Korjausrakentaminen on avainasemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; rakennuksemme kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme [1]. Näihin päästöihin tavoitellaan nyt jopa 66 % vähennyksiä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Korjausrakentamien on tässä avainasemassa, koska isoin vaikutus rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä. Täten korjausrakentamisella on saavutettavissa nopeimmat ja suurimmat vaikutukset rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseen. [2] Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkimuksen mukaan korjausrakentaminen on hiilijalanjäljen ja elinkaaritalouden suhteen aina parempi vaihtoehto verrattuna purkavaan uudisrakentamiseen ja jopa puurakentamiseen [3]. Nykyisin korjausrakentamisen toimenpiteet valitaan teknisten vaatimusten ja investoinnin hinnan perusteella ilman elinkaarinäkökulman tai ympäristövaikutusten huomioimista [4], joiden merkitys korjausrakentamisenkin suhteen tulee korostumaan jo tulevaisuudessa uuden rakentamislain myötä.

Korjausrakentamisella rakennusten päästölähteiden taklaaminen

Arvioiden mukaan rakennussektori käyttää jopa 40–60 % globaaleista resursseista ja 33–50 % kaikista päästöistä ollen näiden suhteen kaikista teollisuudenaloista merkittävin [4,5–7]. Suomessa rakennetun ympäristön päästöt koostuvat 76 % käytönaikaisista päästöistä ja 24 % itse rakennustoiminnan päästöistä. Rakennusmateriaalien osuus rakennustoiminnan päästöistä on hyvin merkittävä, jopa 65 %. [8] Näistä erityisesti rakennusten käytönaikaisia päästöjä voidaan taklata korjausrakentamisella.

Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta yksi korkeimmista prioriteeteista ja tarkoituksenmukaisella korjausrakentamisella voidaan vähentää rakennusten energiankulutusta ja käytönaikaista hiilijalanjälkeä merkittävästi [7,9]. Asuinrakennukset ovat kaupunkiympäristöjen suurimpia päästölähteitä ja näitä päästöjä voidaan vähentää merkittävästi vanhaa rakennuskantaa peruskorjaamalla. Korjausrakentamisella voitiin tutkimuksen mukaan saavuttaa jopa 60 % vähennys asuinalueen hiilijalanjälkeen ja tehokkain keino oli rakenteellisen energiatehokkuuden ja talotekniikan parantaminen [10].

Rakennusten hiilijalanjäljen pienentämisen keinoiksi on listattu esimerkiksi viheralueiden lisääminen, jätteiden kierrätyksen tehostaminen, energiatehokkaamman valaistuksen ja aurinkopaneelien asentaminen rakennusten katoille. Usein rakennusten käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen keskitytään jopa liikaa, minkä seurauksena rakennusten ympäröivät seikat kuten viheralueet ja infrastruktuuri jäävät vähäiselle huomiolle pienempää hiilijalanjälkeä tavoiteltaessa [7].

Kiertotaloudessa rakennuksiin, rakenteisiin, komponentteihin ja materiaaleihin sitoutunut arvo pyritään pitämään talouden kierrossa vähentämällä käyttöä, korjaamalla, käyttämällä uudelleen ja kierrättämällä [11]. Vanhojen rakennusten säilyttäminen, niiden käyttöiän jatkaminen korjausrakentamisella ja rakennuskomponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttö ovat kiertotalouden mukaisia keinoja rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseen ja näillä toimenpiteillä on selkeitä ympäristöhyötyjä verrattuna purkavaan uudisrakentamiseen [4,12]. Yleensä rakennuksen ja sen komponenttien ympäristövaikutuksia tarkastellaan sen elinkaaren ajan, mutta kiertotaloudessa samalla rakennuksella tai sen komponenteilla voi olla useita käyttösyklejä eri tarkoituksissa, esimerkiksi usein vanha toimisto- tai teollisuusrakennus voidaan ottaa myöhemmin asuinkäyttöön [11]. Suunnittelussa tulisikin huomioida nykyistä paremmin mahdollisuudet rakennusten uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen [5]. Rakennusten, rakennuskomponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrättäminen vähentävät lisäksi alan riippuvuutta tuonnista [13].

Myös korjausrakentamisella on hiilijalanjälki

Vaikka korjausrakentamisella voidaan vähentää merkittävästi rakennuksien käytönaikaisia päästöjä, aiheutuu korjausrakentamisen hankkeista itsessään myös päästöjä.  Korjausrakentamisen hankkeet vastaavat tyypillisesti 4–16 % rakennuksen jäljellä olevan käyttöiän hiilijalanjäljestä, riippuen korjausrakentamisen laajuudesta [9]. Euroopan komission [14] mukaan rakentaminen ja korjausrakentaminen sekä näihin liittyvä materiaalien hankinta ja rakennustuotteiden valmistus aiheuttavat 5–12 % kasvihuonekaasupäästöistämme. Korjausrakentamisen hiilijalanjälkilaskenta rajataan usein koskemaan vain hankkeissa rakennettavia uusia rakenteita sekä vanhojen rakenteiden korjaamisessa käytettäviä materiaaleja sekä työmaatoimintoja ja kuljetuksia. Kuvassa 1 on havainnollistettu korjausrakentamisen hiilijalanjälkeä verrattuna muihin rakennusstrategioihin. Korjausrakentamisen hankkeilla voi olla myös hiilikädenjälki, millä tarkoitetaan hankkeen seurauksena syntyviä positiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, esimerkiksi päästövähennyksiä purkumateriaalien kierrätyksen ansiosta.

Purkava uudisrakentaminen, uudisrakentaminen, uudispuurakentaminen ja korjausrakentaminen aiheuttavat erilaisen hiilijalanjäljen rakentamisvaiheessa, jossa huomioidaan rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen hiilijalanjälki. Purkavan uudisrakentamisen hiilipiikki on merkittävästi suurempi kuin peruskorjauksen, koska uudisrakennukseen tarvitaan huomattavasti enemmän uutta materiaalia kuin korjausrakentamisessa. Uudisrakentamisen hiilipiikkiä saadaan vähennettyä valitsemalla rungon rakennusmateriaaliksi puu, joka itsessään on vähähiilisempi rakennusmateriaali. Lisäksi puumateriaali vähentää rakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä sitomalla hiiltä puurakenteisiin. [15]

Rakentamisen hiilijalanjälkeä huomioitaessa on kuitenkin arvioitava kohde tapauskohtaisesti. Joskus korjausrakentamisen sijaan purkava uudisrakentaminen voi tuottaa paremman tuloksen pitkän aikavälin tarkastelussa, kun huomioidaan alueelliset tavoitteet kaupunkikehityksessä ja kaupunginosien tiivistämisessä, erittäin huonokuntoisen rakennuksen jatkuva ja tiheä korjaustarve sekä energiatehokkuuden merkittävä parannus uudisrakentamisen avulla. Tästä huolimatta rakentamisen hiilipiikin vaikutus ympäristöön tapahtuu heti materiaalien valmistuksen ja rakentamisen aikana. [15]

Materiaalien käyttö

Vaikka usein käytönaikaiset päästöt korostuvat, ei rakentamisen ja varsinkaan rakennusmateriaalien päästöjä voida sivuuttaa [7]. Euroopan komission [14] mukaan rakentamisen kasvihuonekaasupäästöistä pystyttäisiin leikkaamaan jopa 80 % tehokkaammalla materiaalien käytöllä. Materiaaleista suurimmat päästöt aiheutuvat teräksen ja betonin valmistuksesta. Esimerkiksi betonia käytetään maailmassa jopa 13 miljardia tonnia vuosittain [16] ja betonin valmistaminen aiheuttaa 5–8 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja vastaa 12–15 % teollisesta energiankulutuksesta [4]. Rakennus- ja purkujätteet vastaavat noin 30–35 % kaikesta syntyvästä jätteestä maailmanlaajuisesti, josta yli 50 % on betonijätettä. [16]

Rakennuskomponenttien ja -osien, materiaalien ja jätteiden uudelleenkäytöllä voidaan vähentää resurssien käyttöä ja täten pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä. Rakennuskomponenttien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaatii ymmärrystä siitä, millaisista osista ja materiaaleista komponentit koostuvat. Esimerkiksi betonirakenteiden käyttöikä on usein muuta rakennusta pidempi, mikä tekee niistä potentiaalisia uudelleenkäytölle. Sen sijaan käytetyt rakennustavat tekevät uudelleenkäytöstä usein käytännössä haastavaa, koska yksittäistä osaa ei voida vaihtaa ilman, että puretaan kaikki. Uusissa rakennuksissa niiden suunnitteleminen purettaviksi (Design for Deconstruction/Disassembly) tulisi huomioida nykyistä paremmin, mikä yhdessä asianmukaisten kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden kanssa mahdollistaisi materiaalien ja komponenttien uudelleenkäytön useamman kuin yhden rakenteellisen elinkaaren ajan. [11,16]. On huomioitava, että usein rakennuskomponentteja ja -osia vaihdetaan huomattavasti useammin kuin mikä niiden tekniseksi käyttöiäksi on suunniteltu, mikä tarkoittaa, että niiden toiminnallinen tai taloudellinen elinkaari on ajateltua lyhyempi [11]. Lisäksi tulee tiedostaa, että vaihdetuilla rakenteilla voi olla rajoittunut elinkaari, mikäli esimerkiksi syytä alkuperäisen rakenteen kunnon huonontumiseen ei diagnosoida riittävästi ennen korjaustoimenpiteiden määrittelyä. Tämä voi johtaa ongelman nopeaan uudelleen ilmenemiseen [4]. Komponenttien ja materiaalien uudelleenkäytöstä ja kierrättämisestä aiheutuu myös itsessään päästöjä, mistä johtuen nämä ratkaisut eivät automaattisesti ole aina kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto, minkä lisäksi lainsäädäntö voi rajoittaa mahdollisuuksia uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle [16]. Lisäksi on huomioitava, että käytettyjen komponenttien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä hankaloittaa niiden mahdolliset haitta-aineet (mm. asbesti).

Rakennustyömaat ja kuljetukset

Rakennustyömailla syntyvät päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien ilmastopäästöistä ja terveydelle vaarallisista hiukkas- sekä typenoksidipäästöistä. Työmailla syntyy päästöjä useista lähteistä, joista keskeisimpiä ovat esimerkiksi rakennusten lämmitys, betonin kuivatus, työkoneiden käyttö sekä kuljetukset. Esimerkiksi työkoneista aiheutuu noin 8 % koko taakanjakosektorin eli päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden hiilidioksidipäästöistä. [17]

Green deal -sopimus on konkreettinen toimi Suomen taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi ja valtion ja kuntien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on, että mukana sopimukseen sitoutuneiden julkisten toimijoiden kuten kaupunkien, kuntien ja virastojen työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 % toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt. Sopimuksen taustalla on julkisen sektorin tavoite toimia edelläkävijänä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisessä ja samalla luoda kysyntää ja edellytykset vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoiden kehittymiseksi ja laajemmaksi käyttöönottamiseksi. [18] Green deal on vapaaehtoinen sopimus, jolla halutaan vauhdittaa päästöjen vähentämistä työmailla. Sopimus koskee infrarakentamista, kunnossapitoa ja kunnossapidon urakointia, uudiskohteiden rakentamista sekä korjausrakentamista ja purkua. [17]

Työmaiden päästöjä voidaan vähentää useilla eri tavoilla. Työmaiden lämmityksessä fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuslämmittimiä voidaan korvata kaukolämmöllä tai uusiutuvin energialähtein tuotetulla sähköllä ja käytettäviksi työkoneiksi voidaan hankkia vähäpäästöisempiä ratkaisuja ja hyödyntää biopolttoaineita. Päästöjä voidaan vähentää myös kouluttamalla henkilöstöä, ottamalla käyttöön energiatehokkaampia työtapoja tai asentamalla erilaisia lisäratkaisuja jo olemassa olevaan konekantaan. Pitkällä aikajänteellä vaihtoehtoiset ratkaisut yhdessä toimintatapamuutosten kanssa mahdollistavat jopa lähes päästöttömät työmaat. [18]

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjälkilaskenta on tärkeää, koska luotettava tieto päästöjen syntymisestä mahdollistaa tehokkaan vastaamisen ilmastonmuutokseen [7]. Hiilijalanjälkilaskenta noudattaa aina samaa kaavaa ja laskennan vaiheet ovat:

1. Laskennan tavoitteiden ja rajauksen määrittely
2. Lähtötietojen kerääminen
3. Laskennan toteutus ja raportointi
4. Tulosten varmennus

Tavoitteen määrittelyyn ja rajaukseen vaikuttaa se, ollaanko laskemassa esimerkiksi koko yrityksen vai yksittäisen tuotteen hiilijalanjälkeä ja mitä tarkoitusta varten sitä lasketaan. Tavoitteen määrittely vaikuttaa myös sopivan laskentastandardin valintaan. [19] Esimerkiksi korjausrakentamisen hankkeissa tavoitteena voi olla laskea hankkeen seurauksena saavutettava vaikutus rakennuksen jäljellä olevan käyttöiän hiilijalanjälkeen tai laskea itsessään kyseisen hankkeen hiilijalanjälki, jolloin laskenta rajataan koskemaan ainoastaan hanketta ja sen toteutuksesta seuraavia hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä.

Hiilijalanjälkilaskentaa varten kerätään lähtötietoja laskentarajaukseen sisällytettyjen toimintojen mukaisesti. Laskentaa varten tarvitaan tietoja toiminnoista esimerkiksi materiaalimääristä, työmaatoiminnoista ja kuljetuksista sekä päästökerrointietoja näille. Materiaalien suhteen on suositeltavaa käyttää raaka-aineen toimittajilta saatavia tietoja. Materiaalitoimittajat voivat laatia tuotteilleen EPD-tuotestandardin mukaisen hiilijalanjäljen (Environmental Product Declaration). [19] Niiden materiaalien ja toimintojen osalta, joille edellä mainittuja päästötietoja ei löydy, voidaan käyttää luotettavista tietokannoista löytyviä päästökertoimia, esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen rakentamisen (CO2data.fi/rakentaminen) ja infrarakentamisen (CO2data.fi/infra) päästötietokannat.

Hiilijalanjäljen laskeminen suoritetaan soveltuvan laskentastandardin ohjeiden mukaisesti. Laskennan toteutustapa ja tulokset esitetään hiilijalanjälkiraportissa, jossa kuvataan laskennan tarkoitus, rajaukset sekä laskentaan sisältyvät oletukset ja epävarmuudet. Hiilijalanjälkiraportissa arvioidaan laskennan tulosten luotettavuutta esimerkiksi herkkyystarkastelulla. Yleinen tapa laskennan luotettavuuden varmistamiseksi on teettää laskennalle riippumaton kolmannen osapuolen varmennus. [19]. Laskennan tavoitteesta ja tarkoituksesta riippuen tämä ei aina ole tarpeen, esimerkiksi silloin, mikäli yritys tavoittelee hiilijalanjäljen laskennalla parempaa ymmärrystä omasta toiminnastaan ja keinoista vähentää sen aiheuttamia päästöjä.

Hiilijalanjälkilaskennan lisäksi tulee huomioida myös rakennusten mahdollinen hiilikädenjälki, mikä tarkoittaa myönteisiä rakennuksen elinkaaren arviointirajauksen ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Hiilikädenjälki voi syntyä esimerkiksi rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä, materiaalien kierrätyksellä vältettävistä päästöistä, pitkäaikaisten hiilivarastojen luomisesta tai rakennusten tuottamasta ylijäävästä uusiutuvasta energiasta. Hiilikädenjälki tulee aina ilmoittaa erikseen eikä sitä vähennetä hiilijalanjäljestä. [20] Kuvassa 2 on havainnollistettu, mistä rakentamisen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki muodostuvat.

Rakennusten ja rakennushankkeiden ympäristösertifikaatit

Hiilijalanjäljen laskentastandardit pohjautuvat elinkaariarvioinnin standardeihin ISO 14040 ja ISO 14044. Laskentojen tulee noudattaa standardeissa esitettyjä periaatteita ja sääntöjä ollakseen luotettavia. Niin kutsutun viherpesun välttämiseksi yhteisiä pelisääntöjä laskentojen suorittamiseen tarvitaan. [19] Standardien lisäksi on perustettu ympäristösertifiointijärjestelmiä työkaluiksi kiinteistöjen ympäristötehokkuuden mittaamisen, todentamisen ja vertailun mahdollistamiseksi. Saavutettu ympäristösertifikaatti viestii rakennuksen omistajan ympäristömyönteisyydestä muun muassa asiakkaiden tai rahoittajien suuntaan. [1]. Alla on esitettynä muutamia yleisimpiä ympäristösertifiointijärjestelmiä.

BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on Euroopan käytetyin ympäristösertifiointijärjestelmä. BREEAM-sertifiointijärjestelmä on muihin sertifiointimalleihin verrattuna yksityiskohtaisempi, mutta myös joustavampi erilaisille hanketyypeille. Järjestelmään on mahdollista tehdä painotuksia maakohtaisesti; esimerkiksi Suomessa vedenkäytön ja liikkumisen painotusta on pienennetty. Uudisrakentamiseen sovelletaan BREEAM International New Construction -mallia, kun taas peruskorjaushankkeille on suunniteltu erillinen BREEAM Refurbishment & fit-out -malli, joka soveltuu joustavasti eri laajuisille korjausrakentamisen hankkeille pienistä tilamuutoksista täydelliseen peruskorjaukseen asti mahdollistaen myös osakorjausten huomioinnin. BREEAM In-Use sertifiointia on mahdollista hakea myös olemassa oleville kiinteistöille. [21]

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen sertifiointijärjestelmä, joka arvioi kattavasti kestävän kehityksen ratkaisuja rakentamisessa. Globaalisti LEED on ylivoimaisesti suosituin ympäristösertifiointi ja myös Suomessa LEED on suosituin järjestelmä hankkeiden ympäristösertifiointiin. LEED-sertifiointijärjestelmä on monia muita järjestelmiä suoraviivaisempi ja soveltuu hyvin esimerkiksi isoihin, useita rakennuksia sisältäviin hankkeisiin. Rakennusvaiheen LEED-sertifikaatti todentaa, että rakennus on suunniteltu ja rakennettu ympäristötehokkaasti sertifikaatin tiukkojen ympäristötavoitteiden mukaisesti. Myös olemassa oleville kiinteistöille voidaan hakea LEED for Existing Buildings: Operation and Maintenance -sertifiointia viideksi vuodeksi kerrallaan.  [22]

RTS-ympäristöluokitus on suomalainen Rakennustieto Oy:n kehittämä ympäristösertifiointijärjestelmä, joka ottaa huomioon kiinteistöjen kotimaiset erityispiirteet vastuullisuuden ja kestävän rakentamisen näkökulmasta. Sertifioinnissa käytettävät kriteerit soveltuvat hyvin käytettäväksi kansallisten menetelmien ja käytäntöjen kanssa ja niissä korostuvat erityisesti sisäilma, energiatehokkuus ja kosteusteknisten riskien hallinta. Sertifiointijärjestelmä on suunniteltu erityisesti ei-kaupallisille kohteille eli se sopii hyvin muun muassa kunnille ja kaupungeille. RTS-sertifiointi myönnetään rakennuksen käyttöönottovaiheessa, minkä lisäksi on mahdollista hakea käyttövaiheen sertifiointia. [23]

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden tunnetuin ja arvostetuin ympäristömerkki. Joutsenmerkin kriteerit ovat yhteneväiset kaikissa Pohjoismaissa ja se soveltuu erinomaisesti pohjoismaisiin olosuhteisiin. Joutsenmerkin tarkoituksena on varmistaa ympäristöystävällisyys rakennuksen koko elinkaaren ajalta sekä rakennuksen terveellinen ja turvallinen käyttö. Kriteerien painopisteet ovat energiatehokkuus, materiaalivalinnat, kemikaalit, kierrätys ja kierrätettävyys. Joutsenmerkin hakuprosessi tulee käynnistää jo suunnitteluvaiheessa, mutta se myönnetään vasta rakennuksen valmistuttua, kun sertifiointielin Ympäristömerkintä Suomi Oy on todennut rakennuksen täyttävän merkin vaatimukset. [1]

Hiilijalanjälkilaskennan työkalut ja palveluntarjoajat tueksi

Useat rakennusalalla toimivat konsulttitalot tarjoavat nykyään hiilijalanjäljenlaskentaa osana palvelutarjoamaansa. Mikäli tiedossa ei ole jatkuvaa tarvetta laatia laskelmia, voi olla taloudellisesti kannattavampaa hankkia laskennat ulkopuoliselta konsultilta sen sijaan, että yritys investoi itse hiilijalanjälkilaskennan työkaluihin, joita nykyään on markkinoilla jo useampia, sekä niiden käyttökoulutukseen henkilöstölle. Toisaalta hiilijalanjälkilaskenta on mahdollista toteuttaa myös Microsoft Excel -työkalulla, kunhan laskennan perusteet on omaksuttu ja tarkasteltava kohde ei ole laajuudeltaan liian suuri Excelissä hallittavaksi. Laskennassa käytettäviä rakennustuotteiden ja -palveluiden päästökertoimia voi hakea esimerkiksi co2data.fi-palvelusta, joka tarjoaa puolueetonta dataa näiden ilmastovaikutuksista. Palvelusta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja sen on kaikille avoin ja maksuton.

Ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä antaa hyvän ohjeistuksen hiilijalanjälkilaskennan suorittamiseen. Ympäristöministeriö on kehittänyt oman arviointimenetelmänsä EN-standardien 15804, 15978 ja 15643-sarja sekä Euroopan komission Level(s)-menetelmän pohjalta palvelemaan Suomen hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden tavoitteita. Menetelmäohjeen mukainen vähähiilisyyden arviointi voidaan tehdä kaikille rakennuksille ja sitä voidaan soveltaa sekä uudis- että korjausrakentamisen hankkeisiin. [24] Level(s) on Euroopan komission laatima menetelmä, joka pyrkii luomaan yhteisen perustan eri maissa käytettäville rakentamisen resurssitehokkuuden ja ekologisuuden mittareille ja sen kuusi päätavoitetta ovat: elinkaaren hiilijalanjälki, resurssitehokas materiaalien käyttö, veden kulutus, terveelliset tilat ja sisäilman laatu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja elinkaarikustannukset. [25]

---

Lähteet

1. Green Building Council Finland. 2023. Ympäristöluokitukset. Saatavilla: https://figbc.fi/ymparistoluokitukset [Viitattu 13.10.2023]
2. RakentajaPRO. 2022. RT: Korjausrakentamisella nopeimmat ja suurimmat vaikutukset hiilijalanjäljen pienentämiseen. Saatavilla: https://rakentaja.pro/artikkelit/rt-korjausrakentamisella-nopeimmat-ja-suurimmat-vaikutukset-hiilijalanj%C3%A4ljen-pienent%C3%A4miseen/ [Viitattu 12.10.2023]
3. Rakennuslehti. 2021. Peruskorjaus on elinkaariedullinen ilmastoteko, kertoo tuore tutkimus – silti Suomessa purkutahti kiihtyy. Saatavilla: https://www.rakennuslehti.fi/2021/04/peruskorjaus-on-elinkaariedullinen-ilmastoteko-kertoo-tuore-tutkimus-silti-suomessa-purkutahti-kiihtyy/ [Viitattu 12.10.2023]
4. Renne N., De Maeijer P.K., Craeye B., Buyle M. & Audenaert A. 2022. Sustainable Assessment of Concrete Repairs through Life Cycle Assessment (LCA) and Life Cycle Cost Analysis (LCCA). Saatavilla: https://doi.org/10.3390/infrastructures7100128
5. Larsen V.G., Tollin N., Sattrup P.A., Birkved M. & Holmboe T. 2022. What are the challenges in assessing circular economy for the built environment? A literature review on integrating LCA, LCC and S-LCA in life cycle sustainability assessment, LCSA. Journal of Building Engineering, Vol. 50. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.jobe.2022.104203
6. Ness D.A. & Xing K. 2017. Toward a Resource-Efficient Built Environment: A Literature Review and Conceptual Model. Journal of Industrial Ecology, Vol. 21, No. 3. Saatavilla: https://doi.org/10.1111/jiec.12586
7. Luo X., Ren M., Zhao J., Wang Z., Ge J. & Gao W. 2022. Life cycle assessment for carbon emission impact analysis for the renovation of old residential areas. Journal of Cleaner Production, Vol. 367. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.132930
8. Raivio T., Laine A., Klimscheffskij M., Heino A. & Lehtomäki J. 2020. Rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyden tiekartta 2020-2035-2050. Gaia Consulting Oy. Saatavilla: https://www.rt.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinen-versio_clean.pdf
9. Mastrucci A., Marvuglia A., Benetto E. & Leopold U. 2020. A spatio-temporal life cycle assessment framework for building renovation scenarios at the urban scale. Renewable and Sustainable Energy Reviews, Vol. 126. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.rser.2020.109834
10. Garriga S.M., Dabbagh M. & Krarti M. 2020. Optimal carbon-neutral retrofit of residential communities in Barcelona, Spain. Energy and Buildings, Vol. 208. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2019.109651
11. Van Stijn A., Malabi Eberhardt L.C., Wouterszoon Jansen B. & Meijer A. 2021. A Circular Economy Life Cycle Assessment (CE-LCA) model for building components. Resources, Conservation and Recycling, Vol. 174. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.resconrec.2021.105683
12. Bonoli A. & Franzoni E. 2019. Life Cycle Assessment (LCA) analysis of renders and paints for the restoration of historical buildings. IOP Conference Series: Earth and Environmental Science, Vol. 296. Saatavilla: https://doi.org/10.1088/1755-1315/296/1/012022
13. International Institute for Sustainable Development & Sitra. 2020. Effects of the Circular Economy on Jobs. Saatavilla: https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/01/effects-of-the-circular-economy-on-jobs.pdf
14. Euroopan komissio. 2023. Buildings and construction. Saatavilla: https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/sustainability/buildings-and-construction_en) [Viitattu 12.10.2023]
15. VTT 2018. Purkava uudisrakentaminen, – potentiaali ja vaikutukset. Saatavilla: https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2018/T337.pdf
16. Xia B., Ding T. & Xiao J. 2020. Life cycle assessment of concrete structures with reuse and recycling strategies: A novel framework and case study. Waste Management, Vol. 105. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.wasman.2020.02.015
17. KEINO. 2023. Päästöttömät työmaat green deal -sopimus. Saatavilla: https://www.hankintakeino.fi/fi/palvelut/hankintojen-green-deal-sopimukset/paastottomien-tyomaiden-green-deal-sopimus [Viitattu 12.10.2023]
18. Motiva. 2023. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimus. Saatavilla: https://sitoumus2050.fi/paastotontyomaa#/ [Viitattu 12.10.2023]
19. Siitonen, S. 2022. Miten hiilijalanjälki lasketaan? Saatavilla: https://www.openco2.net/fi/artikkelit/miten-hiilijalanjalki-lasketaan [Viitattu 12.10.2023]
20. Ympäristöministeriö. 2022. Rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnokset lausuntokierrokselle. Saatavilla: https://ym.fi/-/rakennuksen-ilmastoselvityksen-ja-materiaaliselosteen-asetusluonnokset-lausuntokierrokselle [Viitattu 13.10.2023]
21. Raksystems. 2023. BREEAM-sertifikaatti soveltuu poikkeuksellisellekin kohteelle. Saatavilla: https://raksystems.fi/ajankohtaista/breeam-sertifikaatti-soveltuu-poikkeuksellisellekin-kohteelle/ [Viitattu 10.11.2023]
22. Raksystems. 2023. LEED-sertifikaatti takaa energiatehokkaita kiinteistöjä. Saatavilla: https://raksystems.fi/ajankohtaista/leed-sertifikaatti-takaa-energiatehokkaita-kiinteistoja/ [Viitattu 10.11.2023]
23. Raksystems. 2023. RTS-sertifikaatti antaa kotimaisen vastuullisuustakuun. Saatavilla: https://raksystems.fi/ajankohtaista/rts-sertifikaatti-antaa-kotimaisen-vastuullisuustakuun/ [Viitattu 10.11.2023]
24. Ympäristöministeriö. 2023. Kysymyksiä ja vastauksia vähähiilisestä rakentamisesta. Saatavilla: https://ym.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-vahahiilisesta-rakentamisesta) [Viitattu 13.10.2023]
25. Ympäristöministeriö. 2023. Level(s) – rakennusten resurssitehokkuuden yhteiset EU-mittarit. Saatavilla: https://ym.fi/levels-rakennusten-resurssitehokkuuden-mittarit [Viitattu 13.10.2023]

---

Kirjoittajat:

Tero Leppänen, Beata Rantaeskola, Jarmo Mäkelä ja Pinja Kasvio, Welado Oy

Tämä artikkeli on tuotettu osana Karelia-ammattikorkeakoulun Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen EAKR-projektin toimenpiteitä. Projektin tavoitteena on tuottaa uuttaa tietoa ja menetelmiä vähäpäästöiseen, energiatehokkaaseen sekä rakentamisen kiertotaloutta edistävään korjausrakentamiseen. Tutkimus- ja kehittämisprojektin rahoituksesta vastaa Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus EAKR-ohjelmasta.

Artikkelikuva: Vecteezy