Karelian kumppanuusfoorumi kokoaa työelämän asiantuntijoita ja korkeakoulun kumppaneita keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Syyskuussa 2023 kokoonnuttiin pohtimaan vastuullisuutta ja sitä, miten maakunnassa voitaisiin vastata sen tuomiin haasteisiin ja toisaalta hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet alueen yrityksille. Kumppanuusfoorumissa innostuttiin jopa pohtimaan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karjalan vastuullisuuden edelläkävijäksi. Jokainen yritys ja organisaatio sai myös inspiraatiota pohtia vastuullisuutta omassa toiminnassaan.
Yhdessä tärkeän asian äärellä
Vastuullisuus on teema, joka selvästi koskettaa niin yrityksiä, korkeakouluja kuin maakunnan muitakin toimijoita. Tämä nähtiin Karelian kumppanuusfoorumissa 7.9.2023 kun yli 40 osallistujaa kokoontui etäyhteyden äärelle kuuntelemaan ja keskustelemaan vastuullisuuteen liittyvistä teemoista.
Tapahtuman paneelikeskustelussa olivat mukana Lietsu Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Helena Puhakka-Tarvainen, Porokylän Leipomon viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Laura Hyvärinen, Karelian Pajun yrittäjä Niko Salovaara, PKO:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä sekä Fabrikin viestintästrategi ja B-leader Jonna Ekroos. Karelian vastuullisuuskoordinaattori Salla Anttila toimi paneelikeskustelun vetäjänä.
Vastuullisuudesta onkin tärkeää keskustella moniäänisesti, sillä vastuullisuuden teemaan kuuluu siihen perinteisesti liitetyn ympäristövastuun lisäksi monia muitakin ulottuvuuksia. Vastuullisuus myös näkyy eri aloilla hyvin eri tavoin ja tämä myös vaikuttaa siihen, millaisia kädenjälkiä eli positiivisia vaikutuksia voidaan tehdä.
Kaikki foorumin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että vastuullisuus on tekoja. Vastuullisuudessa on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että tehdään ympäristön ja maapallon kannalta hyviä tekoja. Se vaatii konkreettisia toimia, jotka voivat olla toimialasta ja yrityksen resursseista riippuen koko maakuntaa koskettavia, tai pienempiä yhden yrityksen tai alihankintaketjun osan tasolla toteutuvia toimia. Olipa toimija sitten minkä kokoinen tahansa, jokaiselle löytyy sopiva tapa toteuttaa vastuullisuutta.
Isoilla toimijoilla vastuullisuustoimet saadaan helpommin integroitua suoraan liiketoimintaan, mutta myös pienemmillä yrityksillä on monenlaisia mahdollisuuksia vastuullisuuteen. Esimerkiksi paikallisten raaka-aineiden käyttäminen, pienet arjen vastuullisuustoimet energian säästämiseksi tai hallinnollisen vastuun osalta siten, että alihankkijoiksi tai palveluntuottajiksi kelpuutetaan vain vastuullisia toimijoita. Vaikkei suuriin vastuullisuustekoihin olisikaan vielä mahdollisuutta, on tärkeää muistaa, että vastuullisuudessa myös pienillä oivalluksilla ja arjen valinnoilla on suuri merkitys.
Vastuullisuus vaatii sitoutumista, rohkeutta ja tekoja
Vastuullisuustoimia voidaan toteuttaa monella tasolla. Edelläkävijyys vastuullisuudessa vaatii kuitenkin sitä, että ei mennä sieltä missä aita on matalin, vaan lähdetään rohkeasti kehittämään omaa vastuullisuustoimintaa. Ei siis pelkästään täytetä lain kirjaimia, vaan katsotaan myös tulevaisuuteen ja pyritään luomaan uudenlaisia vastuullisuuden käytäntöjä. Edelläkävijyys vaatiikin toimijoilta visiota ja rohkeutta.
Kuluttajat osaavat vaatia yrityksiltä vastuullisuutta ja yritysten tulisikin olla valmiina vastaamaan tähän haasteeseen omalla toiminnallaan. Monissa yrityksissä on herätty vastuullisuuteen ympäristöasioiden kannalta, mutta vastuullisuus käsittää myös muita osa-alueita, kuten yrityksen sosiaalisen vastuullisuuden. Vastuullisuuden toteutuminen vaatii koko yrityksen ja sen kautta myös koko henkilökunnan mukaan ottamista. Porokylän Leipomon Laura Hyvärinen kommentoikin paneelikeskustelussa sitä, että vaikka yrityksellä olisi erityinen vastuullisuuteen erikoistunut henkilö, joka ohjaa ja seuraa toimintaa, ei tämä henkilö ei vielä yksin voi saada muutosta aikaan, vaan siihen vaaditaan koko henkilöstön sitoutumista.
Kohti maakunnan yhteistä visiota vastuullisuudesta
Vastuullisuus liittyy olennaisesti paitsi yrityksen toimialan, myös sen toimintaympäristön mahdollisuuksiin. Kumppanuusfoorumin paneelikeskustelussa nostettiin esille paitsi Pohjois-Karjalan alueen haasteet, myös sen monet mahdollisuudet. Maakunnan yksi keskeinen vahvuus näkyi jo kumppanuusfoorumissa itsessään: toimijat tuntevat toisensa ja intoa yhteiseen kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen löytyy laajasti. Jokainen yritys ja yksilö voi tehdä vastuullisuustoimia omalla tahollaan, mutta laajempaa vaikuttavuutta saadaan vain koordinoidulla yhteistyöllä, jossa paitsi sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin, myös rohkeasti pyritään olemaan vastuullisuuden edelläkävijöitä kukin omalla toimialallaan.
Pohjois-Karjalassa on panelistien mukaan paljon mahdollisuuksia ja positiivista uteliaisuutta vastuullisuuteen liittyen. Maakunnan muutosprosessi on kuitenkin usein vielä ujoa ja varovaista, kuten Fabrikin Jonna Ekroos kommentoi. Teeman kanssa pitäisi kuitenkin olla rohkeasti liikkeellä, koska paine vastuullisuuteen kasvaa jatkuvasti. Maakuntana meidän tulisi olla vastuullisuuden etunenässä, sen sijaan että tekisimme vain sen, mitä tämänhetkiset lain minimivaatimukset määräävät.
Haja-asutetussa pitkien etäisyyksien maakunnassa esimerkiksi tuotteiden logistiikan jalanjäljen pienentäminen voi olla haastavaa. Tässä tulee yritysten oman vastuullisuuden lisäksi esiin koko alihankintaketjun vastuullisuus. Toisin kuin pääkaupunkiseudulla, pienemmästä maakunnasta ei aina välttämättä löydy jokaiseen tuotanto- ja alihankintaketjun osaan niin vastuullista toimijaa, kuin toivottaisiin.
Vastuullisuuteen panostaminen vaatiikin sitä, että vastuullisuus otettaisiin maakunnan yhteiseksi tavoitteeksi ja pyrittäisiin kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi ajattelemalla ratkaisuja uusilla tavoilla. Esimerkin tällaisesta uudenlaisesta ajattelusta tarjosi Karelian Pajun Niko Salovaara, joka kertoi heidän mobiilista biohiilen tuotantoyksiköstään, joka voidaan viedä raaka-aineiden luokse sen sijaan, että raaka-aineita jouduttaisiin kuljettamaan ympäri maakuntaa tuotantoyksikön luo. Heikkoudetkin voidaan siis kääntää vahvuuksiksi, kunhan vain ajatellaan totuttuja toimintamalleja uudella tavalla.
Maakunnan mahdollisuuksina tunnistettiin ennen kaikkea puhdas luonto ja sen tuomat mahdollisuudet niin matkailulle kuin muullekin liiketoiminnalle. Toisaalta vastuullisuustyötä myös tarvitaan juuri tämän luonnon puhtauden ja elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Tällaisia toimia ovat Lietsu Palveluiden Helena Puhakka-Tarvaisen mukaan esimerkiksi arjen valinnat, kuten paikallisten raaka-aineiden suosiminen ravitsemus- ja matkailupalveluissa, sekä matkailijoiden kannustaminen pidempiin viipymiin paljon resursseja kuluttavan yhden yön turismin sijaan. Pienetkin toimet monesti myös linkittyvät toisiinsa eri vastuullisuusnäkökulmista: esimerkiksi kasvipainotteisemmalla ruokavaliolla on terveysvaikutusten lisäksi myös positiivisia ympäristövaikutuksia.
Vastuullisuus on myös keino erottautua
Yksi vastuullisuuden mahdollisuuksiin liittyvä kysymys maakunnassa on mahdollisuuksien ja osaamisen tunnistaminen. Panelistien mukaan Pohjois-Karjalassa voi jo olla vastuullisuuteen liittyvää huippuosaamista, mutta sitä ei ehkä ole vielä tiedostettu sellaiseksi. Tässä tiedostamisessa tärkeää olisikin vastuullisuuden kokonaisuuden ymmärtäminen, niin ettei tarkasteltaisi vain ympäristönäkökulmaa, vaan tunnistettaisiin myös vaikkapa sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvää osaamista. Vastuullisuusosaamisesta tulisi myös osata viestiä, ettei se jäisi vain oman yrityksen tiedoksi, vaan hyödyttäisi muitakin. Viestimisellä kun tehdään paitsi omaa toimintaa näkyväksi, myös kiritetään muiden vastuullisuustoimia. PKO:n vastuullisuus- ja viestintäjohtajan Petri Vähän mukaan vastuullisuus kannattaisikin ottaa maakunnassa vastaan positiivisena haasteena, jonka kautta voidaan erottautua.
Paneelistien kesken pohdittiin myös sitä, mikä voisi olla Pohjois-Karjalan yhteinen vastuullisuustavoite. Voisimmeko olla tulevaisuudessa esimerkiksi tervein tai hiilineutraalein maakunta? Keskustelussa todettiin yhteen ääneen, että mikäli tällaista maakunnan yhteistä vastuullisuusvisiota halutaan kehittää, vaatii se yhteistä tahtotilaa, vuorovaikutusta ja kaikkien toimijoiden sitoutumista mukaan. Samalla tavoitteet vaatisivat myös luotettavia mittareita, joilla niiden toteutumista seurataan. Yhteisten, rohkeiden tavoitteiden asettamista kuitenkin toivottiin. Kuten Lietsun Helena Puhakka-Tarvainen osuvasti totesi; usein korkealle asetetut tavoitteet alkavat myös toteuttaa itseään.
Innostumista ja innostamista vastuullisuuden polulla
Vastuullisuudessa olisi tärkeää ensin itse innostua vastuullisuuden mahdollisuuksista ja sen jälkeen pyrkiä innostamaan myös muita. Yrityksen vastuullisuus lähtee tietysti aina yrityksestä itsestään, mutta myös asiakkaat, sidosryhmät ja muut kumppanit pitäisi saada mukaan vastuullisuuden toteuttamiseen, mikäli halutaan saada aikaan merkittäviä kädenjälkiä maakuntaan. Fabrikin Jonna Ekroos mainitsikin paneelikeskustelussa sen, että vastuullisuuden osalta työ olisi aloitettava nyt, sillä tarvitsemme tulevaisuuskestäviä yrityksiä. Mitä enemmän vastuullisuustoimiin saadaan sitoutettua toimijoita, sitä vaikuttavampaa toiminta on ja sitä suurempi positiivinen vaikutus ympäristölle.
Yhdessä kohti kestävää kehitystä ja entistä vastuullisempia tekoja
Vastuullisuudessa tulee muistaa, ettei se tule koskaan valmiiksi, vaan aina on parannettavaa. Kumppanuusfoorumissa aiheen ympärillä oli innostunutta ja inspiroivaa keskustelua, joka kertoi maakunnan yhteisestä tahtotilasta vastuullisuustoimiin tarttumisessa. Vastuullisuus nähtiin läpileikkaavana teemana, joka näkyy joka puolella, toimialasta riippumatta. Sen asema tulee tulevaisuudessa vahvistumaan vain entisestään, joten onkin hienoa nähdä, että monessa yrityksessä Pohjois-Karjalassa ollaan jo nyt vastuullisuuden edelläkävijöitä ja sielläkin missä ei vielä olla, otetaan rohkeasti askeleita kohti vastuullisempaa toimintaa. Yhdessä rohkeasti juuri nyt panostamalla voidaan rakentaa vastuullisesti toimivien yritysten ja toimijoiden verkosto maakuntaan, niin että paitsi meillä, myös tulevilla sukupolvilla on elinvoimainen ympäristö, jossa kasvaa, elää, opiskella ja yrittää.
Kirjoittajat:
Joni Lahtinen, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, vastuullisuuskoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Free Stock photos by Vecteezy