Tunteet yhteisöä yhdistävänä ja erottavana tekijänä 

Mieli on järjen, ymmärryksen, muistin ja tunteiden kokonaisuus. Joskus sanotaan, että tunteet eivät kuulu työhön, mutta on aivan mahdotonta erottaa mielen osatoimintoja pois käytöstä työpäivän ajaksi. Yhtä erikoista olisi todeta, ettei muisti, ajattelu tai tietoisuus kuulu työhön. Ilman tunteita elämä olisi mahdotonta. 

Tunteet kokonaisvaltaisina hyvinvoinnin tekijöinä

Tunteet ovat hyödyllisiä, ne säätelevät toimintaamme. Tunteet ovat mielentoiminnoista yksinkertaisimmasta päästä, mutta niillä on suuri merkitys sopeutumisessa ja motivaatiossa. Perustunteiksi kutsutaan onnea, surua, pelkoa ja kiukkua. Kaikkia niitä voi kokea, ja moni kokeekin työssään. Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme, mutta myös terveydentilaan. Ihminen on kuitenkin sillä tavalla mielenkiintoisesti rakentunut, että pystymme käyttäytymisellämme, ilmeellämme ja olemuksellamme näyttämään tunteemme tai peittelemään niitä.  

On todettu, että toistuvat myönteiset tunteet tuottavat parempaa terveyttä ja laajempia sosiaalisia verkostoja, kun taas toistuvat kielteiset tunteet ovat riskitekijöitä heikentämään fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Yleensä tunteemme näkyvät, vaikka emme sitä tahtoisi. Tunteet myös tarttuvat ja vaikuttavat ajatteluumme. Motivaatio ja oppiminen ovat yhteydessä tunteisiin, kuten myös sosiaalinen kanssakäyminen. Nämä kaikki ovat työelämässä läsnä koko ajan. 

Tunteet työhyvinvointia tukemassa

Myönteiset tunteet nostavat motivaatiota, kielteisistä tunteista haluamme päästä eroon ja se lisää motivaatiota tehdä asioita esimerkiksi turhautumisen ja pettymyksen poistamiseksi. Ihmisten välillä on eroja, kuinka voimakkaina erilaisia tunteita koetaan. Kaikki tunteet valtoimenaan työpaikalla ei ole useinkaan suotavaa, mutta onneksi tunteita voi säädellä ennakoimalla, järkeistämällä.  

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelyä voidaan nimittää tunnetyöksi. Työssä ollaan tekemisissä niin omien, asiakkaiden kuin työyhteisönkin tunteiden kanssa. Työpaikan tunneilmastoa ja tunnetaitoja vahvistamalla voidaan lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hyvät tunnevalmiudet auttavat työntekijöitä kohtaamaan ja hyödyntämään tunteita työssään. Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja tunteisiin vuorovaikutustilanteissa vaikuttaminen auttaa työyhteisöä kehittymään ja voimaan paremmin, sekä kokemaan työn imua. 

Monet työpaikat elävät alati muuttuvassa tilanteessa. Tällainen tilanne on omiaan monenlaisille tunteille ja tunnetaitojen käyttämiselle ja hyödyntämiselle työarjessa. 

Annetaan ilon ja tunteiden voiman näkyä työssä! 


Lähteet:

Hökkä, P., Ikävalko, H. Paloniemi, S. Vähäsantanen, K. & Nordling, A. (toim.). Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylän yliopisto. 

Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (2021). Psykiatria. Duodecim. 

Nummenmaa, L. (2016). Tunteiden neurobiologia. Suomen lääkärilehti. 10/2016. Vsk 71.  

Artikkelikuva: Roman Trofimiuk / Unsplash


Kirjoittaja:

Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu