (ESR) -hankkeen pedagogisen osaamisen kehittämistä. Tässä artikkelissa avaamme digipedagogiaan liittyviä näkökulmia, jotka ovat olleet osaamistarvekyselyn taustalla. Artikkeli on ensimmäinen osa artikkelisarjaa Digipedagoginen osaaminen kehittämiskohtena korkeakoulussa. Toisessa osassa kerromme osaamistarvekartoituksen tuloksista.
Työn murros haastaa koulutusta ja opettajien osaamista
Digimurros muuttaa niin työn tekemistä kuin työelämässä tarvittavia taitoja, oppimista ja osaamisen kehittämistä. Teknologinen murros, ennakoimattomat globaalit toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja kestävän kehityksen akuutit haasteet ovat jo muuttaneet tulevaisuuden työtä ja työssä tarvittavia taitoja. Osaaminen ja oppiminen ovat siirtyneet yhä enemmän luokista työn arkeen, osaksi työtä, jossa koko ajan opitaan ketterästi (Otala 2019).
Yhteistyö työelämän kanssa hakee myös uusia muotoja. Aiemmin toteutettujen osaamisen kehittämisen tapojen ja menetelmien rinnalle on syntynyt tarve uusille pedagogisille ratkaisuille ja uusille digitalisaatiota hyödyntäville oppimisympäristöille. Esimerkiksi oppimisen pilkkominen pienempiin osiin, mikroihin, mahdollistaa joustavan oppimisen kiireellisen työn lomassa. Nämä tuovat tarpeen uudistaa korkeakoulupedagogiaa ja opettajien pedagogista osaamista.
Digitalisaatio ja digitaalisten teknologioiden kehittyminen on ollut huimaa 2000-luvulla. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen kehittyminen otti ison askeleen COVID-19 pandemian aikana, kun koulutus siirtyi osan ajasta kokonaan verkkoympäristöihin kaikilla koulutusasteilla. Koronan jälkeen digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvasta oppimisesta on tullut normaali koulutuksen toteuttamisen tapa. Yhä enemmän opitaan verkko- ja hybridiopetuksen tavoilla varsinkin väljästi asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa.
Lisäksi virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden (VR, AR, XR, MR) teknologiat, erilaiset älykkäät interaktiiviset ja immersiiviset oppimisteknologiat sekä tekoälyn hyödyntäminen ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia ja monipuolistaneet opetuksen toteuttamista. Nämä teknologiat ovat myös tehostaneet oppimista ja tuottaneet muutosta käyttäytymisessä (Bailenson 2018). Toisaalta digitalisaatio on tuonut tullessaan myös digipeagogiaan liittyviä haasteita ratkaistavaksi esimerkiksi uusiin teknologioihin liittyvä eettiset kysymykset.
Digitaalisten laitteiden ja sovellusten luovasta käytöstä ja kriittisestä hyödyntämisestä työssä ja pedagogiassa on tullut opettajan tärkeä metataito (Opetushallitus 2019). Oppilaitoksille digipedagogisen osaamisen varmistamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä on tullut kilpailutekijä. Samalla korkeakoulujen uudistaminen ja pedagogiikan kehittäminen on asetettu kansallisiksi korkeakoulujen kehittämisen tavoitteeksi. Konkreettinen osoitus tästä on Digivisio 2030 kehittämistyö. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019 ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus 2021).
Digipedagogia ja opettajien digitaalinen osaaminen
Digipedagogiikalla tarkoitetaan teknologisten työkalujen ja ohjelmistojen soveltavaa käyttöä oppimisen tukena ja mahdollistajana. Kysymys on pohjimmaltaan pedagogiasta ja sen soveltamisesta, koska keskiössä ovat oppiminen, pedagoginen käsikirjotus ja oppimisprosessi. (Virtanen 2020) Nyt puhtutaan digipedagogiigan sijaan pelkästään pedagogiasta, jossa luonnollisena osana hyödynnetään teknologisia työkaluja opimisen tukena.
