Opinnäytetyöbulevardi
Tämä on viides osa Karelian hoitotyön koulutusten (sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus) opinnäytetyönohjaukseen liittyvää artikkelisarjaa. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin opinnäytetyöprosessista ja -käytänteistä. Toisessa ja kolmannessa kuvattiin opinnäytetyöohjauksen palautekyselyä ja sen tuloksia. Neljännen osan teemana oli ohjausprosessin tehostaminen. Seuraavissa osissa käsitellään hoitotyön koulutuksen opinnäytetyöohjaukseen liittyviä tukitoimia.
Luokkaseminaarista opinnäytetyöbulevardille
Karelian hoitotyön koulutuksessa päätettiin muuttaa valmiin opinnäytetyön esittelyn seminaarikäytäntöä. Aiemmin seminaarissa opinnäytetyö esiteltiin tekijöidensä toimesta luokkatilassa, jossa vertaisarvioija antoi suullisesti (myös kirjallisesti) palautetta opinnäytetyöstä, ja yleisö oli kuuntelemassa esitystä. Yleisön määrä seminaareissa oli vähäinen ja ajoittain yleisöä ei ollut ollenkaan. Keväällä 2023 tehdyssä opinnäytetyöohjaukseen liittyvässä kyselyssä nousi esille opiskelijoiden näkemys siitä, ettei opinnäytetyö saa tarpeeksi näkyvyyttä ja etenkin tuotos jää toiminnallisessa opinnäytetyössä varjoon. Kyselyssä nousi esille myös vaikeus löytää aihetta (Hagman & Liimatta 2023).
Seminaarikäytännön kehittämisellä haluttiin vastata näihin tarpeisiin. Hoitotyön koulutuksessa kehitettiin yhteisseminaari, joka toimisi näyttelykävelyn tapaisesti. Yhteisseminaari nimettiin opinnäytetyöbulevardiksi, ja ensimmäisen kerran se toteutui lokakuussa 2023.
Kerran kuukaudessa Karelian Tikkarinteen kampuksella, oppimis- ja palveluympäristö Tarmon edustan käytävällä opiskelijat esittelevät opinnäytetöitään. He ovat tehneet sähköisen posterin, josta käy ilmi opinnäytetyön nimi, tekijät, tavoite ja tehtävä, menetelmät ja tulokset/tuotos. Lisäksi he ovat tehneet QR-koodin, jolla halukkaat, esimerkiksi opiskelijat ja opettajat, pääsevät katsomaan tuotosta tarkemmin omasta mobiililaitteestaan. Opiskelijat ovat esittelemässä töitään koko aamupäivän ajan. Opettajien lukujärjestykseen on varattu jokaiseen opinnäytetyöbulevardiin aika, jolloin ohjaajina toimineet opettajat voivat käydä tutustumassa omien opiskelijoidensa esitykseen, mutta myös muut opettajat pääsevät tutustumaan tehtyihin opinnäytetöihin.
Opinnäytetyöbulevardin paikaksi valittiin Tarmon edusta, koska käytävällä liikkuu paljon opiskelijoita, henkilökuntaa ja vierailijoita, mikä takaa opinnäytetöille näkyvyyttä. Ennen kaikkea tärkeää on se, että opiskelijat pääsevät tutustumaan opinnäytetöihin jo heti opintojen alusta alkaen. Aiheidea voi siis alkaa kehittymään jo ensimmäisestä lukukaudesta lähtien, kun opiskelijat konkreettisesti näkevät, millaisista aiheista opinnäytetöitä on tehty. Tämä on tärkeää, sillä opinnäytetyöprosessi käynnistyy jo opintojen neljännellä lukukaudella (Hagman, Liimatta & Väisänen 2023, OPS22).
Yhteisseminaari toteutuu pääsääntöisesti opinnäytetyöbulevardina, mutta esimerkiksi keväällä 2024 opiskelijoilla on mahdollisuus esitellä opinnäytetyötään myös Näytön paikka – näkyykö näyttö käytännössä? -koulutusiltapäivissä, jotka ovat Pohjois-Karjalan Sairaanhoitajien, Siun soten ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamia koulutusiltapäiviä (Hagman & Kakkonen 2023).
Osallistumisen opinnäytetyöbulevardin yhteisesittelyyn voi erityistapauksissa korvata Instagram-julkaisulla. Esimerkiksi joulukuussa 2023 tämä vaihtoehto oli tarjolla valmistuville opiskelijoille, jotta valmistuminen ei viivästyisi sen takia, ettei varsinaista opinnäytetyöbulevardia järjestetty enää joulukuun aikana. Instagram-päivityksissä opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä videon ja kuvien (esim. Power Point) avulla. Opiskelija valmistaa julkaisun videon ja kuvat, jotka ohjaavat opettajat julkaisevat koulutusten Instagramissa (karelia_sairaanhoitajaksi / karelia_terveydenhoitajaksi).
Opiskelijoilta ja yleisöltä saatu palaute on ollut positiivista
Uudesta opinnäytetyöbulevardista on kerätty palautetta niin opinnäytetöiden esittelijöiltä kuin yleisöltäkin. Palautetta kerättiin marraskuun 2023 ja tammikuun 2024 opinnäytetyöbulevardista. Yhteensä vastauksia tuli 22 kappaletta. 77% vastaajista oli opinnäytetyön esittelijöitä ja 23% vastaajista oli yleisöä. Vastaajat nostivat opinnäytetyöbulevardista esille erityisesti rentouden. Esitystapaa ja tilannetta pidettiin rentona, toimivana ja yhteisöllisenä. Lisäksi opinnäytetyöbulevardissa toimiviksi koettiin vapaamuotoisuus, nopeat esittelyt ja näkyvyys.
“Luonteva ja rento meininki. Oli mukavaa nähdä muidenkin töitä ja rentoa esitellä omaa. Työt saavat selvästi paremmin näkyvyyttä näin.”
“Rento tilanne esitellä työtä. Mukava keskustella ihmisten kanssa. Koordinaattorin ohjaus seminaaripäivän aamuna oli selkeää ja kannustavaa. Mieluummin tämä tapa tehdä seminaari kuin entinen luokkatyyli.”
“Rauhallinen ilmapiiri, jossa keskustelu oli luontevaa. Halukkaat pääsivät ohi mennen kuuntelemaan. Helposti saatavilla kaikille.”
Opinnäytetyöbulevardissa nähtiin myös kehittämiskohtia. Opinnäytetöiden esittelijät toivat esille, että esittelyajan tulisi olla nykyistä lyhyempi. Lisäksi he kokivat, että opiskelijat tulisi kiinnittää opinnäytetyöbulevardiin erilaisin keinoin (esim. osallistumisen kuittaus, velvoite käydä kuuntelemassa tietty määrä seminaareja ennen omaa esitystä). Somea toivottiin myös osaksi opinnäytetyöbulevardia.
“Voisiko sosiaalista mediaa hyödyntää enemmän seminaarivaiheessa? Esim kuvamateriaalia instaan/faceen. Videoklippejä markkinointiin esim. Haastatteluja bulevardilla olevista opiskelijoista ja heidän töistään…Somen avulla tavoitettaisiin varsinkin opinnäytetyötä aloittavia opiskelijoita ja voitaisiin ehkä madaltaa aloittamisen kynnystä.”
Yleisö puolestaan nosti kehittämisideoiksi värikkyyden, jolla opinnäytetyöbulevardi näkyisi ja erottuisi paremmin. Lisäksi yleisö koki opinnäytetyöbulevardin levottomana, jos esittelijöitä ja yleisöä oli paljon ja hälinä koettiin häiritsevänä. Etenkin jos opinnäytetyön esittelijöitä on paljon, toivottiin rauhallisempaa tilaa.
“Värikkyyttä, näkyvyyttä voisi olla enemmän”
Kaiken kaikkiaan seminaarikäytännön muutokseen ollaan tyytyväisiä. Käytäntöä aiotaan kehittää kerääntyneen kokemuksen ja saadun palautteen perusteella. Suunnittelemme aivan ensimmäiseksi parantavamme opinnäytetyöbulevardin näkyvyyttä itse tilassa ja lisäävämme opiskelijoiden yhteistoimintaa yhteisesittelyn aikana.
Kirjoittajat:
Terhi Hagman, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Liimatta, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Irja Väisänen, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Hagman, T. & Kakkonen, H. 2023. “Näytön paikka – näkyykö näyttö käytännössä?” -koulutusiltapäivä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Pulssi-portaali. Karelia ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2023/11/nayton-paikka-nakyyko-naytto-kaytannossa-koulutusiltapaiva-nayttoon-perustuvasta-hoitotyosta/
Hagman, T. & Liimatta, S. 2023. Hoitotyön koulutuksen opinnäytetyöprosessi ja sen kehittäminen osa 3. Pulssi-portaali. Karelia ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2023/11/hoitotyon-koulutuksen-opinnaytetyoprosessi-ja-sen-kehittaminen-osa-3/
Hagman, T., Liimatta, S. & Väisänen, I. 2023. Hoitotyön koulutuksen opinnäytetyöprosessi ja sen kehittäminen. Osa 1: Opinnäytetyöprosessi ja käytänteet hoitotyön koulutuksessa. Pulssi-portaali. Karelia ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2023/11/hoitotyon-koulutuksen-opinnaytetyoprosessi-ja-sen-kehittaminen/
OPS22. 2022. Opetussuunnitelma. Sairaanhoitajankoulutusohjelma. Karelia ammattikorkeakoulu. https://opintoopas.karelia.fi/47/fi/94/122
Artikkelikuva: Vecteezy