Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan kirjallisuuspiiri on kokoontunut pian jo 10 vuoden ajan. Kirjallisuuspiirin vakiokävijät kokevat piiriin osallistumisen laajentavan omaa lukemistoa. Tutkija puolestaan näkee, että kirjoja lukevilla on tarve kertoa muille ihmisille näkemyksiään lukemistaan kirjoista.
Kirjallisuuspiirin konsepti
Karelia-ammattikorkeakoulun kirjallisuuspiiri sai alkunsa henkilökunnan työhyvinvointia edistävän Iloa elämään -toiminnan puitteissa vuonna 2014. Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Pekka Malvela peri kirjallisuuspiirin vetäjän roolin edeltäjältään Kari Tiaiselta vuonna 2021. Noin kerran kuukaudessa kokoontuvan kirjallisuuspiirin peruskonsepti on säilynyt samana koko harrastuspiirin olemassaolon ajan. Luettavat kirjat valitaan osallistujien kanssa yhdessä, ja niistä tiedotetaan Karelian henkilökunnalle Karelia-Intran uutisissa. Vakiokävijät saavat Outlook-kalenteriinsa valmiit merkinnät kokoontumiskerroista ja luettavista kirjoista.
Kirjallisuuspiirissä on tapana valita yhdellä kertaa lukulista koko syyskauden (4 tapaamiskertaa) tai kevätkauden (5-6 tapaamista) kokoontumisiin. Nykyisin kaupalliset äänikirjapalvelut tarjoavat useissa tapauksissa mahdollisuuden kirjan kuunteluun, mikäli kirjastoista ei löydy painettuja kappaleita kaikille. Kirjan formaatti ei ole olennaista, vaan tarina on tärkein. Lukupiirin keskeinen tarkoitus on syventyä keskustellen luettavien kirjojen sisältöön. Keskustelussa tulee usein esille näkökulmia, joita itse ei ole välttämättä tullut ajatelleeksi.
Korona-aika toi mukanaan uutena piirteenä verkkotapaamiset, joskin viime aikoina osallistujat ovat halunneet tavata mieluummin kasvotusten. Tapaamispaikkana on ollut tänä syksynä Joensuun kaupunginkirjaston Opinpesä-tila, jota saa varata ilmaiseksi harrastuspiirien ja yhdistysten käyttöön. Opinpesä-tilaan voi halutessaan napata kahvia ja kahvileipää mukaansa kirjaston Pilkku-kahvilasta. Joskus kokoontumisia on pidetty ravintoa Jokelassa, jossa on ollut samalla mahdollisuus kuunnella pianisti Kemal Achourbekovin keskiviikkokonserttia.
Kirjallisuuspiirin merkitys
Karelian kirjallisuuspiirissä säännöllisesti käyvät Hilkka Korhonen ja Tuija Kuusisto näkevät piirin suurimpana hyötynä itselleen sen, että osallistuminen lukupiiriin laajentaa omaa lukemistoa.
-Lukisin muutenkin ilman kirjallisuuspiiriä, mutta en varmaan puoliinkaan niistä luetuista kirjoista olisi tarttunut, mitä tässä on yhdessä valikoitu luettavaksi. En itse valitsisi dekkareita, mutta kun täällä niitä on, niin ne ovat olleet ihan kivoja. Keskustelu piirissä on tosi kivaa, tämä on sosiaalinen tapahtuma”, Hilkka Korhonen kertoo kokemuksiaan kirjallisuuspiiristä.
– En olisi muuten tullut valinneeksi niitä kirjoja, joita meillä piirissä on luettu. Kirjallinen maku on avartunut, kun on löytynyt uusia kirjoja kirjallisuuspiirissä. Sellaisia kirjoja on ollut monta, joihin en olisi tullut muuten tarttuneeksi, Tuija Kuusisto sanoo.
Karelian kirjallisuuspiiriin syksyllä 2023 mukaan tulleella Gordana Galic-Kakkosella on tutkijan näkemys kirjallisuuspiirien merkityksestä. Galic-Kakkonen asuu Joensuussa mutta toimii myös kroatialaisen Splitin yliopiston kirjallisuuden apulaisprofessorina. Galic-Kakkonen näkee, että kirjoja lukevilla on tarve kertoa omia näkemyksiään lukemistaan kirjoista muille ihmisille.
-Lukeminen on oikeastaan yksin tapahtuva, yksinäinen prosessi. Ihmiset, jotka pitävät lukemisesta, tykkäävät kuitenkin kertoa muille näkemyksiään kirjoista. Kirja herättää lukijassa paljon ajatuksia, ja lukija vertaa niitä samalla omaan elämänkokemukseensa. Lukijalla on usein tarve pukea sanoiksi noita ajatuksia ja jakaa niitä muiden kanssa sekä saada tietää, mitä muut ihmiset ajattelevat samasta kirjasta, Galic-Kakkonen pohtii.
Galic-Kakkosen mielestä kirjallisuuspiirit ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat ajan, paikan sekä muita läsnä olevia ihmisiä lukukokemuksista syntyneiden ajatusten vaihtamiseen.
-Lukupiireissä on hieno piirre se, että ihmiset kokoontuvat saman kirjan ympärille, he yhdessä päättävät lukea tietyn kirjan. Ihmisiä tavallaan yhdistää osallistuminen samaan projektiin, jossa he voivat tuoda esille erilaisia mielipiteitä ja erilaisia kokemuksia. Lukemiseen liittyy usein fiktiivisen maailman ja todellisen maailman vertailu. Lukupiirissä on mahdollista kertoa kokemuksesta, jota ei ole olemassa muuten kuin kirjan tekstinä, jakaa se taianomainen lukukokemus toisten kanssa. Yleensä elämässä ei ole muutoin aikaa jakaa lukukokemuksiaan kuin kirjallisuuspiirissä. Kirjallisuuspiirin puitteissa on sovittu siitä, että tämä tapaamisaika käytetään lukukokemusten jakamiseen toisille, Galic-Kakkonen päättää.
Kirjoittaja:
Pekka Malvela, kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö, Karelian kirjallisuuspiirin vetäjä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva on luotu Copilot-sovelluksella