EAIE:n kolmaskymmeneskolmas kansainvälisen korkeakoulutuksen konferenssi järjestettiin Hollannissa Rotterdamissa 26.-29.9.2023. Teemana oli “Connecting Currents”, jonka voi vapaasti suomentaa nykyisten trendien tai yhteistyömahdollisuuksien yhdistämiseksi Järjestelyissä on nykyisin aina keskeistä kestävä kehitys, mikä konkretisoitui mm. siinä, että tilaisuuden osallistujat saivat neljän päivän lipun julkisiin kulkuvälineisiin ja siinä, että kaikki tarjoilut olivat kasvisruokaa. Osallistujia oli kuutisen tuhatta, ja konferenssitilana toimiva AHOY oli erinomainen ja toimiva ympäristö sekä sessioiden että näyttelyalueen organisoimiseen. Kaikki tilat olivat lähellä toisiaan ja paikasta toiseen siirtyminen helppoa.
Konferenssiin osallistuu yleensä kansainvälisestä kehittämistyöstä, kumppanuuksista ja liikkuvuudesta eri rooleissa vastaavia toimijoita. Kv-liikkuvuustoimijoiden näkökulmasta henkilökohtaisten tapaamisten jälkeen yhteistyö sopimusten, vaihtojen ja muiden yhteistyökuvioiden parissa on mutkattomampaa ja sujuu paremmin. Kansainvälisen kehittämistyön näkökulmasta hyödyt ovat pitkälti samoja mutta erityisesti yhteiset koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskustelut korostuvat. Kumppaneiden ja kollegoiden tunteminen on Karelian toimijoille tärkeää; se tukee työn sujuvuutta ja edistää strategista kansainvälistymistyötä. Kareliasta konferenssiin osallistuivat kansainvälisten asioiden päällikkö Liisa Timonen, koulutuspäällikkö Ulla Asikainen ja kansainvälisten asioiden suunnittelija Katriina Korhonen.
Konferenssi muodostui kymmenistä eri teemaisista luento/keskustelutilaisuuksista, maksullisista luennoista, näyttelyalueesta, workshopeista ja leirinuotiotilaisuuksista. Konferenssissa tarkasteltiin monista eri näkökulmista strategista kansainvälistymistä, yhteisten ohjelmien kehittämistä, Eurooppalaiset yliopistot ohjelman toteutumista, kehittämisrahoitusta, kumppanuusyhteistyötä, opiskelijoiden työllistymistä ja rekrytointia sekä liikkuvuuden edistämistä. Keskeistä EAIEssa on aina mahdollisuus seurata ja osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä jakaa ja päivittää omaa osaamistaan.
Karelian kv-kumppanuustyö ohjelman keskiössä
EAIE-konferenssi on hieno tilaisuus tavata kasvokkain yhteistyökorkeakoulujen kollegoja ja laajemminkin alaan liittyviä toimijoita ympäri maailmaa. Sovitut ja spontaanit kumppanuus- tai muut tapaamiset ovat siksi aina merkittävä osa konferenssipäivien ohjelmaa, ja ne tukevat Karelian kv-kumppanuustyötä kokonaisuutena. Karelia oli mukana suomalaisten korkeakoulujen yhteisellä Study in Finland osastolla, jossa pöytävuorot oli jaettu osallistuvien korkeakoulujen kesken. Tapaamiset keskitettiin pääsääntöisesti osastolle, ja yhteinen osasto oli hyvä ja toimiva ratkaisu. Näkyvyys on näin huomattavasti parempi ja on myös hyvä profiloitua yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Kustannukset olivat myös kokonaishyötyyn nähden hyvin kohtuulliset. Rotterdamissa meillä oli neljän päivän aikana yhteensä 14 palaveria yhteistyökorkeakoulujen kanssa ja lisäksi INVEST-konsortion tapaaminen, jossa mukana olivat myös verkoston uudet kumppanit.
Kasvokkaiset tapaamiset ovat kv-kumppanuuksien rakentamisessa tärkeitä
Tapaamisissa päivitettiin tietoja korkeakoulun tärkeimmistä kuulumisista, avainhenkilöiden vaihdoksista, uusista tutkinnoista ja yhteistyöhön soveltuvista aloista, englanninkielisestä tarjonnasta sekä kehittämisyhteistyöstä. Erasmuksen digitalisaation nikotteleva eteneminen ja kunkin korkeakoulun tilanne Erasmus Without Paper –prosessissa on jo joitakin vuosia ollut ajankohtainen keskusteluaihe. Erasmus+ sopimusten solmiminen ja uusinta sähköisten järjestelmien kautta on koko Euroopassa viivästynyt, ja sopimukset tai opiskelijoiden learning agreementit eivät kaikkien kanssa suinkaan liiku EWP-rajapintojen kautta. Asia, jonka olisi pitänyt olla kunnossa jo vuonna 2021, on pitkälti edelleen kesken kaikissa korkeakouluissa.
Positiivisia tulevaisuuden näkymiä liikkuvuuteen ovat tuoneet Erasmus+ -ohjelman uudet muodot, erityisesti monimuotoiset intensiivikurssit (BIP, blended intensive programme), joista on tullut hyvin suosittuja. Karelia tarttui BIP-mahdollisuuksiin jo alusta pitäen ja on tähän mennessä ollut koordinoimassa viittä intensiivikurssia ja osallistunut partnerin roolissa yli 10 eri toteutukseen eri Euroopan maissa. Intensiivikurssit ovat loistava tapa kehittää kansainvälistä osaamista niille opiskelijoille, joille lukukauden mittaiset vaihdot ovat syystä tai toisesta epärealistisia. BIPien kautta myös uusia opettajia on innostunut kansainvälisestä yhteistyöstä.
Rotterdamissa oli tärkeää tavata INVEST-allianssin korkeakouluja, erityisesti allianssin uusia jäseniä Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta, joista kaikista syntyi hyvä ja positiivinen kuva. Université de Reims Champage-Ardenne ja Università Degli Studi di Milano-Bicocca sekä Universidad de Córdoba olivat kaikki kiinnostuneita etenemään yhteistyön aloittamisessa rakentavalla tavalla ja sovimme, että ensi alkuun tehdään Erasmus+ sopimukset niillä aloilla, jotka meitä yhdistävät. Uusien INVEST-kumppanien myötä allianssi ulottuu Kareliassakin useammille koulutusaloille, ja mahdollistaa huomattavasti entistä laajemman ja strategisemman yhteistyön.
Lisäksi tapasimme monia saksalaisia korkeakouluja, joiden kanssa Karelialla on Erasmus+ -sopimuksia varsinkin tekniikan ja liiketalouden alalla. Yhteinen viesti kaikilta saksalaisilta kumppaneilta kuului, että he toivoisivat lisää Karelian opiskelijoita ja opettajia heille vaihtoon. Viime vuosina saksalaisia opiskelijoita onkin saapunut Kareliaan paljon enemmän kuin meiltä on sinne lähtenyt. Saksalaiset kumppanit ovat kehittäneet tarjontaansa, niin että myös englanniksi opiskelu onnistuu yhä useammassa korkeakoulussa. Monilla on myös mielenkiintoisia englanninkielisiä maisteriohjelmia, joihin Karelian opiskelijat voisivat hakeutua jatko-opintoihin.
EAIE tukee Karelian työtä INVEST-allianssissa
Seurasimme useita Eurooppalaiset Yliopistot -allianssien vaikuttavuuteen ja tuloksiin liittyviä sessioita, allianssien opiskelijaedustukseen ja osallisuuteen liittyviä sessioita sekä allianssien opiskelijaliikkuvuuden ja opiskelijan palvelupolun (student journey) kehittämistä. Tavoitteenamme oli kuulla, miten muut allianssit ovat menneet eteenpäin, saada uusia ideoita ja kertoa omista kokemuksistamme osana INVEST allianssin toimintaa. Liikkuvuutta pohtivassa “Mobility Advising presents: Using data to inform strategic mobility support decisions” sessiossa kuulimme muutamien selvitysten tuloksia sitä, miten tietoa hyödynnetään strategisten liikkuvuuspäätösten tukena. Opiskelijat kokivat, etteivät he integroidu ja pääse osaksi ympäröivää yhteisöä riittävästi. Pääsyyksi tunnistettiin, etteivät korkeakoulut aktivoi opiskelijoita tarpeeksi, eivätkä opiskelijat tiedä oikeuksistaan ulkomailla.
Kareliassakin on hyvä pohtia ja linjata, mitä voimme tehdä edistääksemme opiskelijaliikkuvuutta omassa yhteisössämme. Karelian vastuulla olevassa työpaketissa asiantuntijamme koordinoivat työtä, jossa rakennetaan opiskelijoiden palvelupolkua, tuetaan liikkuvuutta ja vahvistetaan opiskelijoiden osallistamista. INVESTin näkökulmasta erilaiset aktivointi- ja motivointitavat ovat erittäin tärkeitä, koska tavoitteet opiskelijaliikkuvuuden ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi ovat todella korkealla. Kiinnostava huomio oli myös se, että Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijoilla, jotka olivat olleet kansainvälisessä vaihdossa opintojensa aikana, oli paremmat tulevaisuudennäkymät kuin muilla opiskelutovereilla. Jopa heidän palkkatasonsa oli opiskelijakollegoja korkeampi. Voisimmeko hyödyntää tätä argumenttia, kun motivoimme opiskelijoitamme kv. vaihtoon?
Yhden esitellyn selvityksen perusteella tarvitsemme syvällisempää tietoa liikkuvuuksista, sillä vuosiraportti ei anna riittävästi tietoa eikä lisää ymmärrystämme tarpeeksi. Määrällisen datan lisäksi tarvitsemme laadullista analyysiä kehittämistoimenpiteiden määrittämiseksi, tämä on tärkeä näkökulma huomioitavaksi myös INVEST2.0 toimintojen suuntaamisessa. Tarkempi analyysi oli mainitun selvityksen perusteella johtanut joissain tapauksissa myös henkilöstömäärän kasvattamiseen kansainvälisyyspalveluissa, ja useilla alliansseilla onkin yhteisiä liikkuvuuspalveluresursseja. Tärkeä oppi oli myös, että meidän tulee päättää aina ennen tiedon keräämistä, mihin tarkoitukseen tietoa tullaan käyttämään. Nykyiset tiedonhankintajärjestelmät mahdollistavat tiedon laajamittaiseen keruun, mutta kerätyn tiedon tehokas ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen on suunniteltava ja päätettävä etukäteen ja analyyttisiin perustuen. Tietosuojakysymysten huomiointi tiedonkeruussa ja hyödyntämisessä etukäteen on aivan välttämätön toimenpide, tämä kysymys on esillä myös INVESTissä.
Allianssien toimivuuden tarkastelua roolipelin kautta
Eurooppalaisiin alliansseihin keskittyvän “Connecting internal currents in European Universities initiative alliances” sessio alkoi roolipelin muodossa. Toinen pelaajista oli allianssien puolesta, toinen vastaan. Roolipeli toimi erinomaisena kiinnostuksen herättäjänä ja sopii hyväksi vinkiksi meille kaikille tapahtumien järjestämisessä. Sessiossa, ja myös muissa allianssia käsittelevissä sessioissa, korostui tärkeä näkökulma: allianssi ei ole projekti vaan osa korkeakoulujen strategista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Allianssityö on yhdistelmä eri näkökulmien yhtäaikaista ja suunnitelmallista kehittämistä. Kokonaisuuteen liittyy oleellisena osana verkostot ja verkostomainen työskentely. Onnistuminen vaatii sitoutumista ja vastuunottoa kaikilta toimijoilta.
Sidosryhmätyöskentely on yksi INVESTin kehittämiskohteista
“Universities and external stakeholders”- sessiossa peilattiin yhteistyökokemuksia eri sidosryhmien kanssa, tarkastelussa olivat maahanmuuttajat, yrityselämä ja oppilaitokset. Kokemusten perusteella session esittäjät muistuttivat yhteistyön kulmakivistä: ole kärsivällinen, varaa aikaa ja resursseja ja tee yhteistyötä monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Myös living labit mainittiin yhtenä hyvänä yhteistyömuotona. Yhteistyössä on tärkeää panostaa yhteistyöhön sitouttamiseen ja sitoutumiseen. INVESTissä kehitetään juuri tähän tarkoitukseen sidosryhmätyökalua. Sen pilottiversio on jo käyttövalmiina, ja nyt käynnistyneellä kaudella aloitetaan laajempi testaus yhdessä eri toimijoiden kanssa. Living lab -työ lähtenyt hyvin liikkeelle INVESTin ensimmäisellä kaudella. Nyt alkaneella kaudella syvennämme osaamistamme ja hyödynnämme living labeja ja sidosryhmäyhteistyön eri muotoja opetuksen ja tutkimuksen entistä systemaattisemmassa integroinnissa.
Yliopistoalliansseissa tulosten syntyminen vaatii aikaa
Eurooppalaisten yliopistoallianssien kehittämisprosessissa on yhteisiä piirteitä yleisten innovaatioprosessien kanssa; kyse on toiminnan systemaattisesta kehittämisestä ja uusien käytänteiden luomisesta olemassa olevaa osaamista ja käytänteitä hyödyntäen. Tässä voidaan hyvin verrata toimintatapojen innovaatioita ja systeemisiä innovaatiota. Todelliset, syvälliset muutokset vaativat pitkän ajanjakson, mikä meidänkin on Kareliassa tärkeää muistaa. INVEST on jo nyt saanut rahoituksen seitsemälle vuodelle, ja voi olla, että rahoitusta tullaan vielä komission taholta jatkamaan. Tämäkin on keskeinen osoitus siitä, että kehittämiskaaret ovat pitkiä ja tulokset syntyvät hitaasti. On tärkeää avata jatkuvasti, miksi olemme lähteneet INVEST-allianssiin ja haluamme tehdä yhteistyötä juuri näiden kumppaneiden kanssa, ja mikä on yhteistyön lisäarvo meille. Muutoksiin voi sisältyä myös pelkoja, ja on hyvä miettiä, miten voimme valmentaa ja tukea henkilöstöämme näissä pelkoakin aiheuttavissa muutoksissa.
INVESTin tulosten konkretisoiminen ja työsuunnitelman toteutumisen varmistaminen on keskeistä. Sen toteutumiseksi tarvitsemme vielä enemmän alhaalta ylöspäin suuntautuvaa toimintaa ja aloitteita, mikä edellyttää toimijoiden resursointia ja sitoutumista INVEST-tehtäviin sekä esihenkilöiden tukea. Käynnistyneen toimintakauden painopiste on nimenomaan tulosten vakiinnuttamisessa ja kestävyydessä. Tätä työtä tehdään systemaattisesti koko ajan mutta on muistettava, että myös sisäinen prosessi vie aikaa ja vaatii sitoutumista kaikilta eri toimijoilta.
Lopuksi
EAIE-konferenssi on alan tärkein kansainvälinen konferenssi kv-toimijoille. Se on erinomainen mahdollisuus tavata keskeisiä kv.kumppaneita, tehdä Kareliaa ja INVESTiä tunnetuksi sekä suunnitella ja reflektoida yhteistyötä eri tahojen kanssa. Karelian toimijoiden kannattaisi myös ehdottaa sessioita ja puheenvuoroja nykyistä rohkeammin osaksi EAIEn ohjelmaa; puhujana toimiminen antaa vielä vahvemman tilaisuuden kehittämistyöhön, koska se yleensä herättää paljon kiinnosta, keskustelua ja yhteistyöpyyntöjä.
European Association for International Education (EAIE) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tukee korkeakoulutuksen kansainvälistymistä, koulutuksen modernisointia, korkeakoulujen kehittämistyötä sekä verkostoitumista. Järjestön päätapahtuma, vuosittainen EAIE-konferenssi, kokoaa tuhansia kansainvälistymisen parissa työskenteleviä kollegoja yhteen. Kannattaa seurata EAIEn sivuja ja julkaisuja, ne toimivat hyvänä välineenä oman osaamisen kehittämiseen.
Kirjoittajat:
Liisa Timonen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ulla Asikainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katriina Korhonen, kansainvälisten asioiden suunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Steshka Willems