Vuonna 2017 Suomen rakennustyömaiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kaukolämpö muodostivat 812 kilotonnin hiilidioksidiekvivalentin päästöt. Luku pitää sisällään infra- ja talonrakennustyömaat. (Rakennusteollisuus 2020). Kun Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia (Tilastokeskus 2017), tarkoittaa se rakennustyömaiden muodostaneen kokonaispäästöistä n. 1,4 %. Puhutaan siis merkittävästä määrästä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämpi rakennustyömaiden paikallinen haitta voi erityisesti kaupunkialueilla olla pienhiukkaset, pöly, melu ja muut ilmansaasteet. Näitä aiheutuu erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja erilaisista koneista. Tarkkaa analyysia haittaa se, että rakennustyömaiden ympäristövaikutuksista on toistaiseksi rajallisesti tutkimustietoa ja hankekohtainen arviointi on vielä harvinaista.
Yleisesti ottaen työmaavaiheen päästöt muodostuvat työmaalla käytetystä sähköstä, kaukolämmöstä ja polttoaineista. Laskutavasta riippuen mukaan voidaan laskea myös työmaalla syntyvä hävikki esimerkiksi ylijäävistä hukkapaloista, muottikalustosta tai pilaantuneista materiaaleista. Lisäksi voitaisiin harkita mukaan otettavaksi myös rakennusmateriaalien kuljetusten päästöt, mutta usein ne päästöt lasketaan erikseen. Urakoitsijan tai rakennuttajan vaikutusmahdollisuudet kuljetuksiin voivat myös olla rajalliset. Rajaukseen ja tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, tarkastellaanko talonrakennus- vai infratyömaata. Talonrakennustyömaalla merkittävin osuus vaikutuksista muodostunee työmaa-aikaisesta lämmityksestä, infratyömaalla taas erilaisten koneiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta.
Sopimuksilla kohti konkreettisia toimia
Rakennusalan ympäristövaikutukset on tiedostettu ja esimerkkinä Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit, Senaatti-kiinteistöt ja ympäristöministeriö on allekirjoittanut Päästöttömät työmaat Green Deal -sopimuksen tavoitteena rakennustyömaiden ilmastovaikutuksien pienentäminen. Sopimuksen tarkoituksena on asettaa konkreettisia askelmerkkejä ja toimenpiteitä eri vuosille, jotta päästöjä voidaan vaiheittain vähentää (Ympäristöministeriö 2020).
Fossiilivapaa työmaa tarkoittaa Green Dealin asiayhteydessä työmaata, jolla ei käytetä fossiilisia polttoaineita ja käytössä on ainoastaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Fossiilivapailla polttoaineilla tarkoitetaan uusiutuvia biopolttoaineita, esimerkiksi kasvipohjainen HVO Diesel. Päästöillä tarkoitetaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä (mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) ja haitallisia paikallispäästöjä (mm. typen oksidit, pienhiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivedyt). Päästöttömällä työmaalla ei synny paikallisia eikä suoria päästöjä (Ympäristöministeriö 2020).
Uusi rakentamislaki ja hiilijalanjäljen arviointi
Uuden rakentamislain myötä talonrakennushankkeiden hiilijalanjälki tulee arvioida vuoden 2025 alusta. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki muodostuu useista osatekijöistä kuten rakennusmateriaalien, kuljetusten, työmaan, energiankäytön ja rakennuksen purkamisen päästöistä. Lähtökohtaisesti työmaan hiilijalanjälki lasketaan taulukkoarvolla. CO2data.fi -sivuston päästökertoimien mukaan työmaavaihe tuottaa 48-76 kgCO2e päästöt rakennettua neliötä kohden riippuen rakennustyypistä (Suomen ympäristökeskus 2021).
Esimerkiksi 3000 m² toimiston rakentamisen työmaavaihe tuottaisi näin ollen 228 tonnin CO2e päästöt, joka vastaa 22 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä (Sitra 2018). Rakennuksien elinkaaren kaikista päästöistä työmaavaihe muodostaa n. 3-8 prosenttia. Erään opinnäytetyön mukaan viiden rakennushankkeen euromääräisestä kokonaisbudjetista keskimäärin 0,98 % aiheutui työmaan energiankulutuksesta (Ryynänen 2023).
Työmaavaiheen päästöjen laskenta
Aiemmat päästökertoimet perustuvat kuitenkin pieneen, muutamien työmaiden, otantaan. Jotta voidaan muodostaa luotettava kuva työmaiden ympäristövaikutuksista, tarvitaan lisää tietoa erilaisten rakennuspaikkojen ja työmaiden vaikutuksesta. Koska työmaavaiheen ympäristövaikutus on merkittävä, luotettava tieto on tärkeää myös päästövähennyspotentiaalin arviointia varten. Rakentamisluvan yhteydessä tulevaisuudessa vaadittava ilmastoselvitys mahdollistaa sen, että työmaan päästöt voidaan laskea myös tarkemmilla tiedoilla. Asetusluonnos (Ympäristöministeriö 2022) rakennuksen ilmastoselvityksestä kertoo aiheesta seuraavasti:
12 $ Työmaatoiminnot
Työmaatoimintojen arvioinnin on sisällettävä kulutetusta energiasta aiheutuva hiilijalanjälki, joka aiheutuu rakennustyömaalla, rakennustuotteiden vaihdon työmaalla 4 §:n mukaisen arviointijakson aikana, rakentamisen ja rakennustuotteiden vaihtojen työmaihin mahdollisesti liittyvästä purku- ja raivaustoiminnasta sekä rakennuksen elinkaaren lopulla tapahtuvasta purkamisesta. Työmaatoimintojen hiilijalanjäljen arvioinnin on perustuttava joko kansallisen päästötietokannan taulukkoarvoihin tai vaihtoehtoisesti tämän pykälän 2 ja 3 momenttien mukaiseen hankekohtaiseen laskentaan.
Työmaatoimintojen ostoenergiasta ja polttoaineista aiheutuvan hankekohtaisen hiilijalanjäljen arvioinnin on perustuttava jokaiselle energiamuodolle erikseen tehdylle laskelmalle. Hankekohtaisen laskennan on pohjauduttava kaavaan:
GWPtyömaa = [E x GWPE]
jossa:
E on työmaan eri toiminnoissa ja koneissa kulutetun ostoenergian määrä, kWh tai MJ; GWPE on kansalliseen päästötietokannan sisältämä tai yleisesti hyväksytyllä yhtenäisellä menetelmällä laskettu ostoenergian ja polttoaineen kulutuksen seurauksena syntyvä kasvihuonekaasupäästö, kgCO2e/kWh tai kgCO2e/MJ.
Työmaan väliaikaisten tilojen aiheuttaman hiilijalanjäljen arvioinnin on sisällettävä kaikki niissä kulutettu energia. Sellaisten työmaan väliaikaisten tilojen sekä aputoimintojen, jotka palvelevat useampia eri rakennuksia, arvioinnin on perustuttava niiden työmaakäytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen jakamiseen suhteessa väliaikaisten tilojen palvelemien rakennushankkeiden nettopinta-alaan.
Vaikka ilmastoselvityksen työmaan päästöjen arviointi kohdistuukin vain energiaan ja polttoaineisiin, voisi tarkastelua laajentaa runsaastikin, mikäli mukaan otettaisiin epäsuorat rakennustyömaasta aiheutuvat päästöt. Alla hahmoteltuna suuntaa antavia rajauksia työmaan päästöjen arviointiin.
Tarvittavat tiedot työmaavaiheen hiilijalanjäljen arvioimiseksi
Jotta työmaan hiilijalanjäljen arviointi olisi mahdollista, tarvitaan tietoja työmaasta, kuten ostetusta energiasta tai käytetystä kalustosta. Osa tiedoista on todennäköisesti sellaisia, mitä perinteisesti ei ole edes kerätty, kuten työmaan kaluston tarkemmat tiedot. Raportointi lisää työmaan johdon, rakennuttajan tai muun vastuutahon velvoitteita kerätä tarvittavia tietoja rakennusprosessin aikana.
Mikäli vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti rakennushankkeen päästöjä laskiessa mukaan halutaan hankekohtaisesti arvioitu työmaan päästö, tarvitaan tiedot vähintään hankitusta energiasta ja polttoaineista. Sähkön-, kaukolämmön ja muiden mahdollisten energiamuotojen (esim. kaasu) osalta se tarkoittaisi energian määriä (kWh) ja alkuperää. Työmaakoneiden ja kuljetuskaluston osalta se tarkoittaisi käytetyn polttoaineen tyyppiä ja määrää. Polttoaineen määrä voi olla kuitenkin hankala arvioida, mikäli sama kone palvelee esimerkiksi useampaa työmaata. Tällaisessa tapauksessa polttoaineen määrä voidaan arvioida myös käyttötuntien tai ajettujen kilometrien perusteella, kunhan tiedetään kaluston tyyppi ja ikä. Työmäärän kohtuullistamiseksi vaikutuksiltaan oletettavasti pienimmät laitteet, kuten käsityökalut, pienet polttomoottorilaitteet ja aggregaatit voi olla järkevää rajata pois ainakin ensimmäisellä arviointikerralla.
Tarvittavien tietojen saaminen urakoitsijoilta ja muilta organisaatioilta voi tuottaa haasteita. Dokumentoinnin vaatimukset kannattaneekin kirjata tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin. Kaikki kompastuskivet ja tietotarpeet selviävätkin vasta oikean hankkeen arvioinnissa.
Kirjoittaja:
Juuso Kokkonen, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli on osa Rakentamisen vihreä siirtymä RAVI -projektin toimenpiteitä. RAVI-projektin tavoitteena on edistää rakentamisen vähähiilisten ratkaisujen ja prosessien käyttöönottoa, vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaali- ja tuoteosaamista sekä nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa. RAVI-projektin päärahoittajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.
Lähteet:
Hiilineutraalit ja resurssiviisat yritysalueet -hanke. 2020. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimus. https://hnry.fi/paastottomat-tyomaat-kestavien-hankintojen-green-deal-sopimus/
Rakennusteollisuus / Gaia Consulting Oy. 2020. Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 Osa 1. Rakennetun ympäristön hiilielinkaaren nykytila. https://www.rt.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiili_seminaaries/raportit_lopulliset/rt-raportti-1_rakennetun-ympariston-hiilielinkaaren-nykytila_final.pdf
Ryynänen, I. 2023. Lämmitys- ja valaistusenergian säästäminen rakennustyömaalla. Opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052112362
Sitra. 2018. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
Suomen ympäristökeskus SYKE. 2021. Report – Process – Construction site (A5). https://co2data.fi/rakentaminen/reports/Construction%20process%20R01.00.pdf
Tilastokeskus. 2017. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2017. https://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Ympäristöministeriö. 2020. Päästöttömät työmaat – Kestävien hankintojen green deal -sopimus. https://sitoumus2050.fi/documents/20143/428684/P%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t+ty%C3%B6maat_green+deal+sopimus+allekirjoitettavaksi_FINAL.pdf/f2df341a-7361-8b5a-8a65-8cdc424836a9
Ympäristöministeriö. 2022. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä (Luonnos 30.9.2022, lausuntokierros). https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?proposalId=70fe9e3d-e065-4143-ba6e-4e1f63299842&attachmentId=19499