Digitalisaation hyödyntäminen vaatii opettajilta digipedagogista osaamista. Sitä voidaan jäsentää esimerkiksi DigCompEdu-osaamiskehyksen tai TPACK-mallin avulla. Digipedagogisen osaamisen lisäksi teknologian käyttöön opetuksessa vaikuttavat myös teknologian hyväksymiseen liittyvät tekijät.
DigCompEdu – opettajien digitaalisen osaamisen osaamiskehys
European Framework for the Digital Competence of Educators (DigCompEdu) on näyttöön perustuva opettajien digitaalisen osaamisen osaamiskehys. Se tarjoaa yleisen viitekehyksen opettajakohtaisten digitaalisten valmiuksien kehittämisen tukemiseksi Euroopassa. DigCompEdu on suunnattu kaikille eri koulutustasoilla työskenteleville opettajille varhaiskasvatuksesta korkea-asteeseen. (Redecker & Punie 2017)
Opettajan digitaalista osaamista määritellään kuudella osa-alueella, jotka keskittyvät eri näkökohtiin opettajien ammatillisessa toiminnassa (Taulukko 1). DigCompEdu -osaamiskehyksen pohjalta on kehitetty opettajille itsearviointityökalu (SELFIEforTEACHERS) oman osaamisen arviointiin ja osaamisen kehittämiskohteiden tunnistamiseen.
| Osaamisalueet | Sisältö |
| Ammatillinen toiminta | Digitaalisten välineiden hyötykäyttö viestinnässä, yhteistyössä ja ammatillisessa kehittymisessä |
| Digitaaliset resurssit | Digitaalisten aineistojen valitseminen, luominen ja jakaminen |
| Opettaminen ja oppiminen | Digitaalisten teknologioiden käytön hallinta ja organisointi opetuksessa ja oppimisessa. |
| Arviointi | Digitaalisten teknologioiden ja strategioiden käyttö arvioinnin tehostamiseksi. |
| Oppijoiden mahdollisuuksien lisääminen | Osallisuuden, personoinnin ja oppijoiden aktiivisen sitoutumisen parantaminen digitaalisten teknologioiden avulla. |
| Oppijoiden digitaalisen osaamisen edistäminen | Luodaan oppijoille mahdollisuus käyttää teknologioita luovasti ja vastuullisesti tiedonkäsittelyssä, viestinnässä, sisällöntuotannossa, hyvinvoinnissa ja ongelmanratkaisussa. |
Osaamiskehyksessä on mukana myös osaamisen kehittymisen etenemismalli, joka auttaa opettajia arvioimaan ja kehittämään omaa digitaalista osaamistaan. Siinä hahmotellaan kuusi osaamistaso: A2 Aloittelija, A2 Kokeilja, B1 Yhdistelijä, B2 Asiantuntija, C1 Tiennäyttäjä ja C2 Edelläkävijä. Näiden tasojen avulla opettajat tunnistavat ja päättävät konkreettisia toimenpiteitä, joiden kautta heidän osaaminen vahvistuu sekä kehittyy. (Redecker & Punie 2017)
Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa (aloittelija kokeilija) opettajat omaksuvat uutta tietoa ja kehittävät digitaalisia peruskäytäntöjä, Seuraavissa vaiheissa (yhdistelijä ja asiantuntija) opettajat soveltavat, laajentavat ja jäsentävät digitaalisia käytäntöjään. Korkeimmilla tasooilla (tiennäyttäjä, edelläkävijä) opettajat välittävät tietämystään, arvostavat olemassa olevia käytäntöjä ja kehittävät uusia käytäntöjä. (Redecker & Punie 2017)
TPACK-malli opettajan osaamisen arviointiin
Digipedagogista osaamista voidaan tarkastella myös TPACK-mallin avulla. Tässä mallissa osaaminen koostuu eri osa-alueiden hallinnasta sekä niiden yhdistämisestä (kuva 2). Kaikkien osa-alueiden hallinta on tärkeää. (Mishra & Koehleri 2006). Kolme keskeistä osa-aluetta ovat sisällöllinen osaaminen, pedagoginen osaaminen ja teknologinen osaaminen, jotka limittyvät toisiinsa. Keskellä oleva leikkauskohta sisältää kaikkien osa-alueiden näkökulmat. Siinä opettaja arvioi oman opetuksen sisällön osalta millä pedagogisilla menetelmillä ja työskentelytavoilla oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja mitkä digityökalut tukevat parhaiten oppimista.
Digipedagogisen osaamisen lisäksi teknologian käyttöä opetuksessa edistävät myös teknologian hyväksymiseen liittyvien tekijöiden huomioiminen. Kyllönen (2020) tunnisti väitöskirjassaan kolme keskeistä teknologian pedagogisen käytön edellytystä. Nämä olivat pedagoginen käytettävyys, käyttöä tukevat resurssit ja koettu teknologiapystyvyys.
Teknologian pedagoginen käytettävyys sisältää opettajan työskentelyyn sekä oppijan oppimisen tukemiseen ja oppimisprosessiin kohdentuvat hyödyt. Koettu teknologiapystyvyys sisältää oman teknisen osaamisen ja kyvyn oppia uusia teknologioita sekä teknologian opettelun ja/tai käytön helppouden. Teknologian käyttöä tukevat resurssit koostuvat teknologian saavutettavuudesta ja teknisestä käytettävyydestä, henkilökohtaisista käytössä olevaista resursseista sekä teknologian käytön ja käyttöönoton tuesta. (Kyllönen 2020.)
Niin yksilön kuin organisaation toimenpiteinä voidaan hyödyntää näitä teknologian hyväksymistä edistäviä tekijöitä, kun suunnitellaan ja toteutetaan opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämistä tai otetaan uusia digitaalisia välineitä ja ohjelmistoja käyttöön.
Lähteet:
Bailenson, J. 2018. Experience on Demand: What Virtual Reality Is, How It Works, and What It Can Do. W. W. Norton & Company.
CSC – Tieteen tietotekniikkan keskus. 2021. Digivisio 2030. Saatavussa: https://digivisio2030.fi/ 15.5.2023
Junes, S. 2020. Mitä on digipedagogiikka? Opetusvideo. Saatavissa: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=507d3a1e-456a-4a06-93a6-ab8000635ef5 21.4.2023
Kyllönen, M. 2020. Teknologian pedagoginen käyttö ja hyväksyminen Opettajien digipedagoginen osaaminen. JUY Dissertations 191, Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3 15.3.2023
Redecker, C., & Punie, Y. (2017). Digital Competence of Educators DigCompEdu. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023
Mishra, P. & Koehler, M. J. 2006. Technological Pedagogical Content Knowledge: A Framework for Teacher Knowledge. Teachers College Record, 108(6), 1017–1054. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x 15.5.2023.
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf 15.5.2023
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, Vision tiekartta. Saatavissa: https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574 15.5.2023.
Otala, L. 2019. Ketterä oppiminen on keskeinen osa jatkuvaa oppimista. Työn Tuuli 1/2019. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf 15.5.2023
Oulun yliopisto. 2022. DigComEdu. Saatavissa: https://www.digipeda.org/opettajan-osaamisen-tunnistaminen.html 15.5.2023.
Redecker, C. & Punie, Y. 2017. Digital Competence of Educators DigCompEdu. Saatavissa:https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023.
Virtanen, M. 2020. Verkko-opetuksen laatukriteerit digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Teoksessa: Koskinen, M.I., Nakamura, R., Yli-Knuutila, H. ja Tyrväinen, P. (toim.) 2020. Kohti oppimisen ekosysteemiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä. Saatavissa: https://indd.adobe.com/view/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db 15.3.2023
Artikkelikuva: Drazen Zigic / Freepik
Kirjoittajat:
Päivi Sihvo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Risto Salminen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
