Joensuun Penttilänrantaan rakennetun Kaivannonpuiston ikä- ja muistiystävällisen puistoympäristön avajaisia vietettiin Maailman Alzheimer -päivänä syyskuussa, ja puisto oli täynnä muistin ystäviä. Juhlan avasi Muistista Laulajat -kuoro laulamalla tilanteeseen sopivasti ”Mistä tunnet sä ystävän”.
Muistiystävällisyyden tärkeys tunnistetaan
Joensuun kaupungin vastaava puutarhuri Jari Huikuri kertoi tervehdyspuheessaan kaupungin puistorakentamisesta, jossa esteettömyys on ollut johtavia periaatteita. Muistiystävällisyys oli sen sijaan ennen Kaivannonpuistoa uusi asia. Kaivannonpuisto erosi Huikurin mukaan aiemmista puistohankkeista myös sujuvan ja joustavan yhteistyön ansiosta. ”Ei tarvinnut tavanomaiseen tapaan vääntää yhdessäkään asiassa”, Huikuri kiitteli kumppaneita.
Muistiystävällinen Kaivannonpuisto jatkaa ikäosaamisen kehittämistä Kareliassa
Koulutuspäällikkö Tuomas Lappalainen Karelia-ammattikorkeakoulusta oli myös tyytyväinen yhteistyöhön ja liitti Kaivannonpuiston jatkumoksi yli kymmenvuotiselle ikäosaamisen kehittämiselle. Hän mietiskeli kehittämisyhteistyötä kolmen sanan kautta, sattuma, kuuleminen ja yhteistyö. Kaivannonpuistossa kehittämistarpeet kohtasivat osittain sattumalta, toimijat kuulivat toisiaan tarkalla korvalla ja onnistuivat aloittamaan käytännön yhteistyön nopeasti. Lappalainen kiitti muistiaktiivien osallisuutta kehittämisessä ja kutsui hanketta ”kansalaislähtöiseksi elinvoimatyöksi”. Sekä Lappalainen että Huikuri kertoivat, että on sekä tarvetta että halua jatkaa yhteistyötä.
Muistiystävällisyys on kohtaamisia
Toiminnanjohtaja Leena Knuuttila Pohjois-Karjalan Muisti ry:stä kuvasi, miten muistiystävällisyyttä pohdittiin työpajoissa. Sitä samaa löytää Kaivannonpuiston polulta, kun antaa luonnon ensin virittää ja herättää tahdon, innon ja uskalluksen lähteä kulkijaksi polulle. Tuttuutta ja turvallisuutta, yllättävää ja muuttuvaa, sitä kaikkea voi kohdata sekä ihmisten että ihmisten ja luonnon vastavuoroisuudessa.
Kohtaamiset ovat merkityksellisiä. Kaivannonpuistossa ei ole eikä sinne kaivata erityisiä kuntolaitteita tai virikevälineitä. Luonto itsessään on paljon.
Polun varrella Muistiaktiivit kertoivat osallistumisestaan Kaivannonpuiston ideointiin ja suunnittelutyöpajoihin. Opiskelijoilla oli kävijöitä kiinnostavia tehtäviä. Jatkossa alueesta onkin muodostumassa uusi oppimisympäristö. Kävijöillä oli mahdollisuus myös muistiasiantuntijoiden tapaamiseen.
Palaute edelleen tervetullutta
Avajaisväen palaute oli myönteistä, ja kaupunkia kiitettiin uudesta puistoalueesta, joka suorastaan yllätti monen kävijän. Puistoalue on kiinnostanut ihmisiä jo ennen valmistumistaan. Moni avajaisiin osallistuneista kertoi kulkevansa Kaivannonpuiston lenkin päivittäin. ”Luonto rauhoittaa, ja askel kevenee heti, kun tänne tulen”, kuvasi eräs yli 80-vuotias rouva käyntejään Kaivannonpuiston polulla.
Kaivannonpuiston alue on asemakaavassa määritelty luonnonmukaiseksi alueeksi, joten se säilyy alueena, johon kajotaan mahdollisimman vähän, vahvistaa työnjohtaja ja puutarhuri Heidi Keskitalo. Puistoympäristöön on asennettu opaskylttejä, jotka kertovat, mitä alueella on odotettavissa ja virittävät aisteja erilaisin tehtävin ja tietoiskuin. Kaivannonpuisto on avoin kaikille, ja se myös levittää tietoa ja tietoisuutta muistiystävällisyydestä. Muistiystävällisyyden kehittäminen jatkuu, palautetta ja uusia ideoita otetaan edelleen vastaan.
Kaivannonpuisto – ikä- ja muistiystävällinen puistoympäristö 1.4.202–31.1.2024. Hanketta hallinnoi Karelia-ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto AKKE-rahoituksella.
Teksti ja kuvat:
Arja Jämsén, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu