Tanskan tavoitteet vihreän siirtymän edistämiseksi vei aiheesta kiinnostuneet tutustumaan Kööpenhaminan alueen ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tanskan tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 70% vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Matkan tarkoituksena oli tuoda vähähiiliseen sekä ilmastoviisaaseen rakentamiseen uusia kestäviä näkökulmia. Opintomatkaporukka muodostui yritysten ja julkishallinnon sekä Karelia-ammattikorkeakoulun edustajista. Matkan järjestämisestä vastasi Karelia-ammattikorkeakoulun Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen -hanke.
Ilmastoviisaan rakentamisen teemoina olivat kestävä suunnittelu, vähähiilinen rakentaminen sekä rakentamisen kiertotalous. Opintomatkalla tutustuttiin aihepiireihin liittyviin kohteisiin ja yrityksiin. Kohdevierailut koostuivat sekä valmiista että rakenteilla olevista kohteista.
Näkökulmia kestävään, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan tarjosi State of Green. Organisaatio tarjoaa vuosikymmenten kokemuksella kestäviä kansainvälisiä ratkaisuja ja näkemyksiä muun muassa energiaan, vedenhallintaan, vihreisiin kaupunkeihin sekä kiertotalouteen liittyen. Heidän tavoitteenaan on auttaa muita maita ja organisaatioita hyödyntämään Tanskan osaamista.
Vähähiilinen rakentaminen Tanskassa
Living Place Copenhagen -konsepti edusti kestävää asumista ja vähähiilistä rakentamista. Useasta rakennuksesta muodostuva konsepti toi esille mielenkiintoisia ratkaisuja vähähiiliseen ja kestävään rakentamiseen. Kohteessa oli kaksi hieman eri ratkaisuilla toteutettua asuinrakennusta. Toisessa ilmanvaihto oli toteutettu painovoimaisesti sekä automaation avulla, ja toisessa rakennuksessa oli koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Matalan hiilijalanjäljen mahdollisti muun muassa puurakenteet sekä kohteen suunnittelu. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli rakennuksen katto, joka jyrkkyytensä ansiosta mahdollisti merkittävästi lisätilaa rakennukseen.
Matkalla tutustuttiin myös Fælledbyen-alueeseen, jonka lähtökohtina on ollut matala hiilijalanjälki, kestävä arkkitehtuuri ja ympäristö. Fælledbyen on Kööpenhaminan ensimmäinen pääosin puusta rakennettu kaupunginosa. Alue kehittyy vaiheittain kolmen erillisen “ydinalueen” ympärille, jotka yhdessä muodostavat suuremman luonnonläheisen naapuruston. Lisäksi alue on suunniteltu liikenteen osalta autottomaksi. Alueen on tarkoitus tarjota hyvät elinolosuhteet niin ihmisille kuin eläimille.
Vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja energianomavaraisuuden mallialue Nordhavn oli mielenkiintoinen kohde. Jatkuvasti laajentuvalla satama-alueella tutustuttiin muun muassa Park ´n´ Play -parkkihalliin, The Silo -asuinkerrostaloon sekä Copenhagen International School -koulurakennukseen. Park ´n´ Play erottui muista pysäköintitaloista sen kattoterassilla, joka on suunniteltu eläväksi leikkikentäksi. Toisena kohteena Nordhavn -alueella oli 65 metriä korkea asuinrakennus The Silo. 17-kerroksisessa rakennuksessa on 39 asuntoa, ravintola sekä näköalatasanne. Nimensä mukaisesti The Silo on muunneltu uudisrakennukseksi entistä viljasiiloa hyödyntäen.
Nordhavn-satama-alueella sijaitsi Kööpenhaminan suurin koulurakennus nimeltä Copenhagen International School. Kestävästi suunniteltu 25000m² rakennus tarjoaa tilat 1200 opiskelijalle sekä 280 työntekijälle. Mielenkiintoinen yksityiskohta on rakennuksen julkisivu, joka on pääosin peitetty aurinkopaneeleilla. Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön on suunniteltu kattamaan puolet rakennuksen energiankulutuksesta.
Rakentamisen kiertotalous
Matkalla tutustuttiin myös rakentamisen kiertotalouteen erikoistuneeseen yritykseen nimeltä Lendager, joka on erikoistunut edistämään kiertotaloutta asuinalueiden suunnittelussa, rakennuksissa ja yrityksissä. Yrityksen suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa alla kuvatut Upcycle Studios sekä The Resource Rows. Yritys toteuttaa kestävää arkkitehtuuria ja yhdistää luonnon, tieteen ja estetiikan toteuttaakseen kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.
Upcycle Studios on 20 asunnosta koostuva rivitalokohde, jonka toteutuksessa on hyödynnetty kierrätettyjä materiaaleja. Kierrätettyjä materiaaleja hyödyntäen hiilijalanjälkeä on pystytty pienentämään jopa 45% periteisiin materiaaleihin verrattuna. Rakennusmateriaaleina on käytetty muun muassa ylijäämäbetonia, ylijäämäpuuta lattioihin ja kierrätettyjä ikkunoita. Kiinteistöt olivat suhteellisen tilavia, mikä mahdollistaa esimerkiksi yritystoiminnan perustamisen samoihin tiloihin. Palkittu kohde osoitti sen, kuinka voidaan rakentaa kestävästi rakennuksia tinkimättä laadusta, estetiikasta tai hinnasta.
The Resource Rows -kohteessa lähtökohtina suunnittelulle on ollut resurssitehokkuus sekä materiaalinkäytön optimointi. Kohteesta erityisen tekee sen julkisivu, joka on toteutettu hyödyntäen vanhojen purettavien rakennusten tiiliseinistä irrotettavia moduuleja. Kooltaan yli 9000 neliöisessä kohteessa on 29 rivitalo- ja 63 kerrostaloasuntoa, 4 kattoterassia sekä kestävää kehitystä mukaileva sisäpiha. Kiertotalous näkyy myös muun muassa rakennuksen sisäpihalla sijaitsevassa sillassa sekä kattoterasseilla. Lisäksi ulkona voit istua penkille, joka on valmistettu Kööpenhaminan metron rakennushankkeessa ylijääneestä jätepuusta.
Køgen satamassa sijaitseva The Braunstein Taphouse on Braunstein-panimon niin sanottu yhteisötalo. Rakennuksesta teki erityisen se, että se on suunniteltu purettavaksi ja siirrettäväksi tarpeen tullen. Rakennusosat voidaan myös tarvittaessa uudelleen käyttää. Rakennuksen pohjakerroksessa on kahvila sekä ravintola ja yläkerran tiloja voi hyödyntää pienten tapahtumien järjestämiseen.
Matkalta monipuolista oppia
Opintomatka sai joukon rakennusalan edustajia koolle tutustumaan Tanskan ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Opintomatkalla tutustuttiin erilaisiin vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja energiaomavaraisuutta edustaviin kohteisiin. Tanska oli opintomatkakohteena erinomainen valinta ilmastoviisaan rakentamisen sekä arkkitehtuurin näkökulmasta.
Näiden kohdevierailuiden myötä Kööpenhaminan opintomatka tarjosi monipuolisen katsauksen kestävään rakentamiseen ja kiertotalouden soveltamiseen rakennusalalla. Kohteet edustivat innovatiivisia lähestymistapoja, jotka yhdistivät kestävyyden, toiminnallisuuden ja visuaalisuuden.
Kirjoittaja:
Joel Polojärvi, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu