Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen (Kyvykkyys) -hanke (ESR) tarttui rakennemuutosalojen ajankohtaisiin haasteisiin toukokuussa 2021. Hanke oli Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun soten yhteinen ponnistus digitaitojen ja työn ohessa oppimisen sekä jatkuvan oppimisen palveluiden edistämiseksi. Reilun kahden vuoden kehittämistoiminnan jälkeen Kyvykkyys-hanke on tuottanut uudenlaisia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä sekä lisännyt työyhteisöjen digikyvykkyyttä.
Työelämän osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa, ja tarvitaan tukea työelämän kyvykkyyksiin liittyvän osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Digiosaaminen ja oppimisen taidot korostuvat yhä useammalla alalla. Tämän vuoksi tarvitaan oppimiskulttuurin muutosta ja koulutustarjontaa, johon organisaatioiden ja ammattilaisten on helppoa tarttua. Hankkeen toiminta-aikana on tapahtunut muutosta, koska tällä hetkellä pinnalla ovat mikro-opinnot, lyhyet oppimiskokonaisuudet ja ketterä oppiminen. Kyvykkyys-hankkeessa yksilöllisempiä oppimispolkuja ja kyvykkäämpiä työyhteisöjä lähdettiin edistämään innovatiivisilla ja ketterillä ratkaisuilla. Hankkeessa kehitettiin työkaluja ja menetelmiä, jotka tukevat työntekijöiden digitaalisten taitojen oppimista ja kehittämistä osana työn kulkua.
Digikyvykkyyden pilarit
Hankkeen perusta on rakentunut kyvykkyyden käsitteen ympärille. Kyvykkyydellä tarkoitetaan organisaation kykyä hoitaa sen tehtävät ja tuottaa palvelut tarkoituksenmukaisella tavalla. Kyvykkyyden osa-alueet ovat välineitä, joiden avulla organisaatio tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja tuottaa palvelulupauksensa. Hankkeen toiminnan myötä kuitenkin käsitys yksilön ja organisaation kyvykkyydestä jäsentyi uudella tavalla. Huomattiin, että digitalisaatio ja digikyvykkyys ovat tärkeitä tekijöitä nykypäivän työelämässä.
Digiosaaminen on vain yksi osa digikyvykkyyttä. Digikyvykkyydellä tarkoitetaan yksilön, työyhteisön tai organisaation kykyä käyttää digitaalisia teknologioita tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti organisaation asettamien tavoitteiden asettamassa suunnassa. Digikyvykkyys määriteltiin viidestä organisaatiotason (digistrategia, -infra, -prosessit, -resurssit, oppimisen johtaminen) ja neljästä yksilötason (digiosaaminen, kehittämisosaaminen, yhteisohjautuvuus, palveluosaaminen) näkökulmasta (kuva 1). Näkökulmat muodostavat digikyvykkyyden tukipilarit. Digikyvykkyyden osa-alueita voi hyödyntää hahmottamaan omaa tai organisaation digikyvykkyyden tasoa.
Digitaaliset taidot ovat myös edellytys työelämän muutoksiin sopeutumiselle ja uudistumiselle. Digikyvykkyyden kehittämisessä ketterä oppiminen mahdollistaa organisaatioille ja yksilöille joustavan sopeutumisen nopeasti muuttuvaan digitaaliseen ympäristöön ja siten auttaa pysymään kilpailukykyisenä jatkuvassa muutoksessa.
Ketterää oppimista työpaikoille
Työelämässä tapahtuvien nopeiden muutosten keskellä ja resurssien ollessa rajalliset, tarvitaan ketteriä oppimisen ratkaisuja. Usein perehdytyksen haasteena on suunnitelman puuttuminen, vastuiden epäselvyys, epätasainen perehdytys tai kiireen vaikutus perehdytykseen sitoutumiseen ja kouluttautumiseen. Siun sote loi yksikkökohtaisen digisuunnitelman, joka on konkreettinen työkalu digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja työntekijöiden perehdyttämiseen. Yksikkökohtaisten digisuunnitelmien laatiminen helpottaa perehdytettävien asioiden priorisoimista ja hallittavuutta.
Digisuunnitelmien käyttöönottoa tuettiin Kyvykkyys-hankkeen toteuttamilla valmennuksilla. Kolmivaiheisissa valmennuksissa pilotoitiin ketterää oppimista hyödyntäviä menetelmiä, jotka tukevat erityisesti uusiin työmenetelmiin perehtymistä. Toteutetuista valmennuksista voit lukea aiemmasta artikkelistamme Valmennuksilla vauhtia digisuunnitelmien käyttöönottoon.
Valmennus muotoiltiin yleisesti hyödynnettäväksi toimintamalliksi. Syntyi Valmenna -Perehdytä -Opi -malli, joka tukee ketterästi työssä oppimisen tapoja työpaikoilla. Valmennusmalli perustuu ratkaisukeskeiseen valmennukseen, jossa valmentaja ei anna valmiita ratkaisuja vaan esittää oikeita kysymyksiä valmennettaville. Malli sisältää hyvän jäsennyksen toteutuksesta, ja sitä voi hyödyntää alasta riippumatta. Se on helppo ja joustava ottaa käyttöön eri tilanteissa ja työtehtävissä sekä soveltaa niin digikyvykkyyden tai minkä tahansa kyvykkyyden perehdyttämisen tukemiseen. Malli on avoimesti saatavilla sivustolla innokyla.fi.
