Tiedolla johtamisen yleistyminen kaikissa organisaatioissa on tuonut esiin uudenlaisia työntekijöiden osaamistarpeita. Meillä on sekä sosiaali- että työllisyysalan organisaatioissa jo olemassa hyvät ja toimivat tiedon välittämisen työkalut (kuten erilaiset toiminnan tilastolliset raportointijärjestelmät), mutta niiden hyödyntäminen arkityössä on vielä vähäistä. Meiltä puuttuu myös kykyä ymmärtää näiden tilastollisten kuvioiden merkitys oman työmme kannalta. Tätä kutsutaan yleisemmin datanlukutaidoksi.
Asiakkaiden ohjaustyössä tiedolla johtamisen välineiden hyödyntäminen voisi tuoda merkittävää etua. Niiden avulla näemme kuinka koko organisaatiomme asiakastyön laatu ja määrä kehittyvät, mutta pystymme myös tarkastelemaan yksittäisten yksiköiden toimintaa. Lopulta, jos käytössä on oikeat järjestelmät, jokainen pystyisi myös tarkastelemaan omaa työnsä jälkeä ja kehittämään sitä oman ammattietiikkansa mukaisesti. Jokainen voisi verrata omaa työtään ja sen laatua esimerkiksi koko organisaation keskiarvoon ja näin suhteuttamaan työskentelyään erilaisten kansallisten ja organisaation asettamien laatukriteerien suhteen. Kansallisena mittaristona toimii useimmiten THL:n kehittämä AVAIN mittaristo. (Ks. AVAIN mittaristosta Tanner ja Kivipelto 2022.)
Karelia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja työllisyysalan digipalvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa (SoTyDigi) ‑hankkeessa testattiin ja kehitettiin erilaisia keinoja lisätä datan hyödyntämisen osaamista sosiaalialan opiskelijoiden osalta sekä sote ja työllisyysalan ammattilaisille suunnatun avoimen ammattikorkeakoulun kurssin avulla. Molemmista saatiin tärkeää oppia datanlukutaidon opettamisesta ja sen merkityksestä ammatillisessa työnkuvassa.
Datan lukutaitoa opiskelemassa
Datanlukutaito on kykyä lukea, kirjoittaa, tarkastella kriittisesti, kommunikoida ja luoda lisäarvoa datasta ja informaatiosta erilaisissa konteksteissa. Käytännössä se on sitä, että ihminen on kykenevä arvioimaan esitetyn datan ja informaation luotettavuutta eri tahoilla kuten mediassa tai työelämässä ja arjen eri tilanteissa. Datan lukutaito on keskeinen kompetenssi digitalisoituneessa taloudessa, kun suuri osa vuorovaikutuksesta perustuu ja vaatii erilaisen datan, informaation ja tiedon hyödyntämistä ja käyttöä. Siitä on tullut keskeinen taito niin työelämässä kuin ihmisten arjessa.
Data on yksittäisiä tiedonhippusia, esimerkiksi yksittäisen asiakkaan palvelun kesto tai palvelunsaamisen aika. Informaatio on taas sitä, että nämä yksittäiset palvelutilanteiden datat kootaan yhteen ja niistä muodostetaan keskiarvoja tai prosentteja. Datanlukutaito on sitä, että ymmärtää, kuinka tuo informaatio on luotu, mistä datasta se koostuu ja mitä se lopulta tarkoittaa oman työn kannalta (osaa tulkita).
Kokonaisuutena datanlukutaito on muutakin kuin matematiikkaa. Enemmänkin se on ajattelutaitoa, analyysitaitoa ja kriittistä ajattelua. Siinä pitää osata yhdistää erilaista informaatiota toisiinsa, mutta myös omaan kokemuspohjaiseen hiljaiseen tietoon, kykyä tehdä tulkintoja ja viedä näiden tulkintojen tulokset, eli uusi ymmärrys, osaksi arkipäivän työskentelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että osaa kehittää omaa työskentelyään uuden ymmärryksen pohjalta. (vrt. Juergens 2020.)
Pidemmälle vietynä Carmi et Al (2020) painottavat kolmea keskeistä puutetta koko datanlukutaidossa. Heidän mukaansa lukutaito tulisi ymmärtää laajempana kuin yksilöön liittyvänä ominaisuutena, määrittelyn tulisi huomioida kriittinen ajattelukyky suhteessa verkostomaisiin ekosysteemeihin, joissa työtämme teemme. Se on myös proaktiivisten kansalaisten kykyä tuottaa itse tiedollista sisältöä ja suunnitella tietosisältöjä.
Käytännössä, esimerkiksi sosiaalialan työssä, tämä konkretisoituu helpoiten rakenteellisen sosiaalityön kentässä, jossa sosiaalialan ammattilaisten tulee raportoida ja kommunikoida eteenpäin havaitsemiaan puutteita palveluissa, tai toistuvia ongelmallisia tilanteita asiakkaiden palvelutarpeissa. Sosiaalialan ammattilaisten tulee pystyä reflektoimaan omia havainnointejaan sekä tilastollisen organisatorisen tai kansallisen tiedon suhteen, samalla tuoden kriittisesti oma havaintonsa mukaan raporttiin. Tämän jälkeen työntekijä välittää tiedon organisaatiossa eteenpäin, jotta tietoa voidaan hyödyntää johtamisessa ja epäkohtien korjaamisessa. Viimeisenä vaiheena organisaation RAKE-työryhmän tulisi koota yksittäiset havainnot kokonaisuudeksi ja pystyä tekemään vielä uutta analyysiä yksittäisistä rakenteellisen sosiaalityön raporteista.
Tieto- ja ajatteluvinoumien kriittinen tarkastelu
Tiedon kriittiseen tarkasteluun liittyy keskeisesti kyky reflektoida omaa ajatteluaan suhteessa tiedolla johtamisen työkalujen tuottamaan tietoon. Työelämässä meille syntyy työkokemuksen myötä asiantuntijatietoa, joka on hyvin tärkeää työtehtävän tehokkaan suorittamisen kannalta. Kuitenkin, koska tämä tieto kehittyy pitkän ajan kuluessa kokemuksesta, voi meille muodostua erilaisia tieto- ja ajatteluvinoumia. Asiantuntijatieto voi vääristyä joiltain osin, ja nämä vääristymät tulee osata tunnistaa kriittisen ajattelun avulla.
Datanlukutaidon opettamisessa kriittisen ajattelun kehittäminen on konkreettisesti helpointa ajatteluvinoumien tunnistamisen kautta. On tärkeä opetella kysymään itseltämme, ovatko ajatukseni tai tietoni faktuaalisesti perusteltuja. Alla olevassa taulukossa on muutamia hyviä kriittiseen ajatteluun johdattelevia kysymyksiä.
| Tietovinouma | Määrittely | Tiedon reflektoinnin kysymys |
| Saatavuusvinouma | Tyydymme tietoon, joka on helposti saatavissa, emmekä tarkasta sen alkuperää | Mistä olen saanut tämän tiedon? Onko tieto ensisijaisesta lähteestä? Onko lähde luotettava? |
| Selviytymisvinouma | Tieto, jolla olemme selviytyneet aiemminkin, on totta | Onko tilanne muuttunut aiemmasta? Onko tilanne edes sama kuin aiempi tilanne, jossa tietoa hyödynsimme? |
| Vahvistusvinouma | Saamme vahvistusta tiedolle lähiympäristöstämme – muutkin ovat samaa mieltä | Mikä ryhmämme ulkopuolinen lähde voisi vahvistaa näkökulmamme? Onko asiasta faktuaalista tietoa saatavissa? |
| Sädekehävaikutus | Ihailemamme henkilö tai organisaatio sanoo/tekee tietyllä tavalla ja haluamme olla samanlaisia | Tietääkö henkilö juuri tästä asiasta? Onko organisaatio samanlainen kuin meidän organisaatio? |
Lopuksi
Tiedolla johtamisen yleistyminen vaatii työntekijöiltä kyvykkyyttä hyödyntää sen välineitä. Tieto, sen käyttäminen ja tuottaminen oman työn edistämisessä on keskeistä kaikilla aloilla. Tiedolla johtaminen ajatellaan usein nimenomaan johdon tapana toimia, mutta nykyisin tiedolla johtaminen on myös osa jokaisen työntekijän omaa työnkuvaa – tietoa tulee osata hyödyntää oikein.
Sosiaalialan työssä datanlukutaito ja kriittisen ajattelun osaaminen on keskeistä, kun työskennellään pitkälti omien ajattelumallien kautta. Työssä tuotetaan myös yhteiskunnallista tietoa päätöksenteon tueksi esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön kentällä. On keskeistä pystyä erottelemaan ns. oikea tieto väärästä, jotta ei vahingossa tuoteta mis-informaatiota (tietoa, joka on väärää).
Tiedolla johtamisen opintojen sisällyttäminen sosiaalialan opintoihin edistää kriittisen ajattelun kehittymistä.
Kirjoittaja:
Tiina Soininen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Carmi, E., Yates, S. J., Lockley, E. & Pawluczuk, A. (2020): Data citizenship: rethinking data literacy in the age of disinformation, misinformation, and malinformation. Internet Policy Review vol. 9 issue 2. https://policyreview.info/articles/analysis/data-citizenship-rethinking-data-literacy-age-disinformation-misinformation-and 28.8.2023.
Juergens, C. (2020): Digital Data Literacy in an Economic World: Geo-Spatial Data Literacy Aspects. International Journal of Geo-Information. 9(6), 373, https://doi.org/10.3390/ijgi9060373 18.4.2023
Tanner, N. ja Kivipelto, M. (2022): AVAIn mittarin käyttö aikuissosiaalityössä. Ohjaus 3/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-823-1 19.4.2023
Artikkkelikuva: Racool_studio / Freepik