Tone of voice – käyttöliittymän äänensävyä testaamassa

Osana pilottien työskentelyä pääsin testaamaan, miten rakennetaan osana Digivision tarjoaman palvelun konseptointia käyttöliittymän äänensävyä (tone of voice). Jälleen kerran olin itselleni uuden ja tuntemattoman asian äärellä. Toisaalta meille kaikille kertyy runsaasti käyttäjäkokemusta asioidessamme erilaisissa verkkopalveluissa.

Käyttöliittymän äänensävy osana brändityötä

Työpajatyöskentelymme liittyi Digivision tarjoaman palvelun brändityöhön, jota Digivision palvelumuotoilijat tekevät teknisen kehittämisen rinnalla. Yksinkertaisimmillaan tone of voice liittyy ilmapiiriin, joka syntyy oppijan tullessa Digivision tarjoaman palveluun. Käyttöliittymän tunnelma rakentuu muun muassa käytettävästä kielestä, termeistä ja sanamuodoista.

Asiakaskokemukset ja oppijaymmärrys ovat palvelumuotoilun keskiössä. Näistä lähtökohdista Digivision tarjoaman palvelun tavoitteena on, että oppijan kokemus palvelusta tiivistyy kolmeen sanaan: ytimekäs, kannustava, rehti.

Periaatteet ohjaamassa käyttöliittymän äänensävyä

Työpajassa testasimme, millaisia ajatuksia laaditut tone of voice -periaatteet herättivät korkeakoulujen edustajissa. Jokaisella periaatteella on perusteet, ehdotus käytäntöön soveltamisesta sekä esimerkkejä. Testauksessa kommentoimme ja perustelimme, miksi periaate on mielestämme toimiva tai toimimaton sekä ehdotimme mahdollisia muita periaatteen kohdalla huomioon otettavia asioita.

Digivision tarjoaman palvelun kantavana periaatteena on, että palvelun sisältö on kirjoitettu oppijalle. Se on mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Asiaan mennään suoraan ja sisällön vastaanottajaa puhutellaan arvostaen. Yksi periaatteista on, että oppija on aktiivinen toimija. Opiskelu ja päätökset ovat oppijan omia, jolloin arvostetaan aktiivista tekemistä. Palvelu luo luottamuksen ilmapiiriä. Palvelu rohkaisee ja kannustaa opiskelemaan, vaikka opiskelun aloittaminen ja uuteen siirtyminen voi olla haasteellista. Periaatteena on myös, että palvelun käyttäjän älykkyyteen luotetaan ja turha jaarittelu jätetään pois. Palvelu on positiivinen ja innostava, jolloin myös innostus opiskeluun tarttuu. Asioiden ilmaisu on kompaktia, mutta lämmintä. Kuitenkin liian kompakti ilmaisu on usein tylyä ja sen välttämiseksi suositaan lämpöä silloin kun sille on tilaa ja tarvetta.

Mitä tästä opimme?

Testaus oli innostavaa ja kommentointi vilkasta. Oli mielenkiintoista nähdä, miten palvelun konseptointia tehdään. Yleisenä yhteenvetona voi todeta, että testaajat pitivät esitettyjä periaatteita pääasiassa onnistuneina. Keskustelua herätti mahdollinen ristiriita korkeakoulujen opintojen kuvauksissa (ja opetussuunnitelmissa) käytetyn kielen ja palvelun käyttöliittymän äänensävyn välillä. Todettiin, että nämä ovat erillisiä asioita ja halutessaan korkeakoulut voivat kiinnittää huomiota myös koulutusten kuvauksissa käytettävään kieleen.

Esitetyistä periaatteista voi ottaa oppia, tai ainakin niitä voi miettiä myös silloin, kun rakennamme esimerkiksi erilaisia nettisivuja tai portaaleja.

Kirjoittaja
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, pilottikoordinaattori