Työpajasarja digikyvykkyyden kehittämiseksi – kohti yritysten digitaalisia palveluja
Digitaalinen asiakaspalvelu on yhä tärkeämpää ja monimuotoisempaa. JIP Isännöinti -yrityksessä toteutettu, muotoiluajattelun menetelmiä soveltava, työpajasarja auttoi organisaatiota tunnistamaan digitaalisten palveluiden asiakkaiden tarpeita. Tavoitteena oli tunnistaa sopivien työkalujen avulla yrityksen digitaalisten palvelujen haasteita ja mahdollisuuksia sekä muotoilla palvelut pienten kokeilujen kautta asiakaslähtöisesti. Työpajasarjaa on kuvattu tarkemmin artikkelissa Työkaluja pk-yrityksen digikyvykkyyden muotoiluun.
Työpajasarjasta kehitettiin ja tuotteistettiin 4-osainen valmennus-kata -malli, joka on systemaattinen ja määrämuotoinen menetelmä työyhteisön ja työntekijöiden digitaalisia taitojen arviointiin ja kehittämiseen. Valmennus-katan avulla voidaan tukea yritysten yhteisöllistä kehittämistä ja auttaa ideoimaan palveluratkaisuja, priorisoimaan ratkaisuvaihtoehtoja sekä toteuttamaan pieniä kokeiluja. Lisäksi tuotettiin digikyvykkyyden kehittämisen tueksi organisaatioissa Digikyvykkyyden pelikirja, jonka avulla inspiroidaan yritystä jatkamaan työpajoissa aloitettua toiminnan kehittämistä. Konsepti on toistettavissa eri toimialoille sekä lisättävissä organisaatioiden omille koulutusalustoille. Voit tutustua Digikyvykkyyden pelikirjaan Thinglinkissä:
Virtuaalinen palveluympäristö DigiTaitoPortti osaamistarpeiden ja oppimisen tueksi
Työ muuttuu – miten pysyä perässä? Tähän työnantajien ja ammattilaisten usein esittämään kysymykseen lähdettiin etsimään vastauksia jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Hankkeessa syntyi yhteiskehittämisessä eri toimijoiden kanssa (opiskelijat, työntekijät, yrityksen johto, uraohjaajat, jatkuvan oppimisen palvelut) jatkuvan oppimisen portaali (digikyvykkyyden arviointityökalu). Yhteiskehittämistä toteutettiin palvelumuotoilun keinoin, jotta portaalia pystyttiin skaalaamaan sekä yksilön että organisaatioiden tarpeisiin. Lopuksi portaali sai nimen DigiTaitoPortti.
DigiTaitoPortti on avoin ja monipuolinen resurssi digitaalisten taitojen kehittämiseen. Virtuaalinen palveluympäristö www.digitaitoportti.fi tarjoaa digitaitojen kehittämistä tukevia palveluita kuten digikyvykkyyden kartoituksia. Kartoitusten avulla voidaan lisätä kyvykkyyksiin liittyvää osaamisen tunnistamista. DigiTaitoPortti kokoaa lisäksi sopivaa opintotarjontaa ja tarjoaa yritysopon palveluita, jos organisaatio tarvitsee apua sopivan koulutuksen tai opintopolun löytymiseen.
Portaali soveltuu organisaatioiden ja yksilöiden digikyvykkyyden arviointityökaluksi. Tuomas Martikaisen opinnäytetyö esittelee portaalin kehittämisen prosessia ja nostaa esille jatkokehitysaiheita. Lue lisää Tuomas Martikaisen opinnäytetyöstä DigiTaitoPortti–verkkoportaalin suunnittelu ja rakentaminen TKI-hankkeessa.
Asiantuntijoille osaamista – organisaatioille kyvykkyyttä
Eri organisaatioissa ja yrityksissä digitalisaatio etenee omalla vauhdillaan. Yhteistä kaikille on se, että digitalisaatio on jo osa palveluja. Uuden oppiminen edellyttää sekä yksilöiltä että organisaatioilta erilaista jatkuvasti kehittyvää (digi)kyvykkyyttä.
Kyvykkyys-hankkeessa vahvistimme digikyvykkyyden lisäämistä eri alojen organisaatioissa. Hankkeessa mukana olevista työyhteisöistä ammennettujen kokemusten avulla kehitimme Karelian jatkuvan oppimisen palveluita yksilölliseen ja työelämätaitojen kehittämistä paremmin tukevaan malliin. Kyvykkyys-hankkeen anti on ollut uudenlaiset lähestymistavat ja työkalut, joiden avulla osaamista voidaan paremmin kehittää osana työtä. Näitä kehittämisen työkaluja voidaan käyttää missä organisaatiossa tahansa ja mihin kyvykkyyksien kehittämiseen tahansa. DigiTaitoPortti ja yritysopon palvelut syventävät Karelian ja työorganisaatioiden yhteistyötä.
Suuri kiitos yritysyhteistyökumppaneillemme sekä hankkeen toimintaan osallistuneille koko hanketiimin puolesta.
Kirjoittaja:
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu